En löytänyt nimelle Bricella osumia ulkomaisista nimitietokannoista. Nimi voisi olla nimen Bryce muunnos. Leslien ja Goslingin etunimisanakirjan mukaan nimen Bryce vanha kirjoitusmuoto on Brice, josta on voitu tehdä femiinisempi muunnos Bricella. Brice on alun perin kelttiläinen nimi, jonka alkuperä on Leslien ja Goslingin mukaan epäselvä.
Bricella voisi olla myös nimen Briella erilainen kirjoitusasu. Briella on lyhennetty versio nimestä Gabriella. Gabriella taas on alun perin hepreankielisen miehen nimen Gabriel femiinimuoto. Hepreaksi Gabriel tarkoittaa "Jumala on voimani" tai "Jumalan taistelija".
Lähteet
Leslie ja Gosling 1987. Dictionary of first names.
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
https://www.behindthename.com/name/…
Tässä Yleisradion jutussa kerrotaan, että Itämereen arvioidaan upotetun noin 50 000 tonnia kemiallisia aseita ja ainakin 200 000 tonnia tavallisia ammuksia. Osa näistä on vaurioitunut ja vuotaa, toiset taas syöpyvät hitaasti. Lähes kaikista näistä katsotaan voivan lähteä ympäristölle ja eliöstölle haitallisia kemikaaleja tulevan vuosisadan aikana.
https://yle.fi/uutiset/3-12272316
Tiede-lehden artikkelissa kertoo tarkemmin, mitä vaarallisia kemikaaleja mereen päätyi toisen maailmansodan jälkeen sekä mihin paikoin kemiallisia aseita erityisesti upotettiin. Upotuksien tarkkoja määriä, koostumuksia ja sijainteja ei tunneta, minkä takia on epäselvää, kuinka paljon potentiaalisesti ongelmallisia aineita Itämeressä voi olla…
Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi) löytyy keskenään hiukan erilaisia sanoituksia tähän Jaakko Pullin sävellykseen esimerkiksi nimellä ”Puuseppäin marssi”:Puuseppäin marssi julkaisussa Markkina-Pojan uusia lauluja (Markkina-Poika, 1929):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2030301?term=Puusepp%C3%A4in%20marssi&page=6Puuseppäin marssi julkaisussa Uusimmat laulut (Markkina-Poika, 1929):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2030307?term=Puusepp%C3%A4in%20marssi&page=7Puuseppäin marssi julkaisussa Laulaja-Pojan lauluja. 2:nen vihko (Laulaja-Poika, 1929):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2030275?term=Puusepp%C3%A4in%20marssi&page=3Nimimerkkejä Laulaja-…
Kyseessä on renessanssiajalta peräisin oleva kielisoitin arkkiluuttu. Arkkiluuttu eroaa luutusta siten, että siihen on lisätty bassokielet. Arkkiluuttua soitti kyseisessä konsertissa Eero Palviainen.https://fibo.fi/info/blogi/muusikkoesittely-eero-palviainen/https://en.wikipedia.org/wiki/Archlutehttps://laurisluteblog.blogspot.com/2010/11/lyhyesti-luuttujen-eri-tyyp…
Kyseessä on Johann Wolfgang von Goethen runo Vaeltajan yölaulu II (Wandrers Nachtlied II), tässä Ilari Edelmannin suomentamana. Edelmannin suomennosta ei ole julkaistu tekstinä, mutta se on kuultavissa äänitteiltä, esimerkiksi Samuli Edelmannin levyltä Vaiheet. 2.https://finna.fi/Record/heili.33dea390-1eae-41e5-b431-c9533386abc2?sid=5142807764https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka.5424100#componentpartshttp://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=051d5b98-319c-43be-89a3-7087281a9f0b&culture=svRunon on suomentanut myös Otto Manninen. Mannisen suomennosmukaelman runosta voi lukea esimerkiksi hänen teoksestaan Virrantyven (1925). Alla olevasta linkistä aukeaa Kansalliskirjaston digitoima Virrantyven. …
Hei!
Lähetimme nuo sinun kysymykset Uimastadionille ja sieltä vastattiin näin:
"Uimastadionin tämän hetken kävijämäärä on n. 130 000. Päiväkohtainen vaihteluväli on reilusta 1000 kävijästä noin 4000 kävijään. Tarkkaa tietoa hiilijalanjäljestä ei ole, mutta kaupungilla on käynnissä projekti, jonka myötä tästä ja muista energiaan liittyvistä asioista saadaan tulevaisuudessa lisätietoa."
