Hei,Eri vamistajilla lienee lukuisia tapoja merkitä tuote-eriä, joten täysin varmaa vastausta on hankala antaa. Tässä tapauksessa LOT tarkoittanee juuri valmistuserää. Valmistuserä tarkoittaa "myyntiyksiköitä, jotka on tuotettu, valmistettu tai pakattu käytännöllisesti katsoen samoissa olosuhteissa" (Ruokavirasto, https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/oppaat/ieh/ieh-16/16-jaljitet…). Merkinnän avulla voidaan ongelmatapauksissa jäljittää mahdollisimman tarkasti, mitä erää ongelma koskee. Näin ollen tuotteen vetämisessä pois markkinoilta tulee mahdollisimman pieni tappio ja raaka-aine-, pakkaus- yms. ongelman syy on helpompi jäljittää.Numero voi olla valmistajan monella eri tavalla generoitu numero, mutta usein ja tässä tapauksessa mitä…
Ahvenanmaalla puhutaan ruotsin murretta, joka muistuttaa enemmän Ruotsin Upplandin murretta kuin suomenruotsia. Ahvenanmaanruotsista kuitenkin puuttuu tonaalinen sana-aksentti kuten suomenruotsista.
Lähteet ja lisätietoa
Visit Åland: https://visitaland.com/fi/kaytannon-tietoa/kieli-ja-murre/
Marienhamns stadsbibliotek: https://web.archive.org/web/20061104161748/http://www.mhbibl.aland.fi/a…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaanruotsi
Heti alkuun on huomautettva, että tällaisissa tilastoissa luvut ovat aina arvioita, ja eri instanssien arviot saattavat poiketa toisistaan suurestikin. Olen pyrkinyt etsimään lähteitä, joissa mainitut uhriluvut perustuvat mahdollisimman hyvin dokumentoituihin tietoihin.
Entisen Jugoslavian alueista Kroatia julistatutui itsenäiseksi v. 1941, mutta käytännössä sitä johti natsi-Saksasta käskynsä saanut nukkehallitus. Kroatiassa sijaitsi pahameineinen Jasenovacin keskitysleiri, jossa arvioidaan kuolleen jopa 100 000 ihmistä. Uhreista ainakin 20 000 oli alle 14-vuotiaita lapsia.
Nykyisen Serbian alueella oli kolme natsien keskitysleiriä. Banjicassa kuoli n. 4000 henkeä, Crveni Krstissä ammuttiin n. 10 000 henkeä ja Sajmišten leirillä…
Sketsissäkin mainitusta Arto Tuomisesta en osaa sanoa mitään, mutta tuo Artosta ja hiihtämisestä puhuminen voisi viitata hiihtäjä Arto Koivistoon, joka vuoden 1981 SM-kisoissa kärysi efedriinin käytöstä ja menetti kolmannen sijansa 15 ja 50 kilometrin kilpailuissa. Hänet määrättiin väliaikaiseen kilpailukieltoon, jonka pituudeksi myöhemmin vahvistettiin vain yksi kuukausi.
lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Koivisto
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sana nuttura on mahdollisesti skandinaavinen laina. Taustalla voisi olla muinaisnorjan sana knúrt (’solmu, sykerö’), jota vastaa nykyruotsin ja -norjan vastaava sana knut. Alkuperä mainitaan kuitenkin epävarmaksi.
Sanaa nuttu puolestaan ”Suomen sanojen alkuperä” arvelee omaperäiseksi dekriptiivisanaksi, joka esiintyy esimerkiksi karjalan kielessä merkityksessä ’huono vaatekappale, nuttu, rääsy’. Toisaalta Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY, 2004) esittää mahdollisuuden, että myös nuttu olisi samaa skandinaavista alkuperää kuin nuttura ja saattaisi viitata yhteen solmittuihin vaatekappaleisiin…
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaiden varattavissa olevia Asko-asiakastietokoneita, joissa vanhemmissa koneissa saattaa olla vielä käytettävissä diskettiasema. Näistä koneista ei kuitenkaan ole listaa Asta-varausjärjestelmessänne https://varaus.lib.hel.fi/. Ennen kuin varaat tietokoneen varmista kirjastosta, missä koneessa on diskettiasema. Esim. Itäkeskuksen kirjastossa koneissa 8-15 on diskettiasema. Diskettiasemia ei kuitenkaan huolleta, eikä niitä vaihdeta uusiin, jos ne ovat rikkoutuneet. Kirjasto ei voi siis taata, että koneessa on toimiva diskettiasema. Jos diskettiasema toimii, pitäisi myös onnistua tiedostojen siirto USB-tikulle.
