Artikkelien valintaa lähteiksi vaikeuttaa se, että viitetietokannoista etsittäessä valinta on tehtävä mm. otsikon ja asiasanojen perusteella. Tässä kuitenkin artikkeleja, jotka on valittu juuri otsikoiden ja asiasanojen perusteella.
Aleksi-tietokanta:
-Tiilikainen, Seppo: Tragedia lomaparatiisissa. Suomen kuvalehti 2005 (1) s. 6-9.
-Tappavat hyökyaallot iskivät Aasiaan. Helsingin sanomat 27.12.2004
-Leake, Jonathan: Geologi varoitti monta kertaa suurkatastrofista Indinesiassa. Aamulehti 3.1.2005.
Arto-tietokanta:
-Den onaturliga naturkatastrofen. Finlands natur 2005 (5) s.8-9.
-Korja, Annakaisa: Indonesian luonnonkatastrofi - tietoa maanjäristyksistä ja hyökyaalloista. Geologi 2005, 57, s. 37-46.
HS-arkisto:
-Tutkijat varoittavat…
Suomen Sekarotuisten Koirien Seura ry on lakkautettu, mutta esim. Etelä-Suomen seropit ry ilmoittaa sivuillaan, että yhdistykseen hyväksytään sekarotuisia koiria ja rotukoiria. Etelä-Suomen seropit yhdistyksen Internet-sivut löytyvät täältä, http://www.esseropit.net/ . (Vastausta päivitetty 3.8.2007)
Klassikoista nauttivalle voisivat toimia esimerkiksi seuraavat kirjat:
The Well of Loneliness/Yksinäisyyden kaivo - Radclyffe Hall (1928)
Rubyfruit Jungle - Rita Mae Brown (1973)
Carmilla - Joseph Sheridan Le Fanu (1872)
Yömetsä - Djuna Barnes (1936)
Desert of the Heart - Jane Rule (1964) (löytyy varastokirjastosta)
The Charioteer - Mary Renault (1953)
Ystävän muotokuva - Pentti Holappa (1998)
The Front Runner - Patricia Nell Warren (1974) (löytyy varastokirjastosta)
A Boy's Own Story - Edmund White (1982)
Kertomuksia kaupungista - Arminstead Maupin (1978)
Myra - Gore Vidal (1968)
Kuningattaren jalokivikoru/Drottningens juvelsmycke - Carl Jonas Love Almqvist (1834)
Kahta lukuunottamatta kaikki vinkkilistan kirjat löytyvät Vaskin…
Tällaista runoa ei valitettavasti vastaani tullut. Tämäntapaisia lintuihin liittyviä uskomuksia löytyy kyllä perinneaineistostamme runsaasti. Hyviä lähdeteoksia erityisesti lintuperinteestämme kiinnostuneille ovat esimerkiksi Antero Järvisen Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä ja Eero Ojasen Suomen myyttiset linnut. Järvisen kirja hyödyntää ja siteeraa perinneaineiston lisäksi myös runoilijoidemme lintuaiheista lyriikkaa.
Sekä Järvinen että Ojanen nostavat peltomiehen kaveriksi västäräkin. Se liittyy myös tulviin sitä kautta, että kansantarinat kuvaavat västäräkin jäiden rikkojana: sen tultua jäät alkavat sulaa. Rastaiden taas on katsottu ennakoivan säiden muutoksia. Niitä…
Gornick kertoo kirjan eräässä kohdassa, miten New Yorkin City Collegessa ja sen kellarikahvilassa hän oppi kirjallisuudesta ja rakastui siihen. Oppimikseen asioiksi hän listaa muun muassa seuraavat: että Faulkner oli yhtä kuin Amerikka, että Dickens oli yhtä kuin politiikka, että Marx oli yhtä kuin seksi, että Jane Austen oli yhtä kuin kulttuurin idea, että hän itse tuli getosta, ja että D. H. Lawrence oli visionääri.Gornick, V., & Lethem, J. (2005). Fierce Attachments: A memoir. Farrar, Straus and Giroux.
Ensimmäinen kirja on Sid Fleischmanin "Hokkuspokkusperhe", jossa herra Filiokkuksen perhe matkaa vankkureilla kohti Kaliforniaa ja äiti pitää matkalla lapsille vankkurikoulua. Kirjassa on myös lainsuojaton Pahanmaan Kid, jonka yksi lapsista tunnistaa, kun tämä kaivelee metsästyspuukolla hampaitaan.
Jälkimmäinen kirja on Eleanor Estesin "Lintumiehen perhe". Siinä isä on lintutieteilijä ja perhe muuttaa Kotkanpesä-nimiseen taloon. Kirjassa on myös kolmevuotias Benni-eno sekä Nuppu-kissa, jonka ajatuksia kirjassa myös kuvaillaan.
