Suomisen perhe -elokuvista löytyvät hyvät analyysit ja esittelyt Elonetistä. Ensimmäisen elokuvan, joka on nimeltään Suomisen perhe, kohdalla kerrotaan, että kyseessä on ylempään keskiluokkaan kuuluva, pääkaupungissa asuva virkamiesperhe, jollaisten todellinen osuus koko väestöstä oli tuolloin n. 3 %. Lisäksi ensimmäisessä elokuvassa perhe äkkirikastuu. Suomisen perhe oli siis tuon ajan mittapuunkin mukaan varakkaampi kuin vaatimattomat taloudet.
Mary Elizabeth Frye ei koskaan julkaissut runoa tai suojannut sitä tekijänoikeudella, joten siitä ei ole alkuperäisenä eikä myöskään suomennoksena "oikeaa" versiota tai käännöstä. Tämä tieto on peräisin Poetry Libraryn sivuilta:
http://www.poetrylibrary.org.uk/queries/faps/#5
Tässä kaksi ehdotusta, jotka molemmat soveltuvat myös aikuis- ja itseopiskeluun. Kumpikin sarja löytyy Vaara-kirjastoista:
http://vaarakirjastot.fi/
- In piazza / Marchesani, Davide: 1 ja 2. Tekstikirjojen lisäksi harjoituskirjat ja cd:t.
- Bella vista: italiaa aikuisille ja lukioon / Imperato, Ciro; Kuusela, Katri; Meurman, Sari: 1 ja 2. Tekstikirjojen lisäksi cd:t.
Tieteellisten kirjastojen historiasta voi löytää tietoja kirjaston tietokannasta esim. asiasanoilla TIETEELLISET KIRJASTOT (kaksiosainen asiasana), YLIOPISTOKIRJASTOT, HISTORIA.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy asiasanayhdistelmällä TIETEELLISET KIRJASTOT / HISTORIA esim. seuraavia kirjoja:
HÄKLI, Esko: Tieteellisen kirjaston synty Suomessa ja Savossa; 1988
BIBLIOTHECA academica: Helsingin yliopiston kirjasto - Suomen kansalliskirjasto; 2001
JOKIPII, Mauno: Jyväskylän tieteellinen kirjastotoimi 85 vuotta; 1997
Asiasanahaussa termillä TIETEELLISET KIRJASTOT löytyy enemmän teoksia, esim.
MÄKINEN, Ilkka: Puoli metriä mietintöjä: tieteellisten kirjastojen ja informaatiopalvelujen suunnittelun kehitys Suomessa toisen maailmansodan jälkeen…
Hei, 103-vuotiaita oli 31.12.2023 Tilastokeskuksen Väestörakennetilaston mukaan 86. Tieto löytyy tilaston tietokantataulukosta 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2023.
Kun emme tiedä, mihin kirjastoon kysyjä viittaa sanalla "teillä", voimme vain antaa linkin HelMet-sivulle, josta löytyy luettelo kirjastoista, joissa vinyylilevyn digitointi onnistuu. CD-levyn kopiointi onnistuu ohjelmallisesti millä tahansa tietokoneella, jossa on polttava CD- tai DVD-asema, joten tätä palvelua eivät kirjastot ole perinteisesti tarjonneet kysynnän olemattomuuden takia. Siitäkin voi kuitenkin kysyä kirjastossa, johon päätyy vinyylejä digitoimaan. Huom! Kirjasto 10 on nyt suljettu ja sen palveluiden myöhemmästä saatavuudesta ei ole tarkkaa tietoa.
Heikki Poroila
Valiolta vastattiin meille seuraavasti:
"Maitotilat omistavat Valion alueellisten osuuskuntien kautta ja maksamme toimintamme kaikki tuotot suomalaisille tiloille. Kun valitset kaupassa Valion tuotteen, tuet samalla ruoantuottajaa. Noin 4 500 valiolaista maitotilayrittäjää omistaa Valion 14 osuuskunnan kautta. Olemme Suomen taloudelle merkittävä toimeentulon moottori: Maitotilayrittäjät ja Valio työllistävät suoraan ja välillisesti noin 30 000 ihmistä. Lisäksi Valio on tärkein asiakas yli 350 pk-yritykselle ympäri Suomen. Yksi maitotila työllistää arviolta kolme ihmistä: maitotilayrittäjät, eläinlääkärin, lomittajia, rehuntekijöitä, koneiden huoltajia ja valmistajia sekä navetanrakentajia ja maanrakennusurakoitsijoita. Meille on kunnia-…
Löysin Helsingin yliopistossa hyväksytyn Jukka Laurilan pro gradu -tutkielman 20:7-13 Jeremia 20:7-13 psykoanalyysissa : Nimettömän valituslaulun syntyprosessi tekstin objektimielikuvien muutosten valossa, http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200809091889. Siinä käsitellään myös käännöksiä ja niiden tulkintaa mainitsemastanne kohdasta. Sivulta 51 löytyy alaviitteestä 199 analyysiä verbin käännöksestä. Siinä todetaan, että verbin toinen merkitys on pettää, mutta tässä jakeessa 7a se tarkoittaa enemmän viettelemistä. Verbistä on vielä enemmän analyysia sivulla 61, jossa tutkielman kirjoittaja toteaa verbin merkityksen olevan pettää, viekotella (2 Sam 3:25 ja Hes 14:9), ja juuri tässä hän sanoo merkityksen olevan petoksen…
Löysin määritelmän ruotsinkielisestä hallintohistoriallisesta sanakirjasta, https://fho.sls.fi/uppslagsord/10381/memorialprotokoll/.Sen mukaan memoriaalipöytäkirjat ovat muistiinpanoja ja toimivat pohjana varsinaiselle pöytäkirjalle.
