Maapallon toisella puolella on merta, alue kuuluu joko Eteläiseen Tyyneenmereen tai Eteläiseen jäämereen. Lähin maa on Uusi-Seelanti. Ks. https://www.antipodesmap.com/
Pushkinin tekstiin perustuva Cesar Cuin ooppera A Feast in Time of Plague (Pir vo vremja tsumi, Пир Во Время Чумы) löytyy cd-äänitteenä pääkaupunkiseudun kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=pir+vo+vremja+t…
Äänitteen mukana olevassa liitteessä on kaikki tekstit venäjäksi (kyrillisin kirjaimin) ja käännöksinä (englanti, saksa, ranska).
Venäjäksi tuo Pushkinin "pieni tragedia" löytyy myös näistä teoksista:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Pir+vo+vremja+puskin&m=1&l=&Da…
Suomeksi tekstiä ei valitettavasti löytynyt.
Suomenkielinen käännös nimellä Rummut ne raikaa on julkaistu musiikkikirjassa Keltainen kellopeli (Gummerus 1978). Tämä on julkaistu sekä äänitteenä (kasettina ja LP-levynä) että oppilaan kirjana. Rovaniemeltä löytyy vain kasettina, mutta oppilaan kirjan saa oman kirjaston kautta helposti kaukolainaksi muualta Suomesta. Sauvo Puhtilan tekemiä sanoja voi myös yrittää pyytää valokopiona, koska tämä musiikki ei ole enää tekijänoikeuden suojaamaan ja tekstiä saa kirjasto kopioida asiakkaalle.
Heikki Poroila
Laulu on tosiaankin Pirkka-Pekka Peteliuksen laulama ja nimeltään Serkkupoika. Se on Pedro Hietasen säveltämä ja Peteliuksen sanoittama.
Kappale on Pimpparauta-nimiseltä äänitteeltä vuodelta 1985.
Helmet-kirjastoista sitä voi lainata Tikkurilan musiikkivarastosta kasetti- tai LP-levymuodossa:
http://helmet.fi/
Kertomasi kaltainen kysymys (tosin eri sähköpostiosoitteesta lähetetty) on tullut Helsingin kaupungin palautejärjestelmään 17.2.2016. Siihen on Hankinta- ja luettelointiosastoltamme vastattu 24.2.2016 seuraavasti:
"Hei,
kiitos palautteesta. Helsingin kaupunginkirjasto hankkii suomenkieliset kirjat pääsääntöisesti ennakkoon eri kustantajien antamien ennakkotietojen perusteella. Täydennyshankintaa teemme kysynnän eli käytännössä varausjonon perusteella. Käytännössä kaikki suomenkielinen yleinen kirjallisuus hankintaan kokoelmiimme.
Koska hankinta perustuu kustantajien kustannusohjelmaan, se määrittelee hankittavan aineiston. Tällä hetkellä on varsinkin suurten kustantajien (Otava, WSOY, Tammi, Gummerus) osalta tilanne se, että suurin osa…
Tällaisia makeisia ei näyttäisi Suomen kauppojen valikoimiin kuuluvan. Erilaisia suklaalla kuorrutettuja ananastuotteita kyllä löytyy maailmalta. Näitä voi etsiä verkosta vaikkapa hakulauseella: "chocolate covered pineapple products".
Suklaakuorrutettuja ananasrenkaita voi toki valmistaa itsekin. Ohjeita on runsaasti saatavilla.
https://www.google.fi/search?q=how+to+make+chocolate+covered+pineapples…
Jyväskylän Kuokkalan kartanon vaiheista kertovasta kirjasta en löytänyt mainintaa, että siellä olisi asutettu Karjalan evakoita. Jokin nettiviite antoi osuman Kuusjärvellä eli Joensuun lähellä sijaitsevasta Kuokkalan kartanosta, missä evakoita olisi asutettu. Samaten Lotta-Sofia Saahkon teoksessa Papan kanssa kahvilla, on luku Kuusjärven Kuokkalan kartanosta, ja kuinka sinne asutettiin evakoita. Yleisemmällä tasolla Karjalan evakoista kyllä löytyy tietoa. Kirjaston tietokannasta tai netistä voi hakea termeillä: Karjala, Evakot, Siirtoväki.
