Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla kerrotaan kotipalvelusta seuraavaa, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kotipalvelu/: "Helsingin kaupunginkirjaston kotipalvelu on tarkoitettu niille, jotka eivät esimerkiksi sairauden, vamman tai korkean iän takia voi itse asioida kirjastossa. Kotipalvelun henkilökunta pakkaa kirjakassit asiakkaiden toiveiden mukaan ja kuljettaa ne asiakkaille sovittuna ajankohtana. Kotipalvelulla on käytettävänään koko pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) kirjastojen aineistokokoelma." Eli ihan kuka vaan ei voi käyttää kotipalvelua, vaan asiasta täytyy sopia kotipalvelun kanssa ja palvelu on tarkoitettu sellaisille kirjaston asiakkaille, joilla on hankala käydä kirjastoissa. Lisäksi kotipalvelun sivulla…
Nimenmuutos on kirjastossa tehtävä henkilökohtaisesti, joten mene johonkin pääkaupunkiseudulla olevaan HelMet-kirjastoon(kaupunginkirjastoon). Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus ja kirjastokortti. Saat uuden maksuttoman kirjastokortin.
Jos tarkoitat yleisemmin, miten pitää toimia nimen muututtua, niin passit, ajokortit ja muut henkilötodistukset on vaihdettava uusiin. Opiskelu- tai työpaikkaa hakiessa saattaa joutua liittämään todistustensa mukaan todisteen nimenmuutoksesta.
Voi kysyä lähikirjastostasi mm seuraavia:
Imago mundi : ihmisen ja tieteen uudet maailmat. - 1992
Lainema Matti: Ultima Thule : pohjoiset löytöretket. - 2001
Lang John: Löytöretkeilijä James Cook. -1919
Löytönen Markku: Eteläisten merten salaisuus. - 1996
Löytönen Markku: Tuntematonta mannerta etsimässä James Cookin matkassa. - C-kasetti. - 1995
MacLean Alistair: Kapteeni Cook. - 1972
Moorehead Alan: Mennyt paratiisi. - 1967
Netistä löytyy monia lähinnä englannikielisiä sivuja, esim.
http://www.CaptainCookSociety.com/
http://www.south-pole.com/p0000071.htm
Kielitoimiston ohjepankissa on ohjeena näin: "Kuntien, kaupunkien ja muiden asutusten nimiä on pyrittävä taivuttamaan siten kuin paikkakunnalla itse taivutetaan. Niinpä asutaan Laukaassa, mennään Enontekiölle, ollaan kotoisin Ylitorniolta ja vieraillaan Hikiässä". https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja…
Vaasassa sanotaan Suvilahdesta, ei Suvilahdelta.
Ihan sellaisia teoksia kuin Kirjastonhoidon käsikirja ja Kirjastotyön perusteet ei ole tainnut ilmestyä ainakaan suomenkielisenä. Kirjastotyöhän on muuttunut huomattavasti viime vuosina ja mm. seuraavanlaisia kirjoja on tullut:
- Tiedon tie : johdatus informaatiotutkimukseen /Ilkka Mäkinen, Kirjastopalvelu, 1999.
- Kirjastot verkossa /toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula. Kirjastopalvelu, 1999.
- Kokkonen, Oili: Kirjastot ja uusi kirjatalous. Tampere : Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 1999.
- Kirjasto koulussa : opas uuteen koulu- ja oppilaitoskirjastoon. Hki : Kirjastopalvelu, 1999.
- Kivelä, Katja: Neuvonta- ja arkistopalvelun strategia. Hki: Eduskunnan kirjasto, 1999.
- Verkostoituvat kirjastot / Ari Haasio ja Juha Piukkula (…
Varauksen lukitusta voi käyttää silloin, kun haluaa estää varattua aineistoa saapumasta noudettavaksi esim. loman aikana.
Lukitus laitetaan päälle näin:
merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä".
Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä".
WSOY:n julkaisemassa teoksessa Aarteiden kirja. 1 : Souda, souda Sorolaan (toim., sepittänyt ja suom. Martti Haavio) näyttäisivät olevan molemmat nämä lorut. Ensimmäisen nimi on Kirje Roomaan (loru alkaa näin: Laati Mikko Repoliin kirjeen Rooman kaupunkiin) ja toinen on nimeltään Molla-Maija. Teoksesta on otettu kaksi painosta, ensimmäinen vuonna 1956 ja toinen vuonna 1967.
Olisikohan kyse tästä kirjasta?