Kysyin asia myös Kansallisarkistosta, https://www.arkisto.fi/, josta vastattiin näin: memoriaali tarkoittaa muun muassa muistiota. Memoriaalipöytäkirja voi siis tarkoittaa esimerkiksi oikeudenkäynnin aikana tehtyä muistiinpanoa, josta sitten on puhtaaksikirjoittamalla tehty varsinainen pöytäkirja.
Välitän tiedon hankintaosastollemme ja teosta toki hankitaan, jos se on vielä saatavilla. Kirjan ikä on nykyään kovin lyhyt ja jos loppuunmyydyistä kirjoista ei oteta uusintapainoksia, niitä ei välttämättä saa enää mistään. HelMetin etusivulla on kaupungeittain linkki "Hankintapyyntö"; sinne hankintatoiveita voi lähettää suuoraan.
Terveystieto tutuksi teoksen tiedoissa on huomautus
Oppilaiden kanssa työskentelyssä voidaan käyttää myös Terveyden edistämisen keskuksen ja Tiedekeskus Heurekan tuottamaa Epeli-Elämänpeliä, jossa ratkotaan elämänkulun arkitilanteita ja valintojen terveysvaikutuksia. Peli löytyy verkosta osoitteessa http://www.epeli.net/
Olisiko tuosta apua, jos lisäkappaleita kirjasta ei enää saada.
Lapset lukevat mielellään Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä - ja Heinähattu ja Vilttitossu -sarjoja. Timo Parvelan Ella-sarja on myös hyvin suosittu. Parvela on myös kirjoittanut fantasiasarjan Sammon vartijat.
Tässä teemoittain:
- jännitys:
Veirto, Kalle: Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -sarja
Mäkipää, Jari: Etsiväkerho Hurrikaani -sarja
Remes, Ilkka: Aaro Korpi -sarja
Bagge, Tapani: Etsivätoimisto Musta koira -sarja
Venho, Johanna: Etsivätoimisto Okulus -sarja
Musta kaista -sarja (useita eri tekijöitä )
-ystävyys, rakkaus
Lehtinen, Tuija: Laura-sarja, Rebekka-sarja
Kallioniemi, Tuula: Konsta-sarja, Karoliina-sarja, Rottaklaani
Parvela, Timo: Trilogia: Karuselli, Keinulauta ja Onnenpyörä
Marttinen, Tittamari: Viivi Pusu -…
Kyseisessä tapauksessa voisi kyseessä olla puolustusvoimien koko Etelä-Suomen alueelle ulottuva iso Southern Griffin 23 -harjoitus ja siihen liittyvä lentometeli. Harjoitus alkoi 10.5. ja päättyy sunnuntaina 21. toukokuuta. Utin jääkärirykmentin johtamaan harjoitukseen osallistuu yli tuhat henkilöä, paljon helikoptereita sekä hieman myös mm. venekalustoa. Utin jääkärirykmentti on tiedottanut, että erityisesti harjoituksen lentotoiminta voi aiheuttaa ajoittaista meluhaittaa koko harjoitusalueella Etelä-Suomessa.
Etelä-Suomen taivaalle luvassa tällä viikolla helikoptereiden jytinää (Iltalehti, 8.5.2023)
Tilannehuone.fi on hyvä lähde äkillisten ja yllättävien hälytystilanteiden seurantaan, mutta armeijan harjoitustoimintaa ei…
Kysymäsi muistoruno on tuttu ja muunneltu värssy kuolinilmoituksissa. Sen tekijää on kyselty meiltä aikaisemminkin, mutta alkuperäisen värssyn tekijä on jäänyt tuntemattomaksi. Ohessa linkki aikaisempaan vastaukseen: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=67b58e35-a6f…
Svinhufvudin kertomukset Siperiasta (toimittanut Erkki Räikkönen) on ilmestynyt vuonna 1928. Tätä painosta on ollut yksi kappale Pasilan kirjavarastossa, mutta valitettavasti kirja on jäänyt asiakkaalta palauttamatta. Kirjasta on ilmestynyt vuonna 2007 näköispainos, mutta sen ainoa kappale on jouduttu poistamaan. Kirja ei ole myöskään myytävänä, joten emme voi uusiakaan kappaleita hankkia.