Eläinsuojelulaki velvoittaa auttamaan sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä. Ulkoloisia kantavaa oravaa ei voitane kuitenkaan laskea hädänalaiseksi. Oravalla on oma kirppulajinsa (Ceratophyllus sciurorum sciurorum), joka imee ravinnokseen verta ja lisääntyy sen turkissa tai pesässä. Niinpä kirppujen häätämisestä yksittäisestä oravasta ei olisi hyötyä, sillä se saisi välittömästi uuden tartunnan pesästään. Lisäksi kirppujen karkotus vaatii yleensä eläimeen kajoamista, mikä villieläimen kohdalla olisi vaikea toteuttaa ja aiheuttaisi eläimelle voimakasta stressiä ja pelkoa.
Oravien, samoin kuin lintujenkin, kirput voivat purra myös ihmistä, joten eläimiin ja pesiin koskemista kannattaa…
Satakirjastoissa, joihin mm. Rauma kuuluu, tätä kirjaa ei enää ole, mutta joistakin kirjastoista muualta Suomesta se löytyy. Kysy kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastostasi.
hei,
Rita Haywothilla oli Alzheimerin tauti. Sen voit tarkistaa osoitteesta http://www.alz.org/whatsnew/chicgala.htm
Tsaikovskia ei löydy ainakaan sivulta, jossa luetellaan kuuluisia skitsofreniaa sairastavia henkilöitä. http://www.schizophrenia.com/newsletter/buckets/success.html Sivulta löytyy myös luettelo kuuluisista henkilöistä, jotka kärsivät tai ovat kärsineet tarkemmin määrittelemättömistä mielen ongelmista. Erään lähteen mukaan Tsaikovskilla olisi ollut epilepsia http://www.floridaepilepsy.org/famous.htm
Osoitteesta http://www.dallasnews.com/science/health/68825_VIAGRA24.html
löytyy viite Julio Iglesiaksen mahdollisista potenssiongelmista.
Kuuluisia epileptikkoja on listattuna osoitteessa http://www.iainmacn.mcmail.com/epilepsy/…
Vuonna 1954 Suomessa syntyi 89 845 lasta. Vuoden 2018 maaliskuussa elossa oli 86 prosenttia. Tiedot ovat peräisin Ylen artikkelista, josta löytyy myös muuta tietoa vuosina 1940- 2000 syntyneistä suomalaisista. Alla linkki artikkeliin:
https://yle.fi/uutiset/3-10133995
Tämä pieni kirjanen, jonka nimi kokonaisuudessaan kuuluu Kemin maaseurakunnan vanhan kirkon vaiheita : K. I. Cajanuksen "Piirteitä Kemin maaseurakunnan kirkkojen historiasta" löytyy Kemin pääkirjaston kotiseutuosastolta.
http://kirjasto.keminkaari.fi/
Kirjaston yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.kemi.fi/kirjasto/yhteystiedot/
John Miltonin runosta On His Blindness on kaksi suomennosta.
Jaakko Tuomikosken suomennos Sonetti sokeudesta sisältyy teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Eino Railo, WSOY, 1933, s. 218). Teos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä.
http://www.lonnrot.net/etext.html
Aale Tynnin suomennos Sokeudesta vuodelta 1957 on luettavissa teoksesta Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. Vuoden 1957 painoksessa runo on sivulla 185, vuosien 1974 ja 2004 painoksissa sivulla 211.
