Sanaa norata ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta tai urbaanista sanakirjasta, mutta nettikeskustelujen perusteella sitä on ilmeisesti toisinaan käytetty sanan ignoorata lyhempänä muotona. Urbaanissa sanakirjassa ignooraaminen määritellään huomiotta tai omaan arvoonsa jättämiseksi ja se tulee englannin sanasta ignore.
Lähde: https://urbaanisanakirja.com/word/ignoorata/
Viipurin alueella ilmestyi vuonna 1923 ainakin neljä sanomalehteä: Kansan työ, Karjala, Maakansa, sekä Wiborgs Nyheter. (Suomen lehdistön historia, osat 1,2,5,6 ja 7) Lehdet löytyvät Turun yliopiston kirjaston kokoelmista. http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/Sivut/ho…
En osaa sanoa minkälaiset tapahtumat ylittivät 1920 -luvun lehdissä uutiskynnyksen, ehkä tapauksesta voi löytyä jotain lehtiä selaamalla.
Entisen Viipurin läänin asiakirjoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Sitä kautta voit mahdollisesti löytää lisää tietoa isoisästäsi. http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…
22.5.1862 syntynyt Karl Ferdinand Ahlqvist oli Uudenkirkon (T.l.) nimismiehenä vuosina 1921–26. Hän aloitti virassa toukokuussa 1921, kun maaherra "tehdystä anomuksesta" siirsi hänet Köyliöstä Uudenkirkon nimismiehen virkaan ja "viimeksimainitun piirin nimismiehen Jesiel Abram Aunion nimismieheksi Köyliön piiriin". Hänen seuraajakseen nimitettiin elokuussa 1926 Uno Waldemar Spoof. Spoofin lisäksi virkaa hakivat nimismies A. K. Karppinen Kauhavalta, varatuomari Santeri Pimentola Raippaluodosta, Tyko Havas Leppävirroilta, Berndt Stenberg Taivassalosta, Lenni Pirjola Virolahdelta, varatuomari N. J. Luukkala ja hovioikeuden auskultantti U. M. Lehmus sekä "kaksi henkilöä, jotka eivät halua nimeään sanomalehtiin". Kunnallisneuvosmiehenä Ahlqvist…
Tässä muutamia vinkkejä.
- Kuukaudet / Kuusisto, Ilkka
- Ken on syntynyt tammikuussa
- Numerot / trad.
- Viikonpäivät / Kuusisto, Ilkka
- Vokaalilaulu / Pokela, Marjatta
- Väriarvoituksia / Perkiö, Soili
- Laulu väreistä / Pihlajamäki, Kaarina
Nämä laulut löytyvät mm. näistä kirjoista: Suomen lasten laulukirja / tomittanut Essi Wuorela ja Kultainen lastenlaulukirja / toimitus Virpi Kari
- Aakkoslaulu / Rasinkangas, Pentti
Löytyy mm. täältä: Aurinko laulaa ja lehmät paistaa : Pentti Rasinkankaan lastenlauluja 2000-2005 / toimittanut ja nuotit piirtänyt Petteri Pitkänen
- Värit / Perkoila, Mikko
- Kesä, syksy, talvi, kevät / Perkoila, Mikko
Laulut löytyvät täältä: Aamun laulut : Lauluja Aamu-oppimateriaalien teksteihin / Mikko Perkoila
Mainituilla tuntomerkeillä kyseessä voisi olla Timo Linnasalon vuonna 1984 ohjaama elokuva "Päivää, herra Kivi".
Elokuvassa näkyy varsin paljon luonnon vehreyttä ja siinä on ainakin yksi kohtaus, missä Antti Litjan esittämä ylilääkäri Manninen ajaa maastoautolla sekä puhuu autopuhelimeen.
Kyseessä on varmaan foxtrot Siperia, jonka on levyttänyt mm. Pirkka-Pekka Petelius vuonna 1994. Laulussa on fraasi "Viima soitti laulun jäisen, otti multa ystäväisen. Sinne jäi hän hangen syleilyyn."
Siperia-kappaleen on Viola-tietokannan (finna.fi) mukaan säveltänyt Karl Rüster ja sanoittanut Erkki Uotila.
Kirjassa 'Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3' kerrotaan mm. että Mauri Kunnaksen pääteokset ovat Koiramäki -sarja (Koiramäen talossa, Koiramäen lapset kaupungissa ja Koiramäen talvi) sekä Koirien Kalevala. Kirja löytyy myös lähikirjastostasi. Seuraavista nettisivuistakin voi olla hyötyä tehdessäsi kirjailijaesittelyä:
http://www.maurikunnas.net
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/kunnas_mauri/fi_FI/kunnas_ma…
Onnea koulutyöhön!
