Vähän heikohkosti löytyy kikkoja. Hankalaa on käytellä imusia, kun molemmat kädet ovat jo varattuina.
Työkaveri ehdotti, että pistää imurin rolliksen koriin (jos kori on) ja kiinnittää varren sopivaan kulmaan tukevalla teipillä... Toimivuutta hieman epäilen.
Muutamassa blogissa vauvojen ja kyynersauvoilla loikkivien kehuttiin imuroivan. Vauva konttasi (ei varmaan kovin helppoa enää aikuisena) ja potilas loikki yhden sauvan varassa (saattaa olla huteraa menoa)
Apuvälineitä on myös tarjolla. Helppokäyttöinen robotti-imuri maksaa noin 300€ https://www.senioreidenkauppa.fi/eufyrobovac-11s-robotti-imuri
Siivoustossut noin 10€ http://www.akro.fi/fi/ws/4/28/verkkokauppa/siivoustossut.html
Realistisin tapa saada asunto kunnolla…
Hei,
tässäpä sinulle pientä kirjalistaa mainitsemistasi aiheista:
Onni-pojan kierrätyskirja / Sanna Pelliccioni
Elsa ja Lauri kierrättävät / Kerttu Rahikka
Kuka vei roskat? / Tiina Sarja
Kysy ja kurkista! : hyvä vai paha muovi? / Katie Daynes
10 askelta maapallomme auttamiseksi / Melanie Walsh
Kalojen mitalla / Carlos Da Cruz
Nuuskamuikkusen kalakirja / Miina Mäki
Tiedeseikkailu : vesi / Jenni Vartiainen
Lisäksi omasta verkkokirjastosta voi etsiä mainitsemillasi aiheilla ja valita osastoksi lapset ja nuoret. Saat näkyviisi kaikki kirjaston valikoimissa olevat kirjat haluamistasi aiheista.
Essi Wuorelan kappaleessa Mitä tarkoittaa rakas lauletaan seuraavasti: "Mitä tarkoittaa rakas, kun sä sanot sen? Mitä tarkoittaa rakas, onks’ se vaan sana jolla pääsee läpi ahtaiden paikkojen?" Kelpaisiko tämä?
Mitä tarkoittaa rakas - YouTube
Kaarlo Wirilanderin Savon historia kertoo, että vuoden 1743 Turun rauhassa Mäntyharjun seurakunnasta Venäjän puolelle jäi kolmannes. Mäntyharjun Venäjän-puoleinen osa palasi Suomen yhteyteen 1812, jolloin nk. Vanha Suomi liitettiin Suomeen. Maanmittaushallituksen Suomen vanhat kartat -sivulla on ohjeita historiallisten karttojen paikantamiseen. Esimerkiksi lupaavan näköisiä digitoituja Maanmittaushallituksen pitäjänkarttoja vuosilta 1749-1917 löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta. Rajankulkua Mäntyharjun seudulla voi hahmottaa myös Carl Jean Thunebergin Charta öfver Stor-Furstendömet Finland -kartasta vuodelta 1811.
Tälle listalle on poimittu romaaneja, jotka löytyvät Vanamokirjastojen kokoelmista. Mukana yksi lyhytproosakokoelma ja myös kolme sarjakuva-albumia. Lista etenee uudemmista vanhempiin teoksiin päin. Niemi: Kaikkien menetysten äitiPesonen: LäskiromaaniJones: KotiinpaluuLindell: RajatapausHolma: JärjestäjäSnellman: PääomaLäckberg: JääprinsessaWenstam: AlfaurosBjörk: ProleCookson: Kartanon portitHislop: SaariKnausgård: Taisteluni. Ensimmäinen kirjaLehmuspuu: Häpeä ihon allaGiordano: Alkulukujen yksinäisyysLinna: Musta rakkausTiilikka: Punainen mekkoHämeen-Anttila: Toisen taivaan allaKinsella: Muistatko minut?Holopainen: Ilmeetön miesTryzna: Mene, rakastaMarttinen: Veljeni vartijaJoncour: Tukalia tilanteita (lyhytproosaa)Remes: Pahan…
Virallisesti 28.12. suomalaisen almanakan mukaan juhlii vain Piia. Pia löytyy ruotsalaisesta almanakasta saman päivän kohdalta. Piia tuli almanakkaan vuonna 1973. Sitä aikaisemmin päivä oli vain Viattomien lasten päivä.