Hamletin esittäjä teatterissa on Asko Sarkola.
Sessanista en lisätietoja löytänyt, mutta parin vastaani tulleen kuvan perusteella arvelisin, että tämä villakoira Pullan esittäjä saattaisi olla kääpiösnautseri.
https://kavi.fi/fi/elokuva/102416-kiljusen-herrasvaki
http://s0.discshop.fi/img/front_large/88035/kiljusen_herrasvaki.jpg
http://www.koirarodut.org/schnauzers?images=schnauzers&i=2
Yksi kirja joka jokseenkin vastaa kuvaustasi on vuonna 1901 Tampereella Sampon kirjapainossa painettu kuvaraamattu, jonka on osaksi kuvittanut Gustave Doré.
Alla olevista linkeistä löytyy kuvia kyseisestä teoksesta:
http://www.tori.fi/pohjois-pohjanmaa/Kuvaraamattu_Doren_ym__kuvilla__19…
http://www.keltainenporssi.fi/search/antiikki-ja-taide/antiikkiesineet/…
http://www.huuto.net/kohteet/vanha-iso--kuva-raamattu-1901/346803801
Toinen kuvaustasi vastaava raamattu on WSOYn vuonna 1927 kustantama perheraamattu, jonka on myös kuvittanut Gustave Doré.
Kuvia kyseisestä teoksesta:
http://www.antikvariaatti.net/product.php?id=205498
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1239584
Molemmat yllä mainitut raamatut löytyvät Turun yliopiston…
Eräpäivä tarkoittaa päivää, jona maksuerä viimeistään on suoritettava. Kielitoimiston sanakirjan mukaan eräpäivän toinen muoto on erääntymispäivä. Näin ollen alkuosa erä- tarkoittaa siis erääntymistä (erääntyä = joutua maksettavaksi), mutta se voisi viitata myös erään (erä = erillinen osa, pyyntiosuus, määrä). Eräily tuskin liittyy eräpäivän etymologiaan lainkaan.
Erä-sanan alkuperästä lisää Suomen etymologisessa sanakirjassa.
Erääntyä-sanan merkitys Kielitoimiston sanakirjassa.
Kysymykseen ei uskalla antaa ihan varmaa vastausta näkemättä runon käsikirjoitusta tai vanhinta kokoelmaa, jossa runo on ilmestynyt (Hellén: Lasten runoja, 1898). Runoja toimitetaan jonkin verran uusia kokoelmia tehtäessä ja joskus säveltämisen yhteydessä runoa muokataan.
Tampereen kaupunginkirjastossa olevassa Immi Hellénin Lasten runokirjassa vuodelta 1930 (kust. Valistus)tämä runo "Enkeli ohjaa" esiintyy seuraavanlaisena:
Maan korvessa kulkevi
lapsosen tie.
Hänt´ihana enkeli
kotihin vie.
Niin pitkä on matka,
ei kotia näy,
vaan ihana enkeli
vieressä käy.
On pimeä korpi
ja kivinen tie,
ja usein se käytävä
liukaskin lie.
Oi, pianhan lapsonen
langeta vois,
jos käsi ei enkelin
kädessä ois.
Ja syntikin mustia
verkkoja vaan
on laajalle…
Lääneistä ja lääninhallinnosta voi kertoa aluehallinnon monivaiheisen muutoksen eräänä vaiheena. Melko kattavan katsauksen tarjoaa Valtiovarainministeriön Aluehallinto-sivusto Lisätietoa-linkkeineen:
http://www.vm.fi/vm/fi/13_hallinnon_kehittaminen/02_hallintorakenteen_k…
- Suomen Kuntaliiton kirjastotietopalvelun Kuntakirjasto-tietokannasta voi hakea esim. asiasanalla: lääninhallinto tai asiasanayhdistelmällä: hallinnonuudistus JA aluehallinto. Tietokanta osoitteessa: http://kirjasto.kuntaliitto.fi/FIN/search.htm
- kirjaston yhteystietoja: www.kuntaliitto.fi/kirjasto
- läänijaotuksen historiasta, aluejaotuksesta,lääninvaakunoista ja läänien entistä pääkaupungeista (hallintopaikka)Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_l%C3%A4%…
Google Lens -sovellus vei kysyjän lähettämässä kuvassa olevan hyönteisen jäljille. Kyseessä on melko varmasti sulkaperhosten heimoon kuuluva perhonen. Lajin määrittely onkin sitten kinkkisempää, sillä Suomen Lajitietokeskuksen mukaan Suomessakin on havaittu yhteensä 43 sulkaperhoslajia: https://laji.fi/taxon/MX.60637 Voisiko ko. laji olla esimerkiksi pietaryrttisulkanen (Gillmeria ochrodactyla): https://www.suomen-perhoset.fi/pietaryrttisulkanen/ Tai kärsämösulkanen (Gillmeria pallidactyla): https://www.suomen-perhoset.fi/karsamosulkanen/ Perhosten mailla -kirja kertoo, että sulkaperhosten ulkonäkö haljenneine, liuskamaisine siipineen on hyvin erikoinen. Sulkaperhoset ovat hentoja ja pitkäraajaisia, ja niiden lepoasento…
Voit lukea vanhojen Helsingin Sanomien mikrofilmattuja numeroita Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Kirjastossa on digitaalinen mikrofilmien lukulaite. Laitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Voit tulostaa mikrofilmiltä myös paperikopioita (0,50 € / kopio, koko A3). Voit varata itse koneen osoitteesta https://varaamo.hel.fi/. Valitse Pasilan kirjasto ja Mikrofilmien lukulaite. Henkilökunta opastaa sinua tarvittaessa laitteen käytössä.