Pääkaupunkiseudulta kirja on lainattavissa ainakin Museoviraston, SKS:n ja Kaisa-talon kirjastoista:
https://finna.fi
Aarre Simosesta on kirjoitettu elämäkerta: Sapeli-Simonen (kirjoittajat Pentti Peltoniemi ja Hannu Rajala, 1981). Myös näissä kirjoissa käsitellään häntä:
Tovereiden tasavalta / Hannes Tiainen ; toimittanut Kyösti Salovaara (1997), Kansalaiskirja: muotokuvia muistista / Matti Kurjensaari (1977) ja Politiska profiler / Anders Huldén (1970).
Kotimaisen artikkeliviitetietokanta Arton (https://finna.fi mukaan hänestä on kirjoitettu muutamia artikkeleita:
- Aarre Simonen. Viimeinen tapaaminen / Kurjensaari, Matti
(Suomen kuvalehti 1977, nro 7, s. 14-15)
- Sähkösapelin" voimapolitiikkaa: mukavammin sähköllä - mutta ei Pohjois-Suomessa / Tauno Vesala (Pohjoinen, 1971, nro 3, s. 3-7)
Suomen kansallisbiografiassa on hänestä kirjoitettu artikkeli…
Giovanni Pascolin runoja on suomennettuna ainakin Aale Tynnin toimittamassa teoksessa Tuhat Laulujen vuotta, Kaarlo Sarkian Koottujen runojen lopussa sekä Maailmankirjallisuuden kultaisessa kirjassa (osa 6). Monet niistä olivat Elina Vaaran suomentamia, säkkipillirunoa niissä ei kuitenkaan ollut. Olisikohan se aikoinaan ilmestynyt jossakin lehdessä?
Säkkipillirunon nimi voisi olla italiaksi La pecorella smarrita (eksynyt lammas?) , siinä nimittäin esiintyvät sanat cornamusa ja zampogna, jotka molemmat tarkoittavat jonkinlaista säkkipilliä.
http://www.atuttascuola.it/scuola/biblioteca/nuovi_poemetti.htm
Historiallisesti valaita on pyydytetty ensisijaisesti ravinnoksi. Inuiitit söivät valassaaliinsa tarkkaan ja siitä, mikä ei ollut syötävää, tehtiin tarvekaluja. 1800-luvulla valaanpyynnin pääsyynä oli valaanrasva, jota käytettiin muun muassa polttoöljynä.
Valaanpyynnin kansainvälinen sääntely alkoi vuonna 1931. Nykyisin pyyntiä rajoittavat monet kansainväliset ja alueelliset sopimukset.
Lähteet:
Yle: Valasjahti ennen ja nyt
Wikipedia: Valaanpyynti
Yrityksestä löytyy tosiaan tietoa kovin niukasti. Finna-hakupalvelu antaa vain viittauksen arkistoihin (Kansallisarkisto) sekä muutamia valokuvia Hämeen Vanun liiketiloista Tampereelta 1950-luvulta. Kuvatekstien mukaan Hämeen Vanu Oy:n myymälät sijaitsivat osoitteissa Hallituskatu 13 (Huberin talo) ja Rautatienkatu 16 (Emmaus).
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4meen+vanu+&type=AllF…
Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla selviää, että Hämeen Vanun konkurssipesä myi irtaimistoaan 22.4.1977. Ilmoituksessa kaupattiin vuodevaatetehtaan koneita Tampereella osoitteessa Pirkankatu 16. Vuonna 1963 lehti haastatteli Hämeen Vanun toimitusjohtajaa Opri Osa Attilaa, mutta juttu ei kerro paljoakaan itse yrityksestä. Kaikesta…
Vastaavaa nimitystä miespuoliselle opettajalle ei ole. Kollegani, joka on käynyt koulunsa Ruotsissa, kertoi, että naisopettajia kutsutaan sanalla fröken, mutta kun miesopettajaa puhutellaan, käytetään opettajan etunimeä. Toki myös naisopettajia voi kutsua etunimellä.
Opettajien - niin naisten kuin miesten - ammattinimikkeet ovat lärare, förskolelärare tai barnskötare. Näitä sanoja ei kuitenkaan käytetä silloin kun oppilas puhuttelee opettajaa.
Porkkalan luovutuksesta Neuvostoliiton vuokra-alueeksi sovittiin Pariisin rauhansopimuksessa. SopS 20/1947https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020/19470020_2#idm46263581729808Porkkalan palautuksesta sovittiin lailla 341/1956https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/341-1956.pdfVuokraamisesta aiheutuneista maksujärjestelyistä saa lisätietoja Kansallisarkistosta. Asiaa hoiti Valtiokonttori, jonka arkisto tuolta ajalta on Kansallisarkistossa.Kortisto Porkkalan palautuslain päätöksistä ja luovutussopimuksista (1940-1960)https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-107718.KA_VAKKA-188263.KA/CollectionList?hiddenFilters%5B%5D=hierarchy_top_id%3A%22narc.VAKKA-107718.KA%22&hiddenFilters%5B%5D=%21id%3A%22narc.VAKKA-107718.KA%22&type=…
