Elokuvien ikärajat muuttuivat 1.1.2012 alkaen. Ne menevät nykyään näin: Sallittu kaikenikäisille, K-7, K-12, K-16 ja K-18 eli vain aikuisille. K-15 elokuvia ei enää ole. 15-vuotias pystyy lainaamaan yli 12-vuotiaille sallittuja elokuvia. K-16 -elokuvia 15-vuotias voi lainata esim. vanhempiensa seurassa. Tällöin elokuva lainataan vanhempien kortille.
Tällaista joululaulua en löytänyt, mutta "Joulupukki, kelpo ukki" alkaa: "Joulupukki, kelpo ukki, Korvatunturilla päätänsä vaivaa nyt jouluaatoksilla". Voisiko se olla etsimäsi laulu? Sen on säveltänyt Martti Hela ja sanoittanut Matilda Sirkkola. Se sisältyy esimerkiksi nuottiin "Anni Tannin joululaulut : perinteisiä joululauluja pianosäestyksin" (Bells, 2008) ja nuottiin "Koska meillä on joulu : kauneimmat joululaulut" (Fazer, useita painoksia).
Vielä emme ole löytäneet vastausta kysymykseenne, mutta jatkamme etsimistä edelleen.
Kuusankosken kaupunginkirjaston ylläpitämä runotietokanta ei antanut tulosta etsiessäni runoa sen alkusanoilla tai niillä asiasanoilla, jotka päättelin runon alkupätkän perusteella.
Olen käynyt läpi jouluaiheisia runoteoksia, mm. 'Lapsuuden joulu 1 ja 2' sekä Tuula Simolan toimittaman teoksen 'Joulu ihanin'. Lisäksi olen selaillut varastossa olevia alakoulujen lukemistoja eri vuosilta.
Kyseessä voi olla jonkun vähemmän tunnetun kirjailijan runo, joka on esimerkiksi julkaistu jossain joululehdessä tms.
Kansalliskirjastostoomme (Unioninkadulla)on talletettu kaikki aineisto, mitä Suomessa on julkaistu. En osaa kuitenkaan sanoa, millaiset mahdollisuudet…
Innokas Neuvostoliiton hyväksi vakoilusta epäilty kävelijä oli itävaltalaissyntyinen Felix Bloch, joka työskenteli korkeassa virassa USA:n ulkoministeriössä yli 30 vuoden ajan, viimeksi Euroopan asioiden osaston toimistopäällikkönä.
Vuosina 1980-87 Yhdysvaltain Wienin lähetystön kakkosmiehenä toiminut Bloch pidätettiin virastaan heinäkuussa 1989 epäiltynä vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi, kun eräs tv-yhtiö oli kertonut, että kyseinen virkamies oli kuvattu salaa luovuttamassa asiakirjasalkkua neuvostoagentille Wienissä. Blochin epäilty yhteyshenkilö KGB:ssä oli suomalaisena esiintynyt mies, joka käytti nimeä Reino Gikman.
FBI tarkkaili Blochia keskeytyksettä lähes puolen vuoden ajan ja seurasi häntä kaikkialle - myös urheilullisen…
Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran Unihiekkaa : hyvänyön satuja (1974, useita uusintapainoksia, Gummerus) näyttää löytyvän useista Suomen kirjastoista. Voit siis tilata kirjan kaukolainaan omaan lähikirjastoosi, mikäli kirjaa ei löydy oman alueesi kirjastoista.
Tällä hetkellä kirjaa ei näytä löytyvän nettiantikvariaateissa, mutta kannattanee jatkaa etsiskelyä. Joissakin antikvariaateissa voi myös jättää etsimänsä kirjan "puutelistalle".
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Sanalla mana on tarkoitettu kuolemaa. "Mennä manan maille" tarkoittaisi menemistä henkilöityneen kuoleman asuinpaikkaan. Joskus manaa onkin käytetty paikan nimenä, jolloin kuolleesta on voitu puhua "manalle menneenä". Toinen versio tästä paikannimestä on manala.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&vks_id=VKS_cc693de51f7a1f27650e6c…
Katkelma on Paavo Haavikon runosta Ei sitä joulua vuodelta 1966, runon viimeinen kappale. Runo sisältyy teokseen Lapsuuden joulu. Osa 1: kauneimmat joulun runot ja laulut (koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1979). Teoksessa mainitaan, että runo on esitetty radiossa vuonna 1966. Muuta lähdettä runolle ei kerrota - toisin kuin muiden runojen kohdalla.
Yleisradion joulurunoja tai radiorunoja ei ole koottu erilliseen teokseen.