Piia- ja Pia -nimistä löytyy tietoa esim. Eero Kiviniemen kirjasta Iita Linta Maria.
Viralliset almanakat, siis nykyinen ja vanhemmat, löytyvät sivulta http://almanakka.helsinki.fi/
Suomen elokuvasäätiön sivuilta löytyy useita tutkimuksia, joihin voi tutustua verkossa: https://www.ses.fi/tietoa-elokuva-alasta/tutkimukset/. Tietoa löytyy mm. kotimaisen elokuvan yleisöistä ja eri vuosina tehdyistä elokuvateatteritutkimuksista.
Tilastokeskuksen vuoden 2017 vapaa-ajan osallistumisen tutkimuksessa käy ilmi, että naiset käyvät Suomessa ainakin jonkin verran enemmän elokuvissa kuin miehet. Tilastotietoon voi tutustua Tilastokeskuksen sivuilla: http://stat.fi/til/vpa/2017/01/vpa_2017_01_2018-11-21_kat_001_fi.html
Elokuvateattereiden yleisöt tutkimus vuodelta 2016 tukee tätä näkemystä. Tutkimuksessa selvitettiin 13 elokuvateatterin yleisöprofiileja: https://www.ses.fi/wp-content/uploads/2020/10/…
Kappaleen nuotteja ei löydy Kouvolan kaupunginkirjastosta eikä muistakaan yleisistä kirjastoista. Sen sijaan Yö-yhtyeen omalla kotisivulla/Kauppa nuottia on myytävänä: http://www.karppanen.fi/likaisetlegendat/index.htm
Eivär ole. Bambut ovat heinäkasveja, joita on yli 1400 lajia. Rottinki taas on puumainen palmukasvi. Rottinkipalmuja on noin 600 eri lajia. Tietoa lisää esim. Tulevaisuuden ekokuidut -artikkelista kulutus.fi-sivulta:
http://www.kulutus.fi/artikkelit/tulevaisuuden-ekokuidut/
Aihetta käsitellään Ylen sivustoilla:
Jättiraportti: Luonnolle tarvitaan hintalappu, koska taloutemme, elämämme ja hyvinvointimme on täysin riippuvainen luonnosta.
https://yle.fi/uutiset/3-11768190
Vastuullinen kuluttaminen lisääntyy, mutta suurinta osaa kiinnostaa eniten hinta ja helppous. https://yle.fi/uutiset/3-9930079
Makupalat.fi kirjastojen linkit tiedonhakuun antaa hakusanalla kulutus muun muassa seuraavat sivut: https://www.greenchoices.org/
https://elamantapatesti.sitra.fi/
http://www.kulutus.fi/
Pia-nimi tulee latinan sanasta pia, joka tarkoittaa pyhää, hurskasta, oikeudenmukaista, lempeää tai uskollista.Katolisissa maissa nimi kuuluu Karthagossa surmatulle marttyyri Pialle, jonka kirkollinen perinne on sijoittunut 100-luvulle.Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Kyseessä lienee Robert Holdstockin Alkumetsä ja sen itsenäiset jatko-osat Metsän henget, Holvi metsään, Merlinin metsä, tai, Magian näky ja Norsunluuportti, joihin näkee viitattavan myös Alkumetsän tarinoita -sarjana.
Tilastokeskuksen tutkintorekisterin vuoden 2022 tietojen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneita oli 15 vuotta täyttäneessä väestössä 1 996 236 henkilöä, eli 42,3%. Näistä 1 404 873:lla henkilöllä eli 29,7%:lla ammatillinen peruskoulutus oli korkein suoritettu tutkinto. Erikoisammattitutkinnon suorittaneita oli 113 683 henkilöä ja ammattitutkinnon suorittaneita oli 310 311 henkilöä. Kahteen jälkimmäiseen ryhmään voi kuulua osin samoja henkilöitä kuin ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneisiin, eli heitä ei suoraan voi lisätä joukkoon.
