Kirja on varmaankin Kerttu Juvan Seikkaileva leikkimökki. WSOY , 1956 (Lasten toivekirjasto ; 17). Sisarukset lähtevät leikkimökiksi sisustamallaan vanhalla linja-autolla etsimään isäänsä. Pelitoosa taisi olla ajoneuvon nimi.
Kirjasta on otettu kaikkiaan neljä painosta, joten saat sen varmaankin lähikirjastostasi.
Kannattaa aloittaa etsiminen Maanmittauslaitoksen Suomen vanhat kartat -verkkosivulta: https://www.maanmittauslaitos.fi/suomenvanhatkartatEri tyyppisten karttojen luettelot ovat ladattavissa excel-tiedostoina. Excel-taulukoissa aineistoa voi suodattaa esimerkiksi kartoitus- tai julkaisuvuoden mukaan. Kaikkia karttoja ei ole digitoituna saatavissa suoraan ruudulle, mutta linkit digitoituinin karttoihin löytyvät taulukoista.Myös Finna.fi-hakupalvelun kautta voi etsiä karttoja, joiden alue on Suomi / Ruotsi / Venäjä, eri ajanjaksoilta. Finnassa voi myös rajata aineistoa vuosilukujen mukaan. Digitoituihin, vapaasti saatavana oleviin aineistoihin on linkit luettelotiedoissa.
Hei
Willam Goldingin kirjassa "Kärpästen herra" on kuvatunlainen juoni. Katso mm. http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rp%C3%A4sten_herra
Kuopion kaupunginkirjaston kotisivun kautta voit aina tarkistaa kirjan saatavuuden:
https://kirjasto.kuopio.fi//
Yksi ehdokas kaivatuksi runoksi voisi olla Oiva Paloheimon Hautausmaalla, jossa vanha lehtori ja Kuolema kulkevat hautausmaalla ja keskustelevat kukista: "Iltamyöhällä vielä kulki ja kyykisteli / hautausmaalla kaksi kumaraselkäistä vanhaa. / Yhä enemmän lämmenneinä / he haasteli innostuneesti / kukkasten elämästä."
Suomen runottareen valittujen Paloheimon runojen joukossa tätä tosin ei ole.
Yleisissä suomenkielisissä historiateoksissa on myös Yhdysvaltojen sisällissotaa käsitelty, mutta kokonaista omaa teostaan ei aiheesta suomeksi tunnu löytyvän. Englanniksi taas löytyy paljonkin tietoteoksia, jotka keskittyvät pelkästään sisällissotaan. Kaunokirjallisuutta ja elokuvia löytyy aiheesta suomeksi paljonkin.
Alla muutamia yleisiä suomenkielisiä historiateoksia, joissa myös Yhdysvaltojen sisällissotaa on käsitelty:
Henriksson, Markku: Siirtokunnista kansakunnaksi: johdatus Yhdysvaltain historiaan (Gaudeamus, 1990)
Kero, Reino: Uuden maailman jättiläinen: Yhdysvaltain historia (Otava, 1991)
Miller, William: Yhdysvaltain historia (WSOY, 1969)
Grimberg, Carl: Kansojen historia 20: Liberalismi ja kansallisuusliikkeet (WSOY,…
Maailmassa arvioidaan olevan yli neljä tuhatta eri uskontoa, joita voidaan ryhmitellä eri tavoin. Yksi jakoperuste on erottaa toisistaan teistiset ja monistiset uskonnot. Ensinmainituissa uskotaan persoonallisen jumaluuden olemassaoloon, ja ne voidaan edelleen jakaa monoteistisiin eli yksijumalalaisiin ja polyteistisiin eli monijumalalisiin uskontoihin. Monistisiin uskontoihin puolestaan kuuluu persoonallisen jumalan tai jumalten asemesta käsitys yhtenäisestä olemassaolon periaatteesta, joka ylläpitää maailmankaikkeutta ja kaikkia sen olentoja.
Viidestä suuresta nk. maailmanuskonnosta juutalaisuus, kristinusko ja islam ovat yksijumalaisia teistisiä uskontoja, hindulaisuus taas monijumalainen. Viides, buddhalaisuus, taas on monistinen…
Kun elokuvaan tai johonkin muuhun mediaan sijoitetaan tietoisesti jokin tuote, logo, mainos tai palvelu, puhutaan tuotesijoittelusta. Yritykset maksavat esimerkiksi elokuvan tekijöille tuotteen näkyvyyden, kuten tuotteen käytön ja esiintymisajan perusteella. Tuotesijoittelua voidaan korvata myös muilla tavoin, vaikkapa tarjoamalla markkinoitava auto kuvausryhmän käyttöön kuvausten ajaksi. Toisaalta myös elokuvan tuotanto hyötyy saadessaan realistista rekvisiittaa.