Saat koko runon sähköpostiisi.
Tapiolan kirjaston kollega Mikko Airaksinen selvitti asiaa Puolustusvoimista. Puolustusvoimista vastattiin näin:
- ei missään tapauksessa kiellettyä
- ei kuitenkaan suositeltavaa, varsinkaan arvomerkkien kanssa (paitsi esimerkiksi osallistuessa sotilaallisiin hautajaisiin)
- pelkkä maastopuvun käyttö ilman arvomerkkejä saattaa herättää huomiota.
Suomen suurlähetystöstä Lontoosta vastattiin, että Britannia noudattaa kansainvälisiä säädöksiä, joista keskeinen on niin sanottu Geneven sopimus. Sopimuksessa on otettu kantaa sotilaan määrittelyyn seuraavasti:
" Members of other militias and members of other volunteer corps, including those of organized resistance movements, belonging to a Party to the conflict and operating in or outside their…
Aila Juvosen Skidikantti-koulutuksiin liittyvä teos Skidikantti - lapsen tie objektista subjektiksi on julkaistu jo 1994. Skidikantti on koulutus, jossa harjoitellaan selviytymistä riskistilanteissa. Kirjan on julkaissut Lastensuojelun keskusliitto.
Uusia lasten kanssa työskentelyyn sopivia menetelmällisiä teoksia aiheesta ovat:
Mervi Juusola, Rajat kuntoon! - puolensa pitämisen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen taito. Se on jämäkkyystaitojen treenikirja yläkouluikäisille.
Kaija Lajunen, Tunne- ja turvataitoja lapsille, tunne- ja turvataitokasvatuksen oppimateriaali. Kirjassa on toiminnallisia menetelmiä 5-11-vuotiaille lapsille.
Lisää aineistoa voi etsiä hakusanoilla lapset ja turvallisuus/itseluottamus/tunnetaidot/vaaratilanteet/…
Ensin on syytä määritellä, mitä domestikaatiolla ja kesyyntymisellä tarkoitetaan. Suvi Viranta-Kovanen määrittelee teoksessaan Elämä (Ursa 2010) domestikaation seuraavasti (s. 111):
Prosessia, jossa eläimet sukupolvien saatossa evolutionääristen muutosten seurauksena sopeutuvat ihmisen seuralaisiksi kutsutaan domestikaatioksi. Domestikaatio eroaa kesyttämisestä siinä, että se tapahtuu sukupolvien saatossa perimään vaikuttamalla, siten että lisääntymään valitaan yksilöt, joilla on haluttuja ominaisuuksia.
Esimerkiksi koira on domestikoitu harmaasudesta, kesykana taas punaviidakkokanasta. Monien eläinten lisäksi viljelykasveja on domestikoitu.
Artikkelissaan "From wild animals to domestic pets, an evolutionary view of domestication" (…
Kyseessä näyttäisi olevan osa Uuno Kailaan runosta "Laulu ja elämä", joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa "Uni ja kuolema" (WSOY, 1931). Katkelma ei ole avain runoelman alusta vaan sen ensimmäisen osan "Kuoro" kolmannen säkeen alusta. Runon alaotsikko on "Runo yleisiin laulu- ja soittojuhliin 1931".
Itse asiassa kyseinen kohta kuuluu seuraavasti:
(Mikä mahtava laulun vuo:)
tuhatmuotoisen elämän laulu,
tuhatkasvoisen kohtalon...
Runo "Laulu ja elämä" sisältyy myös Uuno Kailaan koottuihin runoihin 1922 - 1931 (SKS, 2002).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Kailas, Uuno: Uni ja kuolema (WSOY, 1931)
Kailas, Uuno: Runot 1922 -1931 (SKS, 2002)
Ainakin näissä teoksissa päähenkilön nimi on Elin:Aho, Elisabet: Lyhyet hetket (historiallinen romaani Elin Schaumanista)Bargum, Johan: SyyspurjehdusLundberg, Sofia: Toinen puoli sydäntäLykke, Nina: Kohonnut riskiPearse, Sarah; Parantola/ RetriittiTolonen, Mai: Elin
Tämä lausahdus on peräisin Lewisin esseekokoelmaan The weight of glory and other addresses sisältyvästä esitelmästä "Is theology poetry?"