Helmet-aineistohaussa näkyy kirjan saatavuustietojen jälkeen muutamia asiasanoja, joilla pyritään kuvailemaan kirjan sisältöä. Kirjaston kotisivuilla http://www.lib.hel.fi on linkki Kirjaston erikoissivustot, joihin kuuluu mm Lastensivut, jotka sisältävät mm lukuvinkkejä sekä Sanojen aika -kirjailijatietokanta, joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Uutuuskirjaluettelo vaihtuu 15 - 17:n päivän välein.
Suomen kansallisfilmografian mukaan Talvisota-elokuvan kuvauspaikat Ristiinassa ovat nämä:
Ulkokuvat
Tiirolanlahti (leiri Unnunkoskella, Ylli veistelee puusta)
Pelto Pien-Toijolan talomuseon lähellä (Martti kääntää karjalaispeltoa)ja talomuseon piha Tiirolassa(evakkoon lähtö)
Metsäaukea (panssariesteiden pystytys) ja pelto (everstin käskynjako)Tiirolassa
Sisäkuvat
Teltta Tiirolanlahden rannalla (teltta Unnunkoskella)
Talli (Paavo ja Aino tallissa) ja asuinrakennus (Martti saa piirakoita)
Pien-Toijolan talomuseossa Tiirolassa
Kallioniemen huvila, Kallioniementie 106 (sotilaskoti)
Lähde: Suomen kansallisfilmografia 10 (2002), s. 447-448
Lainaushistoriaasi kertyvät vain ne lainat, jotka olet tehnyt aloitettuasi lainaushistoriasi tallentamisen. Järjestelmä ei tallenna lainaushistoriaasi automaattisesti, vaan voit itse aloittaa ja lopettaa lainaushistorian tallentamisen milloin tahansa. Aloita ja lopeta lainaushistorian tallentaminen Omien tietojesi linkistä Lainaushistoria. Voit myös poistaa valitsemiasi lainoja lainaushistoriastasi tai tyhjentää lainaushistoriasi kerralla.
Muut lainaajat ja kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä.
http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria
Cassia didymobotrya on suomeksi terttusenna. Terttusenna on ainavihreä, kolmisen metriä korkea pensas, joka kukkii melkein koko vuoden. Pensas on kotoisin Afrikasta. Kukat ovat keltaiset ja kynttilämäiset kukinnot pystyjä. Kukinnon päässä on sinimustia nuppuja. (Lähde: Rauno Mattila & Uljas Virolainen: Subtropiikin kasviopas, 1995).
Tuusulan kirjaston sivulta löytyvät seuraavat ohjeet:
Asiointi tapahtuu itsepalveluna. Suosittelemme varausten tekoa verkkokirjastossa ja varausten nopeaa noutoa. Varaukset noudetaan itsepalveluhyllystä. Lainaus ja palautus tapahtuu automaateilla. Palautukset voi jättää myös palautusluukkuun. Muista kirjastokortti, automaatilla ei voi lainata ajokortilla tai muulla henkilökortilla.
https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=9394
Pär Lagerkvistilta on käännetty vain yksi runokokoelma Runoja (1953). Sen lisäksi yksittäisiä runoja on monissa antologioissa. Antologioiden runoista löytyy hakemisto Lahden kaupunginkirjaston Linkki mailman runouteen -tietokannasta. Runoja-kokoelmassa tai antologioissa ei kysymääsi runoa ole. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu, mutta on mahdollista, että yksittäisenä runona se jossakin olisi julkaistukin. Alla linkki runotietokannan haun tuloksen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=p%c3%a4r+lagerkvist&AuthorID=&LanguageID=&Country=
Kyllä Austenin Emma-romaani on kirjastoista saatavana myös suomenkielisenä kirjana. Helmet-kirjastoista sitä on lainattavissa kolmena versiona: vuosilta 1950, 1990 ja 1996.
Löydät tiedot kirjoista näin: mene Helmetin sanahakuun, kirjoita tyhjään ruutuun Austen Emma, valitse aineistoksi kirjat ja kieleksi suomi.
