Tässä joitain romaaneja ja tietokirjoja, joissa kerrotaan modernien palvelijoiden kuten hovimestarien, henkilökohtaisten palvelijoiden tai henkivartijoiden työstä ja elämästä:Kazuo Ishiguro: Pitkän päivän ilta (kirja Helmet Finnassa)Teija Sopanen: Pekka Vilpas : neljän presidentin hovimestari (kirja Helmet Finnassa)Amélie Nothomb: Nöyrin palvelijanne (kirja Helmet Finnassa)Freida McFaddenin Kotiapulainen-kirjasarja: Kotiapulainen (kirja Helmet Finnassa), Kotiapulaisen salaisuus (kirja Helmet Finnassa) ja Kotiapulainen valvoo (kirja Helmet Finnassa)Leïla Slimani: Kehtolaulu (kirja Helmet Finnassa)Yoko Ogawa: Professori ja taloudenhoitaja (kirja Helmet Finnassa)Aravind Adiga: Valkoinen tiikeri (kirja Helmet Finnassa)Leena Lehtolaisen…
Hei alkuun on todettava, että tämänkaltaisiin kysymyksiin valitettavasti harvoin löytyy nopeata ja helppoa apua. Soittimien historiaa ei Suomessa ole juurikaan tutkittu, ei varsinkaan tuuban kaltaisen harvinaisemman. Kun sen soittajiakin on vähän, tiedonlähteet ovat harvassa. Satavuotiaan soittimen vaiheista ei välttämättä myöskään ole säilynyt julkisissa lähteissä mitään tietoja, vaan mahdollisesti tallessa oleva informaatio voi olla arkistojen kätköissä tutkijaansa odottamassa.
Itse lähtisin liikkeelle elävistä tuuban soittajista, joilla varmasti on laajin yleistietämys soittimensa historiasta ja ehkä lähteistäkin. Toki kaikki eivät ole historiasta kiinnostuneita, mutta kannattaisi ottaa yhteyttää Sibelius-Akatemiassa tuubansoittoa…
Etsimäsi kirja on todennäköisesti kustavilaisen Volter Kilven (1874–1939) romaani Alastalon salissa (1933). Suomen Kansallisbiografian mukaan ”Alastalon pappana” tunnettu talonpoika ja laivanvarustaja David Jansson (1821–1883) oli esikuva romaanin päähenkilö Herman Mattsonille. Romaanin tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun loppupuolen Kustaviin, jossa kustavilaiset kylänmiehet ovat kokoontuneet Alastalon saliin neuvottelemaan Mattsonin parkkilaivaan sijoittamisesta. Kilven tajunnanvirtatekniikkaa soveltavaa romaania pidetään suomalaisen modernismin merkkiteoksena.
David Jansson kihlautui Josefina Österbergin kanssa vuonna 1882. Avioliitto ei kuitenkaan koskaan ehtinyt toteutua, koska Jansson kuoli halvauskohtaukseen vuoden 1883 kesällä.
David…
Ote on Veikko Aaltosen elokuvasta "1943 elokuu". Keväällä katkelma esiintyi Veikko Aaltosen Dinosaurus-dokumenttielokuvassa, joka kertoo Rauni Mollbergista.
Lähde: Yle Arkiston tietopalvelu
Alueellasi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy n. 30 nimikettä yksinäisyyttä käsittelevää suomenkielistä tietokirjaa. Aiheeseen liittyviä suomenkielisiä kaunokirjoja löytyy n.100 nimikettä. Niistäkin voi olla vinkkejä yksinäisyyttä käsiteltäessä.
Voit tutkia kirjoja alla olevista linkeistä. Kirjoista, joissa on kannen kuva mukana, saat takakannen tekstin näkyviin klikkaamalla kuvaa, ja avautuvassa ikkunassa vielä uudelleen. Kannatta myös lukea teoksen asiasanat, koska ne kertovat mitä teos käsittelee.