Suomessa 1.1.2015 voimaan tullut tietoyhteiskuntakaari sääntelee televisiotoiminnassa myös tuotesijoittelun periaatteita. Katsojille on selkeästi ilmoitettava, että ohjelmassa on tuotesijoittelua.
Tuotantoyhtiö ja mainostava yritys laativat tarkan…
Koruliikkeestä kerrottiin, että kreolikorvakorut ovat yleensä värikkäitä, suurikokoisia korvakoruja, joissa on esimerkiksi afrikkalais-karibialaisia vaikutteita.
Kreolikielet ovat kieliä, joissa on sulautunut useampi kieli toisiinsa. Niitä puhutaan etenkin alueilla, jotka olivat ennen Euroopan siirtomaita:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreolikieli
Henrietta on muunnos ranskalaisesta nimestä Henriette, joka puolestaan johtuu saksalaisesta nimestä Heinrich (koti tai mahtava). Henrietta-nimi oli vuosisadan alkupuolella harvinainen, mutta on myöhemmin yleistynyt. Susanna on vanha nimi. Hepreassa nimi merkitsee liljaa. Katolisessa kirkossa Susanna on monen pyhimyksen nimi. Nimestä on paljon muunnoksia, muun muassa Susan ja Susanne. Rosalia on italialainen muunnos ruusua merkitsevästä nimestä Rosa. Se voi olla myös yhdistelmä nimistä Rosa ja Lia. Emilia on peräisin ylhäisestä muinaisroomalaisesta Aemilius-suvun nimestä. Sekin on hyvin yleinen nimi, josta on olemassa monia muunnoksia, esimerkiksi Emily ja Emelie.
Lähde: Saarikalle-Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Lisää…
Nykysuomen sanakirja, osa 4 (WSOY, 1996), kertoo palkka-sanan eri merkityksistä mm. seuraavaa sivulla 189: "Paha saa aina palkkansa 'rangaistuksensa'". Eli pahan palkka on rangaistus pahantekijälle.
Suuressa sitaattisanakirjassa, osassa 3 (Otava 1982) s. 267, mainitaan seuraavanlainen sitaatti: "Tää opetus nyt mielees paina:/ On paha pahan palkka aina" Wilhelm Busch (1832-1908). Busch on kirjoittanut mm. tunnetun lastenkirjan "Maks ja Morits - kertomus kahden pojan seitsemästä kepposesta"
Suomeen tuli ensimmäinen sukunimilaki vuonna 1921, tätä ennen sukunimien antaminen oli melko villiä. Sukunimi tuli pakolliseksi samassa yhteydessä vuonna 1921. Snellmanin 100-vuotisjuhlaan liitettiin nimien suomalaistamiskamppanja ja vuonna 1906 Snellmanin päivänä nimensä vaihtoi 25 000 henkilöä. Huomattavasti suurempiakin lukuja on esitetty. Tämä johtuu siitä, että nimenmuutokset hoidettiin vielä tuolloin lehti-ilmoituksella, joissa usein ilmenee ainoastaan perheen pää "perheineen".Lähteet:Paikkala, Sirkka: Se tavallinen Virtanen: https://keski.finna.fi/Record/keski.276664?sid=4818540080https://375humanistia.helsinki.fi/johan-vilhelm-snellman/suurnimenmuutto-snellmanin-paivana-1906https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kulttuuri/…
Utsjoen keskustan korkeus merenpinnasta on noin 85 metriä, kun taas Utsjoen korkein kohta, Guivi-tunturi, on korkeudeltaan 641 metriä.
Helsingin korkeimmat kohdat ovat Itä-Helsingissä Kivikossa ja Jakomäenkalliolla, joissa korkeus merenpinnasta on 59,5-62 metriä. Aalto-yliopistossa vuonna 2010 tehdyn Sirpa Törrösen diplomityön mukaan Helsingin maanpinta on suurimmalta osin 10-40 metriä maanpinnan yläpuolella. Näin ollen korkeusero Utsjoen ja Helsingin keskusta-alueen välillä on noin 45-75 metriä.
