Kalan uimarakosta valmistettua kirkastusainetta eli kalaliimaa on vuosikymmeniä voitu käyttää oluen valmistukseen. Muutamia vuosia sitten Guinness ilmoitti pyrkivänsä vähentämään kalaliiman käyttöä, jotta ainakin osa sen oluista olisi vegaanista.
https://www.iltalehti.fi/pippuri/a/2015110420611246
Hämeenraitin internet-sivuilla on uutinen, jonka mukaan lahtelainen pienpanimo Ant Brew käyttää oluen valmistuksessa kalojen uimarakkoja.
https://hameenraitti.fi/hoitokalastussaaliin-uimarakot-hyotykayttoon-la…
Jos haluat enemmän tietoa uimarakkojen merkityksestä oluen valmistuksessa, niin tässä on linkki Ant Brew -panimon yhteydenottolomakkeelle:
https://www.antbrew.fi/yhteystiedot
Tilastokeskuksen tutkintorekisterin vuoden 2022 tietojen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneita oli 15 vuotta täyttäneessä väestössä 1 996 236 henkilöä, eli 42,3%. Näistä 1 404 873:lla henkilöllä eli 29,7%:lla ammatillinen peruskoulutus oli korkein suoritettu tutkinto. Erikoisammattitutkinnon suorittaneita oli 113 683 henkilöä ja ammattitutkinnon suorittaneita oli 310 311 henkilöä. Kahteen jälkimmäiseen ryhmään voi kuulua osin samoja henkilöitä kuin ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneisiin, eli heitä ei suoraan voi lisätä joukkoon.
Tiedustelemasi julkaisu lienee Fintran julkaisu:
PUHELIMESSA 5 kielellä. Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus, 2001. ISBN 951-833-579-6
(kielet ovat: englanti, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä)
Jotkut sähköpostiohjelmat eivät halua ladata mitään sisältöä ulkoisilta palvelimilta ilman lupaa. Näin ne joutuvat tekemään, kun HTML-muotoisessa viestissä on kuvia. Esimerkiksi sähköpostiohjelma Outlook esittää asian näin: ”Sähköpostiviestien kuvien lataamisen estäminen saattaa auttaa yksityisyytesi suojaamisessa. HTML-muotoa käyttävien viestien sisältämien kuvien lataaminen edellyttää, että Outlook lataa kuvat ulkopuoliselta palvelimelta. Yhteyden muodostaminen ulkopuoliseen palvelimeen saattaa antaa lähettäjälle vahvistuksen siitä, että sähköpostisoitteesi on käytössä ja näin lisätä sinulle lähetettävän roskapostin määrää”.
Laulu Sipirjan lapsista -teokseen löytyy Ylen Fono-palvelun kautta kantanauhat, ei lainattavaa äänitettä eikä nuottia valitettavasti. Kantanauhoja löytyy: Ailin laulu, Kun Jumala Sipirjan loi, Kuoleman kylväjät kulkevat, Lumi mitä olet nähnyt, Mäkiniskan Eilan evakkoon lähtölaulu, Suomalaisen sotilaan laulu ja Trubaduuri (lähtölaulu). Kantanauhoja ei ole mahdollista lainata kirjastojen kautta.
Runo löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Lukukirja kansan lasten alkeisopetuksen tarpeeksi (Herman Niemi) sekä
Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola ja Eino Keskinen).
Runo löytyy myös netistä https://fi.wikisource.org/wiki/Isois%C3%A4n_neuvo (tällä sivulla runon tekijäksi on mainittu Herman Niemi, mutta tuossa ylempänä mainitun Niemen lukukirjassa tekijää ei mainita, vaan kirjaan runo on otettu Lasten kuvalehdestä).
Hei!
Löysin lasten kasettikirjoihin liittyvän kysymyksen, jota on aiemmin kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa. Tuohon kysymykseen on lukijamme kommentoinut seuraavaa; "...Laulut on tarinassa jossa päähenkilö on sarvipää samppa. C-kasetilla penskana ne kuuntelin monneen kertaan, tarinassa on myös joku merirosvolaulu, merirosvoja meitä on seitsemän me ilkeitä ollaan niin.... Ja rosvojen vangiksi joutui, liipukka onneton, kostui silmänsä kyyneliin kotiin tahtoi vaan vankina oltava on."