Mary Elizabeth Frye ei koskaan julkaissut runoa tai suojannut sitä tekijänoikeudella, joten siitä ei ole alkuperäisenä eikä myöskään suomennoksena "oikeaa" versiota tai käännöstä. Tämä tieto on peräisin Poetry Libraryn sivuilta:
http://www.poetrylibrary.org.uk/queries/faps/#5
"Joulukukat ovat talvisessa Suomessa osoitus siitä, että valo voittaa ja elämä alkaa uudelleen", todetaan Leena Laulajaisen ja Mysi Lahtisen kirjoittamassa Mistä tuntee joulun -kirjassa. Joulukukkien suosion taustalla lieneekin halu tuoda talven pimeyteen jotakin kaunista ja lämpimämmästä vuodenajasta muistuttavaa.
Suomen vanhin varsinainen joulukukka on hyasintti, joka oli helsinkiläisessä kukkakaupassa esillä ensimmäisen kerran vuonna 1879. Kukka kuitenkin pysyi harvinaisuutena eikä yleistynyt suomalaiskodeissa ennen 1900-luvun alkupuolta. Toinen perinteinen joulukukka on kielo, jota viljeltiin jo 1800-luvulla. Sen sijaan joulutähti yleistyi vasta 1960-luvulla.
Joulukukalle ei ole mitään varsinaista määritelmää - mikä tahansa joulun…
Tiedustelin tätä alan asiantuntijoilta Uudenmaan aluetoimistosta, josta vastattiin että lähtökohtaisesti peruskoulutuksen/asepalveluksen mukaiset sotilasarvot säilyvät riippumatta puolustushaarojen muutoksista. Omalta osaltaan asiaa voi tiedustella omasta aluetoimistostaan, ja nykyisin asia selviää myös myös OmaIntti -palvelusta.
Kysymyksessä lienee Lecin teos "Vastakarvaan". Jos se on poistettu käyttämästäsi kirjastosta, on syynä kuluminen, onhan se ollut jo 30 vuotta käytössä. Poistettu tai siirretty keskusvarastoon.
HelMet-kirjastolla on Stanislaw Jerzy Lecin kirjoja kahdella kielellä kuusi nimikettä, yhteensä 41 nidettä. Myös muuta totalitarismia yleisesti tai Neuvostoliittoa erityisesti kritisoivaa kirjallisuutta on tarjolla. Oletko lukenut Slawomir Mrozekia?
Kyseessä on varmaankin Outoja oivalluksia ja huimaavia tarinoita -niminen sarja, jota esitettiin Ylellä vuosina 1999 - 2000. Sarjan ruotsinkielinen nimi on Udda upplevelser och hisnande historier.
Ohjelmasta löytyy lisää tietoa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI:n) ylläpitämän Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannasta:
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=Outoja+oivalluksia+ja+huimaavia+tarinoita+VOD%3AYES&sort=broadcast_asc
Ohjelman osat ovat katseltavissa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä, jotka ovat pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjasto, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) ja Eduskunnan kirjasto.
RTVA:n katselupisteet https://rtva.kavi.fi/cms/page/…
Sirviö-nimeä on esiintynyt Pyhäjärvellä (Olli ja Pekka Sirviö) ja Kärsämäellä (Maunu Sirviö) jo 1500-luvulla. Oulusta, Sotkamosta, Kiteeltä ja Nurmeksesta nimeä on löytynyt 1600-luvulta. (Pirjo Mikkonen: Sukunimet).
Tuomas Salsteen Sukunimi-infosta voit lukea nimestä lisää http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sirvioe.html
Tällaista kirjallisuutta olikin vaikea löytää kokoelmastamme. Hätä on tarpeen : kulttuuripessimismin nousu 1965-2015 / Tommi Uschanov. 2015 näyttäisi olevan melkein ainoita. Finna-haun tulos antoi myös ehdotukseksi Arthur Schopenhauerin, jonka filosofiaan voi tutustua teoksessa, Arthur Schopenhauer : elämä ja filosofia / J. E. Salomaa WSOY | 1944. Tuo teos on kuitenkin kadonnut Helmetistä.
Suosittelen käyntiä Kansalliskirjastossa, josta löytyy tieteellistä kirjallisuutta.
Haulla pessimismi ja tietokirjallisuus löytyvät teokset Finnassa (Mielensäpahoittajat poistettu hausta).