Ero sanojen leijona ja esim. porkkana monikon partitiivissa johtuu siitä, että leijona on alkuperältään vierassana. Oulun yliopiston kirjaston kielenhuolto-ohje Kirjoittajan ABC kertoo, että kieleemme tulleet vierassanat jaotellaan sen mukaan, miten ne ovat mukautuneet suomeen. Suurin osa on mukautunut niin, että niitä ei välttämättä mielletä enää vierasperäisiksi, kuten leijona. Sanan taivutuksessa tämä alkuperä kuitenkin edelleen näkyy. Kielitoimiston sanakirja antaa sanan leijona monikon partitiivin muodoksi leijonia, kun taas porkkana sanalla se on porkkanoita ja sanalla ipana monikon partitiivi voi olla muodoissa ipanoita tai ipanoja.Kielitoimiston kielioppioppaassa (Korhonen, 2017, s.55) todetaan, että samanhahmoiset sanat…
Emme ole juridiikan asiantuntijoita, joten tämä vastaus on laadittu pelkän maallikkotietämyksen perusteella. Vastausta ei siis kannatta pitää ammattilaisen tulkintana asiasta.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus ”määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna” (2 §). Kirjan videoitu lukeminen tulkitaan teoksen muunnelmaksi, joten videon julkaiseminen vaatii tekijän tai tekijöiden lupaa. Vaikka tuollaiset kirjat ovat tekstimäärältään lyhyitä, se ei vaikuta asiaan, sillä oikeuskäytännössä teoksen ei tarvitse olla kovinkaan pitkä tai erikoinen ylittääkseen ns. teoskynnyksen eli ollakseen riittävän omaperäinen, jotta saisi lain suojaa.
Tarvitset siis lain…
Turun poliisilaitos 1816-1966 teoksen mukaan maistraatti laati jo 10 5.1817 poliisijärjestyksen, josta ei kuitenkaan ole säilynyt ainuttakaan kappaletta. Vuonna 1869 vahvistettiin maistraatin istunnossa vuoden 1817 säännökset kumonnut uusi poliisijärjestys, joka tuli voimaan vuoden 1870 alussa. Tämä Turun kaupungin poliisisääntö 15.11.1869 on merkittyTurun poliisilaitos -teokseen painettuna lähteenä. Voit tiedustella sitä ja myöhempiä poliisijärjestyksiä Turun kaupungin tietopalveluosastolta asianhallintaryhmän kansliasta (puh. 262 7292). Tietopalveluosaston arkistokokoelmaan sisältyy mm. maistraatin arkistokokoelma:
http://www.turku.fi/kesvi/tiepo/arkis.htm
Tietopalveluosaston yhteydenotot ja asiakirjatilaukset -lomake löytyy osoitteesta…
Tosiaan näin näyttää olevan. Tarkistin kirjastomme hyllyssä olevat eri painosten Seitsemän veljestä -teokset sekä Kootut runot -teokset: romaaneissa sana on kaitsea, runokirjoissa kaitsia. Jos sanaa tarkastellaan ihan kieliopillisesti, Kielitoimiston sanakirja ja etymologinen sanakirja tuntevat vain muodon kaitsea. Runokokoelmaan johdannon kirjoittanut Lauri Viljanen kirjoittaa Kiven "runoasua koskevista epäjohdonmukaisuuksista" ja lisää, että "itse Kiven sanastoon ei tietenkään ole kajottu, vaikka siinä voikin toisinaan huomata hätäisen omatekoista ja sen tähden oudoksuttavaa." Tämä antaisi ymmärtää, että Koottuihin runoihin on pyritty saamaan Kiven teksti kuten hän on sen itse kirjoittanut, mutta se ei selitä, miksi ja missä vaiheessa…
Eri ammateista löytyy kaskukirjoja, esim.koulumaailmasta on kertonut Aino Kontula kirjoissaan Ei eläinkokeita- käyttäkää mopoja! (Ajatus, 2007), Herra Rehtori ( Ajatus, 2009), Opettajan selviytymisopas ( Helsinki-kirjat, 2010) ja Rexi on homo ja opettajat hullui ( ajatus, 2005). Papeista löytyy kirjat Kaskuja Herran huoneesta ( Aikamedia, 2006) ja Papin kaskukirja, toimittanut Risto Ahti ( Kustannus Hilden, 2001). Taksikuskikaskuja kirjassa Kyllä taksikuski tietää ( Nemo, 2006), Soittajakaskuja kirjassa Ei kokolihaa soittajille, toimittanut Janne Kuusinen ( 2004) . Insinöörikaskut ( Insinööriliitto, 1994) ja poliisikaskut Pamppu puhuu: poliisien kootut sattumukset ( Like, 2004) ja urheilutoimittajien sattumuksia kirjassa MM-kisaekstra (…
Kolmen nyt jo aikuisen tyttären isänä sanoisin, että kaikki Mauri Kunnaksen kirjat sopivat mainiosti lukutaitoisille seitsenvuotiaille. Itse asiassa niitä voivat lukutaidottomatkin vallan hyvin katsella suurella mielihyvällä, koska kuvia on paljon ja ne ovat täynnä kekseliäitä ja opettavaisia yksityiskohtia. Koirien Kalevalassahan (1992) Kunnas on tehnyt omia muunnelmiaan Akseli Gallén-Kallelan tutuista maalauksista, joten kirja soveltuu mainiosti myös kuvataiteen historian opiskeluun. Kunnaksen kirjoissa on paljon toimintaa, mutta ei väkivaltaa vaan huumoria. Olen myös aika varma siitä, että jos koululaiset jollain saa kiinnostumaan Aleksis Kivestä, niin Seitsemän koiraveljestä (2002) on ehdoton suosikki.