Olisiko kyseessä juurikin tämä "Samppa sarvipää ja merirosvot" -kasetti? Tällainen kasetti löytyy Teuvan kirjastosta. Tämän kasetin julkaisija on levy-yhtiö JP-musiikki ja julkaisuvuosi on 1986. Tämän kappaleen esittää Sakari Wirta,…
Kaurialan historiasta 1900-luvulla ei ole varsinaista historiikkia, vaan tietoja on etsittävä useista teoksista. Seuraavissa julkaisuissa on Kaurialaa koskevia mainintoja:
Salokannel: Vanhaa Hämeenlinnaa 1964
Rytkönen: Äidin ja mummun koulu ( tyttölyseon historiikki 1994
Hämeenlinna : Hämeenlinna-seuran julkaisut 1955 ja 1958 (käsitt. vanhaa uhrikiveä)
Hämeenlinna ympäristöineen: matkailuopas. Näköispainos vuonna 1927 julkaistusta laitoksesta 2004
Linnani on kotini: tarinoita Hämeenlinnasta
Artikkeleita vanhasta hautausmaasta:
Ilkka, Matti: Vanha hautausmaa. Hämeenlinna:Hämeenlinna-seuran julkaisu 1959
Palmunen, Einar: Hämeenlinnan historiaa vanhalla hautausmaalla. Hämeenlinna: Hämeenlinna-seuran julkaisu 1970
Vihervuori, Aimo: Turuntien…
Kotimaisesta 1700-luvun elämästä kertovia romaaneja ovat mm. Pirjo Tuomisen Kuningasväylä (Tammi 1997) sekä Leila Tuuren Kauppamiesten sukua (Karisto 2001) ja Kauppamiehen tytär (Karisto 2003). Maailmalta vastaavia teoksia voisivat olla esim. Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo (WSOY, 17. painos 2007) ja Per Olov Enquistin Henkilääkäri (Gummerus, 3. painos 2003).
Tietokirjallisuuden puolelta löytyy myös sopivia teoksia aikakauden tapakulttuuriin ja herrasväen elämään tutustumiseen. Näitä ovat esim. Kirsi Vainio-Kohosen Sophie Creutzin aika: aateliselämää 1700-luvun Suomessa (SKS 2008) ja Riitta Koskisen Säätyläiskoti Suomessa: sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta.
Famea esitettiin esimmäisen kerran sunnuntaina 16.1.1983 TV2:ssa. Sarjaa esitettiin aina sunnuntaisin. Koska kyse on Ylen osto-ohjelmasta, edes Yle:llä ei ole täydellisiä lähetysrekisteritietoja tuolta ajalta. Famea on lisäksi esitetty 1986, valitettavasti välivuodet 1984-1985 pitäisi selata esim. Katso-lehdestä.
Lähde:
Yle Arkisto
tietopalvelut
Katkelma on Paavo Haavikon runosta Ei sitä joulua vuodelta 1966, runon viimeinen kappale. Runo sisältyy teokseen Lapsuuden joulu. Osa 1: kauneimmat joulun runot ja laulut (koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1979). Teoksessa mainitaan, että runo on esitetty radiossa vuonna 1966. Muuta lähdettä runolle ei kerrota - toisin kuin muiden runojen kohdalla.
Yleisradion joulurunoja tai radiorunoja ei ole koottu erilliseen teokseen.
Saat koko runon sähköpostiisi.
Kyseessä voisi olla Joe McNallyn teos "Valokuvauksen salaisuudet : kansainvälisesti tunnustetun huippuvalokuvaajan ammattiniksejä" (The Moment it Clicks). Teoksessa on McNallyn valokuvia ja kertomuksia niiden taustoista ja tekniikoista. Lampunvaihto pilvenpiirtäjässä on yksi McNallyn kuuluisista otoksista. Hän on tunnettu amerikkalainen ammattikuvaaja, jonka työhön voit tutustua hänen kotisivuillaan osoitteessa portfolio.joemcnally.com.
Maria Burgundilainen (1457–1482) nousi Burgundin herttuattareksi vuonna 1477. Ennen valtaannousuaan Maria joutui kuitenkin myöntämään Burgundiin kuuluneiden Alankomaiden säädyille (Staten-Generaal) tietyt privilegiot, jotka hänen edeltäjänsä olivat lakkauttaneet. Grand Privilège -niminen asiakirja antoi Alankomaiden säädyille oikeuden kokoontua ilman herttuan kutsua. Lisäksi se rajoitti hallitsijan valtuuksia asettaa veroja ja koota sotajoukkoja ilman provinssien suostumusta.