Oulun yliopistossa ei voi opiskella liikuntatiedettä. Suomen yliopistoista ainoastaan Jyväskylän yliopistossa on liikuntatieteellinen tiedekunta. Liikunnanohjaajaksi (AMK) voi opiskella useammallakin paikkakunnalla. Tietoja näistä opinnoista löytyy mm. Opintopolun sivuilta.
Peter Sandström sopii hyvin näihin määritelmiin, esim. romaani Laudatur. Samoin sopivat Olli Jalonen ja Leena Parkkinen. Lisäksi, jos Tommi Kinnusen sukuromaanit Neljäntienristeys ja Lopotti ovat vielä lukematta, uskon niiden vetoavan. Anni Kytömäen Kultarinta ja Kivitasku ovat luonnon kauneutta tarkasti kuvaavia, lavean kertovia teoksia (myös useita sukupolvia mukana). Laura Lähteenmäen romaani Korkea aika sopisi myös minusta tunnelmaltaan joukkoon. Jos ulkomaiset kirjat kiinnostavat, suosittelisin Alice Munron novelleja ja John Williamsin romaaneja, erityisesti Stoner.
Kaunokirjallisuuden kuvauksia löytyy palvelusta Kirjasampo.fi.
Tällaisia makeisia ei näyttäisi Suomen kauppojen valikoimiin kuuluvan. Erilaisia suklaalla kuorrutettuja ananastuotteita kyllä löytyy maailmalta. Näitä voi etsiä verkosta vaikkapa hakulauseella: "chocolate covered pineapple products".
Suklaakuorrutettuja ananasrenkaita voi toki valmistaa itsekin. Ohjeita on runsaasti saatavilla.
https://www.google.fi/search?q=how+to+make+chocolate+covered+pineapples…
Jyväskylän Kuokkalan kartanon vaiheista kertovasta kirjasta en löytänyt mainintaa, että siellä olisi asutettu Karjalan evakoita. Jokin nettiviite antoi osuman Kuusjärvellä eli Joensuun lähellä sijaitsevasta Kuokkalan kartanosta, missä evakoita olisi asutettu. Samaten Lotta-Sofia Saahkon teoksessa Papan kanssa kahvilla, on luku Kuusjärven Kuokkalan kartanosta, ja kuinka sinne asutettiin evakoita. Yleisemmällä tasolla Karjalan evakoista kyllä löytyy tietoa. Kirjaston tietokannasta tai netistä voi hakea termeillä: Karjala, Evakot, Siirtoväki.
Kustantajantunnus voi olla jopa 7 merkkiä pitkä, joskin Suomessa kustantajantunnuksen maksimi on 5 merkkiä. Pitkän tunnuksen kustantajat ovat pieniä kustantajia, joilla ei ole tarvetta saada suuria määriä julkaisuntunnuksia. Suurilla kustantajilla on puolestaan lyhyt tunnus.
Julkaisun (kirjan) tunnus voi olla 1-7 merkkiä pitkä, joten yhden kustantajan käytettävissä olevien numeroiden määrä vaihtelee kymmenestä kymmeneen miljoonaan.
Suomessa otettiin vuonna 1989 käyttöön maan 951-tunnuksen rinnalle tunnus 952, koska koska pienten ja keskisuurten kustantajien ISBN-tunnukset loppuivat. Nykyisten ISBN-tunnusten rajat tulevat silti vastaaan ennemmin tai myöhemmin, eli ISBN-järjestelmää on uusittava lähiaikoina. Alla olevasta linkistä saat…
Korkeasaaren eläimet saadaan pääasiassa toisista eläintarhoista. Niitä ei osteta eikä myydä, eikä pyydystetä luonnosta. Eikä niiden osalta voi siis edes puhua varsinaisesta luontoon palauttamisesta. Eläintarhan yhteydessä toimii Villieläinsairaala, joka ottaa vastaan avun tarpeessa olevia villieläimiä ja hoitaa ne kuntoon . Vuosittain noin 40 % Villieläinsairaalaan tuoduista eläimistä kuntoutuu ja vapautetaan luontoon. Jotkut Villieläinsairaalassa hoidetut eläimet otetaan eläintarhaan pysyvästi.
Tarkempia tietoja voi kysyä suoraan Korkeasaaren eläintarhan asiakaspalvelusta. Heille voi lähettää kysymyksen verkkolomakkeella.
https://www.korkeasaari.fi/palaute/
