Katternö-lehden Pohjanmaa-teemaisessa artikkelissa kerrotaan perinteisestä tervanpoltosta. Artikkelin mukaan 125 tervalitran valmistamiseen, eli yhden tynnyrin täyttämiseen tarvittiin 60−100 mäntyä. Artikkelin voi lukea täältä:
https://katternodigital.fi/fi/article/terva-pisti-pohjan-maahan-vauhtia/
Museoviraston ja arkeologikunnan yhteistyönä tehdyn Arkeologisen kulttuuriperinnön oppaan mukaan keskikokoisesta tervahaudasta saatiin 40–50 tynnyriä eli noin 5000–6000 litraa tervaa. Tervahaudan läpimitta oli tavallisesti 12–15 metriä, mutta sen koko saattoi vaihdella kolmesta jopa neljäänkymmeneen metriin:
http://akp.nba.fi/wiki;tervahauta
Tervan tuotantoon vaadittavasta energian määrästä emme löytäneet tietoa…
Väyläviraston sivuilta löytyy karttakuva Suomen rataverkosta. Himmeällä harmaalla pisteviivalla merkityiltä rataosuuksilta on liikennöinti lopetettu. https://vayla.fi/documents/25230764/47264414/Rataverkko_01012021.pdf/2d…
Rantasalmi–Savonlinna -rata näyttäisi olevan poissa käytöstä. Rataa ei ilmeisesti ole purettu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Huutokoski%E2%80%93Parikkala-rata
Samoin pohjoisessa Pesiökylästä Taivalkoskelle kulkevalla ratosuudella ei ole liikennöintiä. Rata on täälläkin vielä olemassa https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84mm%C3%A4nsaaren_rata
Haapamäki–Pori -rata on pääosin liikenteeltä lakkautettu. Kunnostamisesta ja uudelleen avaamisesta on toisinaan keskusteltu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapam%C3%A4ki%E2%80…
L. M. Montgomeryn päiväkirjat The selected journals of L. M. Montgomery 1, 2, ja 3 kuuluvat Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin ( http://www.helmet.fi/ ). Tämän lisäksi päiväkirjat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta, kaksi ensimmäistä osaa myös Joensuun ja Tampereen yliopiston kirjastoista.
Voit tilata kirjat kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Tietoa löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Suomen maatilat 1–5 – Tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. Tiedot löytyvät myös digitoituina: https://sukutilat.sarka.fi/
Siirtokarjalaisten tie 1 - 4 ja osoitehakemisto
Kirjassa Runot 1947-1977 on kokoelma runoja nimellä Valkealla rannalla. Yksi näistä runoista on samanniminen. Samassa teoksessa on myös runo nimeltä Rannalla. Kirja Karu laidunrinne sisältää kokoelman Kaukainen vastaranta. Kirjassa Hengitys yössä on runo nimeltään Ja nyt vesi tuolla vastarannalla. Toivottavasti jokin näistä on etsimänne.
Koska toivoit aiheesta aineistoa vain suomeksi, et voi valitettavasti hyödyntää Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta aukeavaa monikulttuurisen kirjaston (MCL) Maailma Infoa. Sieltä löytyy ajankohtaista ja monipuolista tietoa eri maista, mm. Kiinasta.
Kai-Veikko Vuoriston Talousalueiden Kaukoitä (1997), Juha Remeksen Tunne Aasia (1997)ja Linda Jakobsonin Miljoona Totuutta (1997) löytyvät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) haettassa asiasanoilla Kiina ja talous.
Jos haetaan sanoilla Kiina ja yhteiskunta# saadaan yhteensä 29 viitettä, mm. Wong: Punaisen Kiinan pitkä blues ja Repo: Olympian Kiina. Ajankohtaisia artikkeleita löytyy lähikirjastosi artikkelitietokantojen (Aleksi /…
Harjunpää ja kylmä kuolema (ruots. Harjunpää och kalla döden) on neliosainen televisiosarja vuodelta 1983.
Sarjaa on kuvattu Katso-lehden 1/1983 mukaan eri puolilla Helsinkiä, muun muassa Kruununhaassa sekä silloisen poliisilaitoksen tiloissa Aleksanterinkadulla.
Myös merellinen Helsinki on sarjassa vahvasti läsnä.
Emme löytäneet kuitenkaan vahvistusta sille, että sarjaa olisi kuvattu juuri Herttoniemen kartanossa.
Sarja on tälläkin hetkellä katsottavissa YLE Areenassa, josta voi tehdä lisää tunnistuksia.