Mikäli sinulla on lisää kysyttävää, voit ottaa yhteyttä suoraan Pasilan kirjaston lehtiosastolle. Kirjaston yhteystiedot löydät HelMet-palvelusivustolta valikosta Kirjastot.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Etsimäsi satu on Oscar Wilden kirjoittama "Onnellinen prinssi", josta on useampia käännöksiä ja kuvituksia.
Erittäin hieno kuvitus ja Kirsi Kunnaksen oivaltava käännös löytyy seuraavasta painoksesta :
Onnellinen prinssi
The happy prince
Kirja
Wilde, Oscar ; Kunnas, Kirsi ; Janecek, Ota
Weilin+Göös 1969.
Ulkoasu
56 sivua : kuvitettu ; 29 cm
Kieli
suomi
Julkaisija
Hki : Weilin+Göös 1969
Kyseessä on luultavasti Jorge Amadon romaani Gabriela, kanelia ja neilikkaa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9a322c85-6c7b-40f5-aa9c-bc3911b7cb44
Elämäkertakirja, josta Mosku elokuva tehtiin on saatavissa kirjakaupoista. Kirjan tiedot:
Kännö, Sakari: Mosku, WSOY 2002. ISBN 951-0-27328-7
Toinen kaunokirjallisuuden luokassa oleva teos on myös
kirjakaupoissa:
Hihnavaara, Lauri: Luiron laulu, WSOY 2002. ISBN 951-0-27549-2
On olemassa myös Korhonen, Teppo: Moskun talo, Sodankylän Alaponkun pihapiiri ja sen kunnostus 1997-1998.Helsinki, Museovirasto, Rakennushistorian osasto, 2001.
Lapin kirjastojen Aurora-tietokannasta http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2 löytyy useita artikkeliviitteitä asiasanalla
Mosku sekä viittaus mm. K. M. Walleniuksen romaaniin: Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä sekä neljä muuta tarinaa.
Päätalo-instituutin sivuilta löytyy teosten lyhyet juonikuvaukset. Kalle Päätalon haavoittuminen tapahtuu teoksessa Liekkejä laulumailla (Gummerus 1980), ISBN 951-20-2030-0. Kohtaus on kyseisessä painoksessa sivulla 274:
"Pysähdyn, lasken kiväärin viereeni ja kaivan käsikranaatin pusakkani etutaskusta. Samalla kun otan kranaatin, taskustani tipahtaa kaksi eilen saamaani kirjettä. En ehdi kopeloida niitä takaisin taskuun. Huomaan pysähtyneeni aivan tasaiselle kankaalle, ja koska vasemmalla puolellani on maassa painanne, käännyn ja alan vetää itseäni sitä kohti. En ehdi tehdä montaakaan vetoa, kun tunnen iskun hieman ristiselän yläpuolella. Isku on niin kova, että tuntuu kuin minua olisi isketty makkarahalolla selkään. Lähes samalla…
Blake Edwardsin elokuva Suuri kilpa-ajo (The Great Race, 1965) on julkaistu Suomessa vain VHS-kasettina. Televisiosta se on tullut viimeksi vuonna 1991. Elokuvan voi katsoa suomenkielisin tekstein Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn kirjastossa Helsingissä.