https://tinyurl.com/tietokirjat
https://tinyurl.com/kaunokirjat
Tästä aiheesta ei tutkimuskirjallisuutta vastaani tullut. Jatkosodassa Suomea ylipäänsä pommitettiin huomattavasti vähemmän kuin talvisodan aikana. Sodan alkuvaiheessa 25.6.–1.7.1941 koettiin 39 lentotukikohtaan kohdistettu pommitushyökkäys; Tamperetta lähin kohde oli Nokia, jonne kohdistui heti 25. päivänä kahdeksan viholliskoneen hyökkäys. Seuraavat Neuvostoliiton kaukopommitusilmavoimien merkittävät Suomeen kohdistuneet pommitukset olivat hyökkäykset Helsinkiin 6.–7.2., 16.–17.2. ja 26.–27.2.1944.Syitä talvi- ja jatkosodan pommituksien eroavaisuuksiin pitänee hakea tarkastelemalla sodan kokonaiskuvaa. Jatkosodan aikana Neuvostoliiton ilmavoimia sitoivat kesällä 1941 käynnistyneet vihollisuudet Saksan kanssa toisin kuin talvisodan aikana…
Japanin kielen oppikirjoja löytyy runsaasti Suomen yleisesti kirjastoista. Joten omasta kotikirjastostasi saat varmasti lainattua tai ainakin tilattua japanin alkeisoppikirjan. Suomen kielellä on julkaistu muutama ihan hyvä alkeisoppikirja. Kannattaa tutustua ainakin Kawatan "Japanin kieli"-teokseen, jonka saa myös kuuntelukaseteilla varustettuna sekä Takako Karppisen "Japanin kielen alkeet"-teokseen.
Suomeksi on ilmestynyt myös kaksi suppeahkoa sanakirjaa eli Tero Salomaan "Japani-Suomi-sanakirja" sekä Igarashin ja Kauppilan "Suomi-japani-suomi : 5000 sanaa ja sanontaa". Niillä pärjää varmasti opintojen alkuvaiheessa. Vaativampaa käyttöä varten kannattaa lainata tai ostaa laajempi englanti-japani- ja japani-englanti-sanakirja. Niitä…
Nesteshampoiden INCI-listassa aqua eli vesi on yleensä ensimmäisenä ainesosana, mikä tarkoittaa että sitä on tuotteessa eniten. Riippuen shampoosta, veden osuus on n. 80-95%. Vedettömyyden lisäksi shampoopalan etu on myös vähempi pakkausjäte.
Sotilaan jäädessä täysin varmasti sotavangiksi, lähiomaisille pyrittiin tiedottamaan asiasta mahdollisimman nopeasti, esimerkiksi puhelimitse tai kirjeellä. Myös sotilaan kaatuessa tiedottamiseen pyrittiin niin ripeästi kuin mahdollista, mutta tällöin varma suruviesti pyrittiin tuomaan kaatuneen kotiin henkilökohtaisesti esim. papin toimesta.
Hyvin usein tilanteet rintamalla olivat kuitenkin epäselviä - ei ollut varmuutta siitä, jäikö sotilas kaatuneena ei-kenenkään maalle, vangiksi vai esimerkiksi vihollisen linjojen taakse "loukkuun". Tästä johtuen omaisille jouduttiin monesti myös tiedottamaan, että sotilas on kadonnut, eikä hänen lopullisesta kohtalostaan ole vielä toistaiseksi tietoa. Hän saattoi siis maata kaatuneena rintamalinjojen…
1. ja 3. ovat molemmat Eeva-Liisa Mannerin Tämä matka -kokoelman runosta Lapsuuden hämärästä:
"Sukanharmaa Isoisä ja hameenharmaa Isoäiti / tupakanruskeassa talossa paperinvalkeassa kaupungissa / -- "
"Avaruus korkea ja syvä kaiken yllä / Avaruus humiseva lehvästössä puun / Avaruus perhossa ja toukan puuhailussa -- "
2. on Lauri Viidan Betonimyllärin päättävästä runosta Luominen:
"Avaruus / Ikuisuus // Taivas täynnä auringoita, / meri täynnä pisaroita, / aallon alla aalto uus."
4. on Kirsi Kunnaksen runosta Metsässä, joka alun perin ilmestyi kokoelmassa Uivat saaret:
"Männyt nousevat ylväinä korkeuteen. / Tämä temppeli on, / ja temppelin kupooli humisee, / minun riemuni siellä humisee -- "
Tissin varhaisin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1783 (Christfrid Ganander, Aenigmata Fennica : Suomalaiset arwotuxet wastausten kansa) ja sana on mukana myös ensimmäisessä suomenkielisessä sanakirjassa, Gananderin Nytt finskt lexiconissa (1786). Sitä lienee mahdotonta todentaa, kuinka kauan sana on kielessämme ollut ennen kirjoihin ja kansiin päätymistään, mutta joka tapauksessa se on ollut käytössä ainakin 1700-luvulta lähtien.