Matias Pehkonen on suomentanut sitaatin Kristillisessä lääkärilehdessä 1/2016 julkaistuun artikkeliinsa "Lääketieteen syvintä olemusta etsimässä" seuraavasti: "Uskon kristinuskoon kuten uskon auringon nousseen: ei pelkästään siksi että näen sen, vaan koska sen paistaessa näen kaiken muun." (s. 25)
Yön kappaleeseen Ihmisen poika löytyy nuotit esimerkiksi näistä nuottikirjoista:
- Yö: Yön parhaat : nuotteja 1983-1999
- Suomipopin helmiä. 4, Lauluja Satumaasta Rakkauteen ja piikkilankaan
- 101 suomipopin klassikkoa
Lapsensa uhraavasta kellonvalajasta runoili Uuno Kailas. Ensimmäinen versio runosta ilmestyi nimellä Kellonvalaja : pääsiäislegenda Suomen kuvalehden numerossa 15-16/1927. Lopullisessa muodossaan runo – nyt nimeltään Kellojen legenda – julkaistiin Kailaan kokoelmassa Uni ja kuolema (1931). Molemmissa versioissa lapsi on tyttö – ei poika.
Kellojen legendan dramaattinen loppuhuipennus kuuluu näin:
"Veti syliinsä tyttären / ja suuteli, silmät peitti / ja – sulavaan vaskeen heitti. / Se armaan ahmaisi sähisten. // Miten alkoi, taivas ties, / sinä päivänä malmi elää. / Te kuulette, kuinka se helää. / Se mies oli ehtoolla hullu mies." (Uni ja kuolema, s. 89)
Kysyin asiaa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta ja sieltä vastattiin, että tarkkaa EHEC-bakteerin säilymistä tomaatin pinnalla on vaikea sanoa. Bakteereiden säilymiseen ja kasvamiseen ympäristössä vaikuttavat lukuisat tekijät, mm. kosteus, lämpötila ja muut olosuhteet. Yleisesti voin todeta EHEC-bakteerista, että sen yleisimpiä välittäjäelintarvikkeita ovat liha ja pastöroimattomat maitotuotteet, mutta sitä on todettu myös kasviksissa ulostesaastutuksen seurauksena (esim. lannoitteet, kasteluvesi).
Suomessa yleisimmät kasvisvälitteisten epidemioiden aiheuttajat ovat Yersinia pseudotuberculosis ja norovirus, mutta myös esim. Bacillus cereuksen tuottamat toksiinit ja salmonella ovat aiheuttaneet ruokamyrkytysepidemioita kasvisten…
Tarkoittanet laulua "Kauas pois kuljin" tai joskus lyhyemmin "Kauas pois", jonka kertosäkeessä lauletaan: "Golgatan työ on täydellinen"? Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Eila Sillanpää (entiseltä nimeltään Eila Tynjälä). Laulu alkaa: "Kauas pois kuljin luotasi, Jeesus". Tämä laulu sisältyy Aimo Huttusen toimittamaan nuottiin "Aktiolauluja : herätyskokouksiin, nuorisokokouksiin, leireille" (ISBN 951-622-266-8, Päivä, 1976). Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. "Aktiolauluja" on ilmestynyt myös osina. "Kauas pois kuljin" sisältyy osaan 3.
On vaikea sanoa sukunimen Lapin merkitystä tietämättä mistä päin maailmaa suku on peräisin. Nimeä esiintyy englanninkielisissä maissa ja Amerikassa. Yhtä hyvin nimi on slaavilaista alkuperää. Venäläisenä sukunimenä sukunimi Lapin on johdettu sanasta lapa (koura, käpälä) http://www.doukhobor.org/Molokan.htm . Puolalaisen nimen alkuperänä pidetään puolalaista paikkakunta Lapy http://surnames.meaning-of-names.com/lapin/ . Anglosaksisissa maissa sukunimen katsotaan perustuva etunimeen Lapin http://www.houseofnames.com/lapin-family-crest . Väestörekisterin nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 mukaan Lapineita on Suomessa nykyisenä nimenä 29 henkilöllä. Sukulaisuudesta en osaa sanoa.
Annalan talon vaiheissa http://www.kirjastovirma.net/pyhajoki/annala/annala3.html mainitaan, että "Kun kaikenlaisia sairaita tuppaantui taloon, niin piti huoneissa polttaa myrkkylamppu, että basillit kuolisivat." Kertomus käsittelee ilmeisesti 1930-lukua ennen sotaa. Myrkkylampusta ei löydy sen enempää meillä olevista kansanlääkintää ja terveydenhuollon historiaa koskevista kirjoista. Yritämme selvittää Annalan talon vaiheiden kirjoittajan Kerttu Ojanlatvan yhteystiedot ja lähetämme ne teille. Myös Pohjois-Pohjanmaan museossa (p. 08-558 47150) on luvattu selvittää asiaa, joten voisitte ottaa sinne sillä välin yhteyttä.