Klassikoista nauttivalle voisivat toimia esimerkiksi seuraavat kirjat:
The Well of Loneliness/Yksinäisyyden kaivo - Radclyffe Hall (1928)
Rubyfruit Jungle - Rita Mae Brown (1973)
Carmilla - Joseph Sheridan Le Fanu (1872)
Yömetsä - Djuna Barnes (1936)
Desert of the Heart - Jane Rule (1964) (löytyy varastokirjastosta)
The Charioteer - Mary Renault (1953)
Ystävän muotokuva - Pentti Holappa (1998)
The Front Runner - Patricia Nell Warren (1974) (löytyy varastokirjastosta)
A Boy's Own Story - Edmund White (1982)
Kertomuksia kaupungista - Arminstead Maupin (1978)
Myra - Gore Vidal (1968)
Kuningattaren jalokivikoru/Drottningens juvelsmycke - Carl Jonas Love Almqvist (1834)
Kahta lukuunottamatta kaikki vinkkilistan kirjat löytyvät Vaskin…
Muistovärssyt ovat usein ilman tekijätietoja ja tällekään värssylle ei tekijää löytynyt. Se löytyy kuitenkin useiden hautaustoimistojen muistovärssylistoilta ja sitä on käytetty ainakin jo 1920-luvulla. Siitä löytyy myös pidempi muoto: "Kaunis on kuunnella kutsua luojan. Nukkua pois kun jo uupunut on. Siirtyä sinne miss’ ijäinen on rauha. Missä on tuskakin tuntematon."
Pidempi värssy muistokirjoituksessa Helsingin Sanomissa 14.9.1929: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533817?page=1&oc…
Gornick kertoo kirjan eräässä kohdassa, miten New Yorkin City Collegessa ja sen kellarikahvilassa hän oppi kirjallisuudesta ja rakastui siihen. Oppimikseen asioiksi hän listaa muun muassa seuraavat: että Faulkner oli yhtä kuin Amerikka, että Dickens oli yhtä kuin politiikka, että Marx oli yhtä kuin seksi, että Jane Austen oli yhtä kuin kulttuurin idea, että hän itse tuli getosta, ja että D. H. Lawrence oli visionääri.Gornick, V., & Lethem, J. (2005). Fierce Attachments: A memoir. Farrar, Straus and Giroux.
Kyseessä on alkujaan saksalainen iskelmä Das kann doch einen Seemann nicht erschüttern, joka tuli tunnetuksi vuonna 1939 julkaistusta elokuvasta Paradies der Junggesellen (Poikamiesten paratiisi). Kyseinen elokuvakohtaus löytyy YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=mvGWy206c1U.
Suomalaiset, alkutekstille varsin uskolliset sanat on tehnyt Palle eli Reino Palmroth nimellä Pelko pois, Rosmarie.
Lähteet:
Internet Movie Database IMDB: https://m.imdb.com/title/tt0031783/?ref_=m_ttsnd_snd_tt
Ritzel, Fred: Das kann doch einen Seemann nicht erschüttern! Über ein Lied aus der Zeit des Kriegsanfangs, seine mediale Präsentation und seine Nachwirkungen (http://www.staff.uni-oldenburg.de/ritzel/material/Seemann%20ohne%20Cove…)
Sota-ajan…
Kyseessä on kaiketikin tämä Macbethin repliikki viidennen näytöksen kolmannesta kohtauksesta kohtauksesta,joka Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1885 kuuluu näin:
MACBETH.
Pois naamoinesi! — Seyton! — Sairaaks ihan
Tuo minut saattaa — Seyton, hoi! — Tää puusti
Ijäksi nostaa mun tai maahan paiskaa.
Elänyt olen kylläks; elon-aika
Jo syksyyn kallistuu ja lehden lähtöön;
Ja ijän seuralaiset — kuuliaisuus,
Kunnia, rakkaus, ystävysten joukot —
Ne mennytt' on; sen sijaan kirousta
Salaista, syvää kuulen, mairett' inhaa,
Jot' epäis sydän-parka, jos vaan tohtis. —
Seyton!
https://www.gutenberg.org/cache/epub/16893/pg16893.html
Macbethin ovat suomentaneet myös Yrjö Jylhä (1936) sekä Matti Rossi (1983 ja 2004).
https://www.…
Tosiaan näin näyttää olevan. Tarkistin kirjastomme hyllyssä olevat eri painosten Seitsemän veljestä -teokset sekä Kootut runot -teokset: romaaneissa sana on kaitsea, runokirjoissa kaitsia. Jos sanaa tarkastellaan ihan kieliopillisesti, Kielitoimiston sanakirja ja etymologinen sanakirja tuntevat vain muodon kaitsea. Runokokoelmaan johdannon kirjoittanut Lauri Viljanen kirjoittaa Kiven "runoasua koskevista epäjohdonmukaisuuksista" ja lisää, että "itse Kiven sanastoon ei tietenkään ole kajottu, vaikka siinä voikin toisinaan huomata hätäisen omatekoista ja sen tähden oudoksuttavaa." Tämä antaisi ymmärtää, että Koottuihin runoihin on pyritty saamaan Kiven teksti kuten hän on sen itse kirjoittanut, mutta se ei selitä, miksi ja missä vaiheessa…
Tällaisen epärehellisyyden ja sen paljastumisen seurauksista emme löytäneet tietoa, mutta viime vuosina on uutisoitu useammastakin tapauksesta, joissa osa korkeakoulututkinnosta on paljastunut plagioiduksi.