Herttoniemestä kuvauspaikkana yleensä on luettavissa lisää esimerkiksi Herttoniemen kartanon sivuilta sekä elokuvahistorioitsija Jari Sedergrenin blogikirjoituksesta.
Sodanjälkeisen Saksan ja Berliinin arjesta on kirjoitettu melko runsaasti, mutta suomennoksia on olemassa valitettavan vähän.
Vaski-kirjastoista löytyy esimerkiksi kulttuurihistorioitsija Wolfgang Schivelbuschin teos In a Cold Crater: Cultural and Intellectual Life in Berlin, 1945-48 (1998). Schivelbusch keskittyy pääasiassa Berliinin kulttuurielämään sodanjälkeisessä Berliinissä. Vaski-kirjastoista löytyy lisäksi Marta Hillersin omaelämäkerrallinen teos Nainen Berliinissä: Päiväkirja 20.4.-22.6.1945 (1954). Tässä anonyymisti julkaistussa kirjassa tekijä kuvailee omaa elämäänsä sodan viimeisinä päivinä sekä sodan jälkeen. Tietoa sodanjälkeisestä elämästä löytyy jonkin verran sotahistorioitsija Antony Beevorin teoksesta Berliini 1945 (2002…
Suomalaisista Waffen SS -vapaaehtoisista on Veljesapu-Perinneyhdistys ry:n laatima matrikkeli, josta tiedon pitäisi löytyä:
Suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943. 2. p. Veljesapu, 2013.
Matrikkeliteos on useiden kirjastojen kokoelmissa ja saatavissa oman lähikirjaston kautta.
Muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on listattu esim. Agricola-portaalissa.
Sota-aikaisesta palveluksesta löytyy tietoja myös kyseisen henkilön kantakortista, joista enemmän Kansallisarkiston sivuilta.
"Vaimoke, Jääkärin morsian ja Loviisa-Niskavuoren nuoriemäntä" ovat Suomi-Filmin tuotantoa. Suomi-filmi ei ole julkaissut elokuviaan DVD:llä.
Asiaa kannattaa kysyä Suomi-Filmistä.
Koska vuosi 2008 on Tauno Palon juhlavuosi, perjantaina 17.10. 2008 julkaistiin kolme Finnkinon kokoelmaa, joissa on seuraavat elokuvat: Helmikuun manifesti, Kaivopuiston kaunis Regina, Laulava sydän, Kunnioittaen, Eteenpäin elämään, Onni Pyörii, Avioliittoyhtiö, Laitakaupungin laulu, Professori Masa, SF-paraati, Kulkurin valssi, Aatamin puvussa ja vähän Eevankin ja Hilja - maitotyttö.
Lisäksi markkinoilta löytyy yli kymmenen muuta Palon elokuvaa.
http://www.dvdkotelo.com/
Vanhin Suomesta löydetty esine on vuonna 1913 löydetty Antrean verkko, ajalta noin 8540 eaa.-https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/kansallismuseon-julkaisuja. Otsikon The Best of the National Museum of Finland allaJääkausi päättyi Suomessa noin 9 000 eaa., minkä jälkeen ensimmäiset asukkaat saapuivat Etelä-Suomeen. Silloin alkoi Mesoliittinen kivikausi, joka kesti noin 8850–5200 eaa.Varhaiset asuttajat metsästivät ensin hylkeitä ja peuroja, jälkimmäisistä eli Suomessa kaksi lajia, tunturi- ja metsäpeura. Myöhemmin hylkeen- ja hirvenpyynti olivat tärkeimmät metsästyselinkeinot.-Jääkauden jälkeinen asutus; Museovirasto-https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi_Suomessa)-https://www.tiedonportailla.fi/…
Kysymäsi kirjan pohjalta ei koskaan tehty elokuvaa, sillä Erkki Karu sai potkut Suomi filmista 1931. Hän perusti heti SF:n, mutta
"Pieni sairaanhoitajatar" jäi edellisen firman omaisuudeksi, eikä Karun tekemä sopimus velvoittanut Suomi filmiä mihinkään.
Tieto saatu elokuvaneuvos Kari Uusitalolta.