Vaikuttaisi siltä, että Grand Privilège -asiakirjalle ei ole vakiintunutta suomennosta. Kävin läpi sekä kirjaston kokoelmista että internetistä löytyviä suomenkielisiä lähteitä, mutta löysin maininnan kyseisestä asiakirjasta ainoastaan Johan Huizingan teoksesta "…
Kyseessä on muotisuunnittelija Justin Alexanderin häämalliston mainoskuva, vuoden 2016 kevät/kesä-malliston kampanjasta. Tämän ja muita kuvia mainoskampanjasta löytää suunnittelijan verkkosivuilta. En valitettavasti löydä tarkempia tietoja kuvien malleista tai kuvaajasta, mutta kyseessä on siis ammattimainen kuvaussessio.
Heikki Kuutin kirja Journalistiikan sanasto kertoo sanasta neekeri näin: "Painomusteen värjäämistä sanomalehden toimittajista käytetty vanha kutsumanimi. Nimitys elää yhä lehtimiesten julkaisemien vappujulkaisujen nimissä." Samoin kertoo myös Kuutin ja Puron uudempi Mediasanasto.
Tauno Palosta on kirjoitettu useitakin elämäkertoja:
Palo, Tauno: Käsi sydämellä. toim. Aino Räty-Hämäläinen. T 1969,
Saarikoski, Tuula: Tauno Palo - kolmen sukupolven sankari. T 1981,
Herrasmieskulkuri: Tauno Palo valkokankaalla. Suomen elokuva-arkisto
1994 (tämä on enemmänkin kuvaelämäkerta).
Lisäksi Tauno Paloa käsitellään esim. teoksessa Kansallisgalleria: suuret suomalaiset, osa 4. W+G 1996.
Tauno Palosta löytyy tietoa myös Kansallisbiografiasta, jonka osoite on http://www.kansallisbiografia.fi/ Hakulomakkeeseen voit kirjoittaa sekä suku- että etunimen, jolloin haku tapahtuu nopeasti.
Ensin on syytä määritellä, mitä domestikaatiolla ja kesyyntymisellä tarkoitetaan. Suvi Viranta-Kovanen määrittelee teoksessaan Elämä (Ursa 2010) domestikaation seuraavasti (s. 111):
Prosessia, jossa eläimet sukupolvien saatossa evolutionääristen muutosten seurauksena sopeutuvat ihmisen seuralaisiksi kutsutaan domestikaatioksi. Domestikaatio eroaa kesyttämisestä siinä, että se tapahtuu sukupolvien saatossa perimään vaikuttamalla, siten että lisääntymään valitaan yksilöt, joilla on haluttuja ominaisuuksia.
Esimerkiksi koira on domestikoitu harmaasudesta, kesykana taas punaviidakkokanasta. Monien eläinten lisäksi viljelykasveja on domestikoitu.
Artikkelissaan "From wild animals to domestic pets, an evolutionary view of domestication" (…
Valitettavasti näyttäisi siltä, että mitään kysymistäsi runoista ole suomennettu, sillä niitä ei ole osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa tai muissakaan tutkimissani tietokannoissa. Keatsia ja Larkinia on muutenkin suomennettu varsin vähän. Keats-suomennoksia voi selailla osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… ja Larkin-suomennoksia osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au….
Whitmanin tuotantoa on suomennettu hiukan enemmän, mutta näyttää siltä, ettei juuri tuota kysymääsi runoa ole suomennoskokoelmissa. Arvo Turtiaisen suomentamassa kokoelmassa ”Ruohoa” tai Viljo Laitisen…
Kuudes Harry Potter -suomennos ilmestyy, kun suomentaja saa työnsä valmiiksi. Tarkkaa päivämäärää ei tiedetä. On arvioitu, että suomennos tulisi kauppoihin ensi vuoden (2006) alkupuolella.
Kysymykseen vastaamista vaikeuttaa kyseisen konsertin tunnistaminen. Konserttilistojen vertailun perusteella näyttää siltä, että tuon ajanjakson ainoa ulkoilmakonsertti, jossa esiintyivät sekä Joe Cocker että Sinéad O'Connor, olisi Pinkpop Festival Alankomaiden Landgraafissa 23. toukokuuta 1988. En löytänyt kuitenkaan mitään mainintaa mahdollisesta monen esiintyjän yhteislaulusta. Cocker oli ilmeisesti pääesiintyjä, joten luultavasti laulu olisi hänen esiintymisensä lopussa. Festivaalin settilista on kuitenkin puutteellinen hänen kohdallaan. Hänen muiden konserttiensa tuolloisista listoistaan tai muiden esiintyjien listoilta voi yrittää etsiä mysteerilaulua.
Tuona aikana molemmat artistit esiintyivät erikseen myös joissakin…