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa HelMet-haulla:
https://www.helmet.fi/fi-FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.…
Japanissa syödään tuntuvasti vähemmän lihaa kuin länsimaissa, joten jo sen perusteella makkaran ei olettaisi nauttivan siellä kovin suurta suosiota. Japanilaiset syövät lihaa vuodessa noin 45 kg henkeä kohti. Suomessa vastaava luku on noin 80 kiloa, Yhdysvalloissa yli 100. "Kala on Japanin lihaa", huomauttaakin Naomi Moriyama maan ruokakulttuuria esittelevässä kirjassaan Japanilaiset eivät vanhene, eivätkä liho. Lihansyönti on kuitenkin yleistynyt 1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien ja lännestä omaksutut vaikutteet amerikkalaismallisine pikaruokineen ovat jossakin määrin uudistaneet japanilaisten ravitsemustottumuksia.
Makkara ei kuitenkaan ainakaan kirjallisuuden perusteella vaikuta kaikkein menestyksekkäimmältä kulinaariselta…
Eri kuntien kirjastot päättävät jokainen itse lehtiensä säilyttämisestä. Oman kuntasi tilanteen saat parhaiten selville soittamalla lähikirjastoosi. Helsingin kaupunginkirjasto on säilyttänyt Hymyä vuodesta 1992 ja Suosikkia vuodesta 1983. Ainoa kirjasto, josta kaikki lehdet varmasti löytyvät, on Helsingin yliopiston kirjasto. Lehdet ovat kansalliskirjastoaineistoa, ja ne saa käyttöönsä vain täyttämällä käyttölupahakemuksen. Lupa myönnetään lähinnä tutkimuskäyttöä varten.
Kysymys on varsin laaja. Sen selvittäminen vaatii syventymistä ja asiantuntemusta. Eduskunnan kirjastosta voisi kysyä neuvoa, miten edetä. Eduskunnan kirjaston yhteystiedot, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default….
Eduskunnan kirjaston tietopaketit ulkomaisesta oikeudesta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/ulko…
kansainvälisestä oikeudesta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kv-j…
N-Lex on kansallisten säädöstietokantojen portaali, siellä voi tehdä haun useampaan tietokantaan yhtäaikaisesti, https://webgate.ec.europa.eu/multisite/n-lex-migration/index_fi
sieltä löytyy myös tietoa Euroopan ulkopuolisten maiden säädöksistä,…
Tietosuojavaltuutettu on antanut asiasta Espoon kaupungille eli kaupunginkirjastolle lausunnon, jonka dinaarinumero on 2634/452/2013. Lausunto on päivätty 18.12.2014. Sitä voinee tiedustella tietosuojavaltuutetun toimistosta, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tietosuoja.fi/fi/index/yhteystiedot.html.
Tietosuojavaltuutettu perustaa päätöksensä henkilötietolakiin. Kiellettyä ei ole sinänsä varausten laittaminen asiakkaan nimen mukaan, mutta tietosuojavaltuutettu edellyttää, että asiakkaalta kysytään palvelun käyttöön nimenomainen suostumus, pääsääntöisesti kirjallisena, jotta suostumus voidaan tarvittaessa osoittaa toteen. Asiakkaalla täytyy olla myös halutessaan mahdollisuus hakea kirja jollakin toisella tavalla kuin oman…
Toistaiseksi Stephen Fryn muistelmateoksista on suomeksi julkaistu vasta kaksi ensimmäistä, Koppava kloppi (2012) ja Fryn aikakirjat (2014). Se, että kolmannen ilmestymisestä on jo aikaa (More fool me julkaistiin Iso-Britanniassa syksyllä 2014), panee epäilemään, ettei aiemmat suomennokset kustantanut Schildts & Söderströms välttämättä ole jatkamassa sarjaa. Ainakaan toistaiseksi ei mahdollisesta More fool me -suomennoksesta ole ennakkotietoja tihkunut.
Hei,
esimerkiksi Kopiopaja Printtikaupassa voi tulostaa kaavoja koossa A2. Tässä nettiosoite:
Kopiopaja Printtikauppa – Kaikki tulosteet nopeasti ja edullisesti huipputekniikalla
Valitse ylävalikosta "Rakennuspiirrustukset" ja sielät löydät kohdan "Ompelukaava mustavalkoinen" ja "Ompelukaava värillinen".