Linkkejä:
Guivi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Guivi
Utsjoen maisemarakenne: https://www.utsjoki.fi/wp-content/uploads/2019/07/liite-7maisemarakenne.pdf
Törrönen, Sirpa 2010: Helsingin…
Punakärpässieni (Amanita muscaria) sisältää keskushermostoon vaikuttavaa hermomyrkkyä, iboteenihappoa. Myrkytysoireita ovat huimaus, hallusinaatiot, sekavuus, kouristukset ja yliaktiivisuus. Sientä on käytetty kärpäsmyrkkynä, mistä sen nimikin on peräisin, mutta myös hallusinogeeninä shamanistisissa menoissa.
Kärpässieniin kuuluu monia eri lajeja, joista vaarallisin on valkokärpässieni (Amanita virosa). Se sisältää solumyrkky amatoksiinia, joka vaikuttaa maksaan, suolistoon ja munuaisiin. Valkokärpässieni on tappavan myrkyllinen.
Suomen sieniseura: https://www.funga.fi/teema-aiheet/myrkkysienet/
LuontoPortti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/punakarpassieni, http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/valkokarpassieni…
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto kirjoittaa Eläketutka-blogissa, että eläkeaika on keskimäärin parikymmentä vuotta. Vuonna 2015 päättyneet eläkkeet olivat kestäneet keskimäärin 22 vuotta. Lähde: https://elaketutka.fi/2016/01/07/elakeaika-parikymmenta-vuotta/
Katso myös tuoreempi Eläketurvakeskuksen blogiteksti: https://www.etk.fi/blogit/elinaika-on-pidentynyt-enta-elakeaika/
Eläkkeellesiirtymisiän odote Findikaattorissa: https://findikaattori.fi/fi/75
Elinajanodote Findikaattorissa: https://findikaattori.fi/fi/46
Olisiko kysessä Oiva Paloheimon runo Lapsuuden piha. Se löytyy ainakin teoksesta Suuri runokirja. 8.p. K 1995. Ohessa pätkä runosta:
Mä pihan löysin, niin, se oli sama,
mutt ajan armottoman pieneks puristama.
Se kerran merkinnyt on koko maailmaa.
Mut sentään monta seikkaa löysin sieltä,
ne haastoi vallan ihmeellistä kieltä.
Taas pieneks tulin, suureks pihamaa.
Kesäajan päättyessä kelloja siirretään tunti taaksepäin. Hyvä muistisääntö on, että muutosvaiheessa kelloja siirretään aina kesään päin eli keväällä tunti eteenpäin, syksyllä tunti taaksepäin.
Lisätietoa myös http://www.verkkotie.fi/Koulutie/Taustapak/Aika0597/aika.htm
http://www.helsinki.fi/almanakka/
Spede Show palasi kuvaruutuihin "lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen ja nyt iloisissa väreissä" perjantaina 20.1.1984. Sillä perusteella, että prosenttisketsin kaupan lehtihyllyissä näkyvät esimerkiksi Tekniikan maailman numero 20/1983 ja Nykyposti 1/1984 (sekä jälkimmäisen mainos "uusi suuri parantajaluettelo" -tekstein), se vaikuttaisi ajoittuvan jonnekin vuoden 1984 alkupuolelle ja on siis mitä luultavimmin peräisin jostakin ohjelman kevätkaudella esitetystä jaksosta (20.1., 17.2., 16.3., 13.4.).
Sille, ettei kyseistä "mottoa" löydy Krohnin The jungle book -suomennoksesta, on olemassa yksinkertainen selitys: sitä ei ole englanninkielisessä alkuteoksessakaan. Ruotsinkieliseen käännökseen se on kaiketikin jostakin syystä lisätty sen luojan, lordi Baden-Powellin kirjasta The wolf cubs' handbook (1916). Jungelbokenia ei kuitenkaan ollut käytettävissäni, joten en voinut tarkistaa, onko näin."Sudenpentujen käsikirja" oli eräänlainen laimennettu versio Baden-Powellin Partiopojan kirjan (Scouting for boys, 1908) ohjelmasta. Hänen mielestään myös nuoremmat pojat tarvitsivat jotain, joka olisi heistä hauskaa ja kuitenkin kehittäisi heitä. Baden-Powell tarvitsi teeman, jonka ympärille voisi ohjelmansa koota, ja Kiplingin Viidakkokirja oli…