Sille, ettei kyseistä "mottoa" löydy Krohnin The jungle book -suomennoksesta, on olemassa yksinkertainen selitys: sitä ei ole englanninkielisessä alkuteoksessakaan. Ruotsinkieliseen käännökseen se on kaiketikin jostakin syystä lisätty sen luojan, lordi Baden-Powellin kirjasta The wolf cubs' handbook (1916). Jungelbokenia ei kuitenkaan ollut käytettävissäni, joten en voinut tarkistaa, onko näin."Sudenpentujen käsikirja" oli eräänlainen laimennettu versio Baden-Powellin Partiopojan kirjan (Scouting for boys, 1908) ohjelmasta. Hänen mielestään myös nuoremmat pojat tarvitsivat jotain, joka olisi heistä hauskaa ja kuitenkin kehittäisi heitä. Baden-Powell tarvitsi teeman, jonka ympärille voisi ohjelmansa koota, ja Kiplingin Viidakkokirja oli…
Lapset lukevat mielellään Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä - ja Heinähattu ja Vilttitossu -sarjoja. Timo Parvelan Ella-sarja on myös hyvin suosittu. Parvela on myös kirjoittanut fantasiasarjan Sammon vartijat.
Tässä teemoittain:
- jännitys:
Veirto, Kalle: Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -sarja
Mäkipää, Jari: Etsiväkerho Hurrikaani -sarja
Remes, Ilkka: Aaro Korpi -sarja
Bagge, Tapani: Etsivätoimisto Musta koira -sarja
Venho, Johanna: Etsivätoimisto Okulus -sarja
Musta kaista -sarja (useita eri tekijöitä )
-ystävyys, rakkaus
Lehtinen, Tuija: Laura-sarja, Rebekka-sarja
Kallioniemi, Tuula: Konsta-sarja, Karoliina-sarja, Rottaklaani
Parvela, Timo: Trilogia: Karuselli, Keinulauta ja Onnenpyörä
Marttinen, Tittamari: Viivi Pusu -…
Kirjojen yhtäläisyydet voivat olla joskus pelkkää sattumaa mutta joskus aivan tarkoituksellisia viittauksia. Yksinäinen lapsi, muutto johonkin mukavampaan paikkaan, vaarallinen vastustaja ja paras ystävä eivät liene hirveän harvinaisia teemoja. Toisaalta ei ole mahdotonta, että Rowling on halunnut Potter-kirjoissa viitata Lindgrenin teokseen, sillä se on ilmestynyt englanniksi nimellä ”Mio, My Son” ja siitä on tehty elokuvakin. Asiaa tarkemmin tutkimatta on kuitenkin vaikea sanoa, onko kyseessä vain yhteensattuma vai harkittu viittaus.
Joskus juonikuviot saattavat olla tietylle genrelle tyypillisiä. Esimerkiksi fantasiakirjoissa on aika tavallista, että sankari on joku tavallinen ihminen (tai muu olento), joka joutuu mukaan suuriin…
Kysyin asiaa Harmonikkamyynti Eero Nissinen Oy:stä. Nissisen mukaan "tässä kappaleessa soittaja käyttää harmonikan ominaisuuksia monipuolisesti hyväksi. Harmonikassa on äänikertoja joita vaihtelemalla voidaan muuttaa äänensävyjä. Äänikertoja ja niiden eri yhdistelmiä vaihdetaan niin kutsutuilla rekistereillä. Välillä soittaja painaa sormella yhtä rekisteriä näppäinten sivusta, ja välillä painaa leualla niin kutsuttua leukarekisteriä, joita on muutama kappale soittimen yläkulmassa. Leukarekisterien tarkoitus on helpottaa soittamista niin, ettei sormia tarvitse irrottaa soittamisesta, vaan ne voivat jatkaa työskentelyä keskeytyksettä."
Pirjo Tuominen kirjoittaa 1800- ja 1900-luvun historiaan liittyviä romaaneja, kuten Kenraalitar (Gummerus 1981), joka aloittaa Suuriruhtimaanmaa –sarjan. Raija Orasen Maan aamu –sarja liittyy Suomen itsenäisyyden aikaan. Elisabeth Ahon kirjat, kuten Valkea kuin uni: historiallinen romaani Urajärven kartanosta vuosilta 1830-1851 (Otava, 2002), liittyy myös 1800-luvulle, tosin ei Karjalaan vaan Asikkalan Urajärven kartanoon. Sitä seuraa vuosisadan vaihteen molemmin puolin sijoittuva Lilly: historiallinen romaani 1861-1918: (Otava 2002). Myös Eira Pättikangas ja Panu Rajala kirjottavat 1800- ja 1900-lukujen historiasta, kuten Pättikankaan Punainen silkkinauha (Karisto 2005) ja Rajalan Senaatin ratsumies (Otava 2003), jolle on myös jatkoa.…