Lähde:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä
Tällä hetkellä uusin suomennos Nilla Kjellsdotterin kirjoista on Jo joutuvi yö (2024), joka on kolmiosaisen Murhia Pohjanmaalla -sarjan viimeinen osa.(Kirja verkkokirjastossa: Jo joutuvi yö | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio)Uudemmista suomennoksista ei ole tällä hetkellä tietoa kustantajankaan sivuilla eli vielä ei ole tiedossa, julkaistaanko vuonna 2025 uusia suomennoksia. Kjellsdotterin kirjojen suomennoksista vastaa Gummerus-kustannus. (Haku: 3 tulosta hakuehdolla "kjellsdotter" – Gummerus) Alkukieliset eli ruotsinkieliset teokset kustantaa ruotsalainen Norstedts-kustantamo. Heidän sivuillaan näkyy, että tammikuussa Kjellsdotterilta ilmestyy uusi kirja nimeltään Inte ditt barn (Inte ditt barn | Nilla Kjellsdotter | Inbunden).…
Elämän tarkoitusta on kysytty palvelussa usein ennenkin. Vanhoja vastauksia pääsee katsomaan täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=el%C3%A4m%C3%A4n+tarkoitus
Jos outfitilla tarkoitetaan asukokonaisuutta, ainakin tämän kirjastonhoitajan tämänhetkiset vaatteet ovat sen verran vanhoja ja nuhjuisia, että niillä tuskin on kovinkaan suurta rahallista arvoa. Uutena vaatteet ovat maksaneet yhteensä noin 160 €, kun itse tehtyjen vaatteiden työlle ei lasketa hintaa.
Viimeisin suomennos Ann M. Martinin sarjaan on Lisa ja äitienpäivän yllätys (24) ja se ilmestyi vuonna 2005. Sarjaa näyttäisi olevan ainakin 131 ja lisäksi Super Special osia 12: http://www.scholastic.com/annmartin/bsc/classic.htm . Kirjasarjaa julkaisee Suomessa Tammi eikä sen listoilla näy tietoa uusista suomennoksista. Voit itse kysyä asiaa suoraan Tammen asiakaspalvelusta: asiakaspalvelu@tammi.fi.
BBC:n tuottama 13-osainen sarja Oudot olennot ja tarujen hirviöt on alkuperäiseltä nimeltään Beasts and Monsters. Sarjaa esitettiin Ylellä vuonna 2000.
Ohjelman englanninkielistä versiota ei näytä löytyvän mistään DVD:nä.
Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive ohjelmasta.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Yle Arkisto
Suomen tilastollisen vuosikirjan 2020 taulukossa "24.1 Väestöntiheys 1.1.2020" näkyy karttakuviossa leikkausviiva, joka jakaa väestön pohjois-eteläsuunnassa puoliksi.
Tässä linkki vuosikirjan taulukkolistaukseen: https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2020/html/suom00…
Suora linkki taulukkoon (xlsx): https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2020/data/vaest_…
Itä-länsisuunnassa leikkausviivaa ei ole valmiiksi laskettuna, mutta sen laskentaa voi tiedustella Tilastokeskuksen erityispalveluista osoitteesta: erityispalvelut@tilastokeskus.fi
Matti Lukkarin kirjassa "Asekätkentä" (1984, 3. 1992) on listattu asekätkentätoiminta suojeluskuntapiireittäin sekä asekätkijät kotipaikkoineen. Kirjan mukaan Lapissa oli keskitetty hajavarastointi. Syksyllä 1944, jolloin asekätkentä alkoi, Pohjolan suojeluskuntapiiri oli pääosin saksalaisten hallussa ja Neuvostoliitto miehitti Kuusamoa. Pohjolan suojeluskuntapiirin esikunta oli evakkona Vaasassa, josta se siirtyi Kemiin lokakuun lopussa ja Rovaniemelle vasta seuraavana vuonna.
Tavoitteena oli valita jokaiseen kuntaan kätkennän johtaja. Kirjan mukaan asekätkentää oli Länsi-Pohjassa ja Rovaniemen ympäristössä, mutta Sallaa ja Kuusamoa ei mainita. Myöskään asekätkijöiden pitkässä listassa ei mainita Sallaa tai…
Kuvaukseesi parhaiten sopiva kirja on Maikki Harjanteen kirjoittama Noitien kirja, joka ilmestyi vuonna 1991 Otavan kustantamana. Kirjan kansi on musta ja siinä on kolme värikästä noitahahmoa. Kirjaa selaamalla käy ilmi, että se kertoo aluksi mm. kolmen noidan arkielämästä, kodista ja kauneusjutuista. Lisäksi kerrotaan esimerkiksi kaupunkinoidista ja noidanluutametsästä. Kielellä noita puhdistaa roskia silmistä, ei kuitenkaan omistaan, mutta tästä on kuva. Muitakin hoitokonsteja esitellään kirjassa.