Uuno Kailas ja Aarni Kouta ovat suomentaneet kyseisen runon. Lähetän sähköpostiisi Uuno Kailaan käännöksen.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?AuthorID=&PoemName=Hyperions+Schicksalslied&LanguageID=&Country=
Ikävä kyllä, en onnistunut jäljittämään Sittisontiainen-nimistä satua. H. C. Andersenin satujen joukosta löytyy kyllä Sittiäinen - kelpaisikohan se? Sadun alussa taistelussa ansioituneelle keisarin hevoselle pannaan kultakengät. Sittiäinen tahtoo myös kultakengät, mutta seppä kieltäytyy sellaisia laittamasta. Sittiäinen loukkaantuu ja lähtee maailmalle, missä se kohtaa lisää koettelemuksia. Lopulta se kuitenkin päätyy takaisin keisarin talliin, kultakenkäisen hevosen selkään, ja karvaat pettymykset kääntyvät lopulta iloksi, kun sittiäinen oivaltaa, että keisarin hevonen on saanut kultakengät, jotta sittiäinen ratsastaisi sen selässä.
Sittiäinen löytyy monestakin Andersenin satujen valikoimasta, esimerkiksi Andersenin suuresta satukirjasta…
Kävisikö tämä? Toivottavasti äidin elämä ei olisi tänä päivänä enää ihan tällaista.
Kattila ja perunat (Kirsi Kunnas, 1972)
Oi olen aivan höyrypäinen,
ihan kiehun ja sihisen
kuin sähikäinen,
sanoi kattila
ja nosti hattua pshiih
ihan kiehun ja kihisen
ja puhisen, pihisen
syljen, sihisen
sähisen, kähisen
ja kiukusta rähisen,
sanoi kattila
ja nosti hattua pshiiih
Voi tätä hoppua hoppua hoppua
huusivat perunat, voi tätä hoppua
ei tule loppua loppua loppua
polkata täytyy polkkaa, polkata polkkaa
kiireistä aikaa, tulta on kengissä
laukata täytyy laukkaa, laukata laukkaa
ei ole tolkkua millään, ei ole tolkun tolkkua
kolkata täytyy kolkkaa, kolkata kolkkaa
hyvä jos pysymme hengissä, hengissä, hengissä
voi tätä…
Mary Shelleyn klassikkoromaanille alkusysäyksen antoi kesällä 1816 Genevejärven rannalle kesänviettoon kokoontuneen brittiseurueen saksasta ranskaksi käännettyjen kummitusjuttujen parissa viettämä aika, joka innoitti lordi Byronia ehdottamaan, että heistä kukin kirjoittaisi oman kauhutarinansa. Runoilijan itsensä lisäksi paikalla ehdotusta kuulemassa olivat Shelleyn pariskunta, Maryn sisarpuoli Jane Clairmont sekä Byronin sihteeri ja henkilääkäri John Polidori.
Mary Shelley on itse kuvannut tapahtumia Frankensteinin vuoden 1831 laitokseen kirjoittamassaan esipuheessa. "Aivan ilmeisesti Mary tässä esipuheessa muuntelee jälkikäteen todellisuutta ja esittää itsensä haluamassaan valossa", huomauttaa Merete Mazzarella Shelley-…
Seinäjoen kansalaisopistolla on kurssitarjonnassa Kirjoittajakurssi sekä Seinäjoella että Nurmossa. Kurssikuvauksessa kerrotaan, että kurssilla tutustutaan sanataiteeseen monipuolisesti: runoillaan, tarinoidaan, leikitään kielellä, kokeillaan erilaisia tapoja kirjoittaa. Kurssilla myös luetaan, annetaan ja saadaan palautetta, keskustellaan ja kirjoitetaan. Kurssi on jo alkanut tänä syksynä, mutta paikkoja voi kysyä kansalaisopiston toimistosta puh. (06)416 2463, 416 2528, 416 2893.
Lapsille suunnattu sanataidekerho on myös kansalaisopiston kurssitarjonnassa.
Pohjanmaan kirjailijat on kirjailijoiden ja harrastajakirjoittajien oma yhdistys. Sen jäsenyyttä voi anoa, jos omia tekstejä on julkaistu jossain määrin. Yhdistys järjestää koulutusta…
Jukka Kemppisen suomennos Guillaume Apollinairen runosta Signe eli Merkki sisältyy teokseen Alcools : runovalikoima (Otava, 1977) s. 67.
Ensimmäinen rivi kuuluu "Minun Herrani on Syksyn Merkki" ja viimeinen kuuluu näin "tänä iltana kyyhkyt nousevat lentoon viimeisen kerran".