Lahden Erkki, vakaa kivityömies, lausuu nämä sanat Kalle Päätalon kirjassa Pyynikin rinteessä, kolmannen luvun neljännessä osassa: – Minusta on taas alkanut näyttää, että arkkitehti opettaa kohta meitä rukoilemaan! Ettekö ole pannut merkille, miten tärkeän näköisenä sovittelee sormiensa päitä vastakkain. Seuraava vaihe on, kun antaa sormiensa lipsahtaa toistensa ohi... (s. 100)
VHS-kotivideonauhurien myynti Suomessa alkoi vuonna 1979.Tekniikan maailma -lehden numeron 6/1978 "väri-tv-nauhurien" vertailussa, jossa esiteltin kaksi VCR- ja yksi U-matic-kaseteilla toimivaa laitetta, ennusteltiin jo vuotta 1978 tämäntyyppisten nauhureiden läpimurtovuodeksi. Reilua vuotta myöhemmin numeron 9/1979 Kotivideot-vertailussa todetaan maltillisemmin, että "useat laitteet ovat kaupan hyllyillä jo tänään, mutta vasta vuotta 1980 ennustetaan niiden varsinaiseksi läpimurtovuodeksi". Tässä vaiheessa markkinoista oli kilpailemassa neljä eri nauhoitusjärjestelmää (VHS, Beta, VCR ja SVR). Kotivideolaitteiden ounastellun läpimurtovuoden ensimmäisessä lehdessä odotetaan yhä "olympiavuoden muodostuvan kovaksi läpimurroksi" monien…
Kyseessä on varmaankin Eeva Kilven runo Vanhanpiian viikonloppu, joka löytyy kokoelmasta Kiitos eilisestä (1996) ja myös Tämän runon haluaisin kuulla 3 -antologiasta. Runo alkaa seuraavasti:
Tulisit nyt kun aurinko paistaa
tulisit nyt kun sataa
tulisit nyt kun minä olen yksin
tulisit nyt kun tuli muitakin.
Hei,Yhtä ainoaa sopivaa teosta ei löytynyt, mutta näissä voisi olla jotain tietoa:Vanhempaa kirjallisuutta:Smolan, Rick, ja David Cohen. A Day in the Life of the Soviet Union: Photographed by 100 of the World's Leading Photojournalists on One Day, May 15 1987. New York (NY): Collins, 1987.Pennanen, Erkki. Naapurin maailma: Raportti Neuvostoliitosta. Helsinki: Tammi, 1979.Schildt, Göran, ja Lauri Hirvensalo. Kolme Viikkoa Neuvostoliitossa. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1954.Shahov, A., ja Juhani Konkka. Matkoja Neuvostoliitossa. Porvoo: WSOY, 1954.Saves, Seppo, Eero Balk, ja Jüri Vendelin. Niin Suuri on Maa. Helsinki: Tammi, 1990.Steinbeck, John, Robert Capa, ja Olli Mäkinen. Matkalla Neuvostoliitossa. Helsinki: Tammi, 2002.Ja tuoreempaa:…
Kirjastolaki liikkuu sen verran yleisellä tasolla, ettei siellä sanota mitään kirjastokortista. 10 § antaa mahdollisuuden säätää kirjaston käyttäjän oikeuksista ja velvollisuuksista tarkemmin käyttösäännöissä. Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904.
Kirjaston käyttösäännöt ovatkin olennainen asia mietittäessä, voiko asiakas lainata kirjastokortin sijaan henkilöllisyystodistuksella. Kehottaisin siis tutkimaan, mitä kirjastosi käyttösäännöissä sanotaan kortin käytöstä vai sanotaanko siinä niistä mitään. Jos asiaa ei millään tavalla noteerata käyttösäännöissä, kannattaa varmaan tutkia mahdollisia kirjaston sisäisiä ohjeita tai kysyä asiaa yksinkertaisesti esimieheltä…
Eikä yksikään pelastunut -kirjan suomennoksessa sotilaspoika korvaa lastenlorun neekeripojan vuonna 2012 julkaistussa laitoksessa. Tapahtumapaikkana on kuitenkin edelleen Neekerisaari.
Laki 358/1962 yksityisistä teistä on annettu vuonna 1962. https://finlex.fi/fi/laki/alkup/1962/19620358
Liitteenä asian käsittelyyn liittyvät asiakirjat sekä asian täysistuntokäsittelyyn liittyvät otteet pöytäkirjoista.
Asiakirjoissa on hallituksen esityksen tekstin jälkeen laki- ja talousvaliokunnan mietintö. Sen alussa on lueteltu ne asiantuntijat jotka ovat olleet valiokunnassa kyseessä olevasta asiasta kuultavina. Mietinnön lopussa on lueteltu ne valiokunnan kansanedustajajäsenet, jotka ovat osallistuneet asian käsittelyyn valiokunnassa.
Pöytäkirjoissa on otteet peräkkäin kyseisen asian 1.-3. täysistuntokäsittelystä. 1. käsittely alkaa pöytäkirjan sivulta 2654, 2. käsittely sivulta 2662 ja 3. käsittely…