Alla linkkejä muutamaan tapauksen esittelyyn Ylen uutisissa (16.5.2016), Savon Sanomissa (7.3.2016) ja Alma Talentin sivuilla (16.9.2019):
KHO perui vilppiin perustuneen maisterintutkinnon – ura fyysikkona tyssäsi | Yle Uutiset | yle.fi
Lakimiehen pelko: Onko Suomessa kohta valemaistereita? | Teemat | Savon Sanomat
KHO:n äänestysratkaisu: Opinnäytetyössä ilmennyt plagiointi ei antanut syytä tutkintotodistuksen peruuttamiseen - Alma Talent
Kirjastot ottavat lahjoituksena vastaan hyväkuntoisia cd-levyjä. Koska kirjastojen hyllytila on rajallinen, lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston cd-kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä vaikka lähikirjastosta, ollaanko siellä kiinnostuneita levyistä.
Kyseessä on cover-versio Aretha Franklinin ja Ted Whiten säveltämästä kappaleesta Think, jonka alkuperäinen esittäjä Franklin myös on. Tekemäni selvityksen perusteella tämän Sodastreamin mainoksissa esitetyn cover-version sovittaja on israelilainen Tomer Biran ja laulajana siinä on niin ikään israelilainen Nitzan Shayer. Kappaletta ei vaikuta olevan saatavilla mistään, vaan se on mitä luultavimmin tehty pelkästään Sodastreamin mainoskäyttöä varten.
Mainoksissa käytetään hyvin usein niin sanottua tuotantomusiikkia, jotka toisinaan sävelletään mainosta varten, mutta vielä useammin käytetään jo olemassa olevaa musiikkia tuotantomusiikin julkaisijoiden katalogista. Toisinaan mainoksia varten tehdään uusia versioita, covereita, jo olemassa…
Kirja on saatavissa ainakin Lahden, Ranuan ja Rovaniemen kirjastoista. Kaukolainapyynnön voi tehdä lähimmässä kirjastossa tai kätevästi sähköisellä lomakkeella omalla tietokoneella. Helsingin kaupunginkirjaston pääsivulta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/ löytyy vasemmasta reunasta kohta Asiointi kirjastossa. Sitä klikkaamalla avautuvat alaotsikot Kaukopalvelu ja Kaukopalvelulomake asiakkaille. Lainan voi noutaa haluamastaan kirjastosta.
Josiel on suomalaisena nimenä harvinainen, en löytänyt siitä mainintaa nimikirjoista ja internetistä nimestä löytyi tietoa vain englanniksi:
http://www.hebrewbabynames.com/item.cfm?itemid=1882
Josiel on siis englantilaistettu muoto alunperin heprealaisesta nimestä Yosiel. Josiel muodostuu kahdesta osasta Josi (Yosef) ja El (Jumala). Nimeä on vaikea suomentaa, mutta se tarkoittaa jotakuinkin "Jumala lisää (God will add) tai Jumala korottaa (God will increase)".
Yhtenäistä teosta kaikista kansalaissodassa kaatuneista (punaiset ja valkoiset) ei valitettavasti löydy
meiltä Oulun kaupunginkirjastosta.
Tiedustelin asiaa Sota-arkistosta. Heiltä löytyy arkisto Vapaussodan historian komitea 1913-1927, kansio, jossa luettelo kaatuneista, punaisista (ei täydellinen). Tarkempia tietoja, puh. 09-18126504, Sota-arkiston tutkijainsali. Kansallisarkistosta löytyy punaisia koskevaa tietoa, puh. 09-228521.
Työväenliikkeen kirjaston kansalaissota kokoelma löytyy netistä http://www.tsl.fi/~perinne/tlk/1918.html .
Valtioneuvostossa on meneillään hanke Suomen sotasurmat. Siitä löytyy tietoa netistä URL: http://www.vn.fi/vnk/suomi/vnk121f.htm .
Esimerkkejä Oulun kaupunginkirjastossa olevista kansalaissotaa…