Heikki Poroila
Suomessa toimii kaksi THL:n alaista oikeuspsykiatrista valtion mielisairaalaa, joiden potilaista suuri osa on tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Osastoista ja hoidoista lisätietoa:
Niuvanniemen sairaala - Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikka
Vanhan Vaasan Sairaala (vvs.fi)
Näitä nimiä on jo aikaisemmin kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaukset:
Iivari/Ivar on skandinaavista perua ja se on alkuaan tarkoittanut ’taistelijaa, jolla on jousi’. (Kustaa Vilkuna : Etunimet, 2005)
Nimi Urho tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1883. Urho katsottiin käännökseksi vanhemmasta nimestä Botolf, jonka nimipäivä on sama päivä kuin Urho-nimellä. Botolf tarkoittaa 'sankari', 'sotilas', sananmukaisesti 'hallitseva susi'.
Urho-nimi oli kansan keskuudessa käytössä jo aikaisemmin. Nimeä käytettiin jo ainakin vuonna 1879.
Lönnrotin sanakirjan mukaan sanoilla urho ja urhea on seuraavat merkitykset: rohkea, rivakka, tuima, eloisa, hilpeä, iloinen, suruton, miehekäs.
Piafin ja Brelin ohjelmistosta on suomeksi julkaistu nuottina lähinnä artistien tunnetuimpia lauluja - Piafilta mm. En kadu mitään, Hymni rakkaudelle ja Pariisin taivaan alla; Breliltä Jos nyt menet pois, Päivät kuin unta ja Vanhojen rakastavaisten laulu. Nuotteja suomeksi näihin löytyy esim. Suuri toivelaulukirja -sarjasta.
Huomattavasti useampia Piafin ja Brelin lauluja on esitetty teattereissa, sekä suomeksi että ruotsiksi. Susanna Haaviston albumi Laulusi elää, Brel koostuu Liisa Ryömän Helsingin kaupunginteatterille laatimista suomennoksista. Haaviston Pakko saada laulaa - Edith Piaf -albumin laulutekstit puolestaan ovat pääosin Esko Elstelän teatterille tekemiä suomennoksia. Jotkut kappaleet on käännetty moneen kertaan eri…
Hei!
Löysin sattumalta Kielikello-lehden artikkelista esimerkin sukunimestä Ots:
Esimerkiksi Ots, jonka virolainen genetiivi on Otsa, ja Ernesaks, viron genetiivi Ernesaksa.
Lähde: https://www.kielikello.fi/-/miten-virolaisia-sukunimia-taivutetaan-suom…-
Kirjastoissa on myös paljon viron kielen oppikirjoja, joita voi tulla lainaamaan.
Esim: Renate Pajusalu: Meie keelesild (Otava, 2017)
Sanat tarkoittavat samaa asiaa, atulat on murresana.
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan pinsetit ovat pienet joustavavartiset pihdit, atulat.
Sanakirjan mukaan "Lähtökohtana lähinnä ranskan pincette ’pinsetit’, johdos sanasta pince ’pihdit’, johdos verbistä pincer ’nipistää’".
Atulat ovat myös pienet pihdit, pinsetit.
Suomen murteiden sanakirjassa on tarkemmin tietoa atulat-sanasta. Siellä on mm. tietoa sanan muista merkityksistä eri puolilla Suomea.
Lainattavia lehti- tai kirja-artikkeleita voi hakea kaikista Suomen kirjastoista finna.fi-palvelun kautta. Valitaan Tarkennettu haku, hakukentäksi Aihe ja sitten kirjoitetaan hakukenttään artistin suku- ja etunimi. Valitettavasti vain osa lehdistä ja artikkeleista on asiasanoitettu, joten osumia tulee vähän. Anita Bakerista löytyy yksi suomenkielinen artikkeli Rytmi-lehden numerosta 9/1986. Sen lisäksi hänestä on kirjoitettu englanniksi David Nathanin kirjassa The Soulful Divas (Billboard Books 1999). Oleta Adamsista löytyy vain englanninkielinen artikkeli teoksessa Contemporary musicians : profiles of the people in music. Volume 17 (Gale Research, Cop. 1996). Kirjaa ei ole saatavilla Helmet-alueella, mutta voit tehdä siitä…
