Teini-sana on kuulunut kirjakieleemme jo Agricolan ajoista lähtien. Alun perin se merkitsi rahan- ja ruoankeruussa kiertänyttä koululaista tai ylioppilasta. Nykyisen merkityksensä ("teini-ikäinen, 13-19-vuotias", "toisella vuosikymmenellään oleva koulunuorison edustaja") se on saanut englannin kielen vaikutuksesta 1900-luvun jälkipuoliskolla.
Voisi sanoa, että 1800-luvulla teini-ikää ei ollut vielä keksitty; sen aikaisissa oloissa ei vielä ollut käyttöä nykyisin ymmärretyn teini-iän kaltaiselle käsitteelle, eikä kielessämme varsinaisesti ollut sitä merkitsevää sanaakaan (talonpoikaisessa kulttuurissa nuoruus merkitsi lähinnä toisen ihmisen vallan alaisena elämistä). "Nuorisokin" kotiutuu suomen kirjakieleen vasta 1830-luvulla, kun Elias…
Jos kirjaa ei ole Keravan tai muiden Kirkes-kirjastojen kokoelmissa, voit tehdä siitä kaukolainavarauksen mm. Helmet-kirjastoihin. Silloin kirja myös palautetaan Keravan kirjastoon.
Kysy kaukolainausmahdollisuudesta Keravan kirjastosta:
http://www.kerava.fi/kirjasto_palvelut.asp#Varaukset
Kyseinen Lauri Pohjanpään runo on nimeltään Muurahaisen neuvo. Runo sisältyy kokoelmaan Metsän satuja (1924). Kyseisen kokoelman lisäksi runo on luettavissa esimerkiksi Lauri Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan : Valitut runo 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY).
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan : Valitut runo 1910 - 1954 (toim. Helen Anhava, WSOY).
Ei ole tietoa. Kirjavälityksen syksyn ennakkotiedoissa ei näy mitään uutta sarjaa Cassandra Clarelta, mutta kaikilta kustantajilta ei ole ennakkotietoja.
Claren tähänastinen suomalainen kustantaja on Otava, jonka omassa syksyn julkaisuluettelossa ei ole tätä sarjaa. Voit aina kysyä kustantajlata, onko sillä aikomus julkaista myöhemmin myös Infernal devices -sarja suomeksi. Otavan yhteystiedot ovat täällä: http://otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Euroviisujen historiaa löytyy Euroviisujen sivulta, https://eurovision.tv/events. Sieltä löytyvät kilpailut vuosittain ja myös maat, jotka ovat olleet mukana. Grand final-osasta voi tutkia, mitkä maat ovat olleet finaalissa, siitä lähtien, kun kilpailu muuttui moniosaiseksi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy kaksi vastausta kysymyksiin puutarhaterapiasta:
- http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=2287…
- http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=2287…
Näissä vastauksissa luetellaan hyviä lähteitä.
Lisäksi yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy seuraavia teoksia yleensä puutarhaterapiasta:
- Healing gardens : therapeutic benefits and design recommendations / edited by Clare Cooper Marcus, Marni Barnes. John Wiley & Sons 1999. (Viikin tiedekirjastossa, Helsingin yliopiston Opiskelijakirjastossa, Jyväskylän yliopiston kirjastossa).
- Korpela, Elli: Kasvien vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Helsingin yliopisto,…
1) Lyhyt vastaus, jonka antoi Kaavilla vuonna 1963 kansakoulunopettajana toiminut mies: nettopalkka oli 750 mk ja bruttopalkka vähän päälle 1000 mk.
2) Varkauden kaupungin arkistosta saimme täsmällisempää tietoa. Alakansakoulun opettajan peruspalkka oli epäpätevälle 442,80 mk, pätevälle 492 mk. Ikälisät kertyivät kumulatiivisesti: 1. ikälisä pätevälle 21 mk, toinen 43 mk, kolmas 70 mk, neljäs 101 mk ja viides 132 mk. Ikälisät epäpätevälle: 18,90 mk, 38,70 mk, 63 mk, 90,90 mk ja 118,80 mk. Palkkaan kuului vielä kalliin paikan lisä. IV luokka oli kallein, III seuraava ja II pienin ja I kalleusluokassa ei ollut lisää ollenkaan. Varkaus kuului III ryhmään; lisät peruspalkassa 32 mk, sitten 34, 35, 37, 39 ja 40 mk. - Yläkansakoulun…
Teemme kirjastossa tiedonhakuja pyynnöstä mm. artikkelihakuja tietystä aiheesta. Pääsääntöisesti hakutulokset ovat viitteitä eli tieto missä lehdessä ja koska ao arvostelu on ollut. Asiakkaalle jää tehtäväksi tulla kirjastoon selaamaan ao lehdet ja ottamaan niistä esim. kopiot itselleen. Osa vanhemmista lehdistä saattaa olla selattavissa vain mikrofilmeinä kuten sanomalehdet. Mm. Aleksi-tietokannassa ei pysty hakemaan kustantajalla lainkaan vaan esim. arvostellun teoksen nimellä tai sen tekijällä. Samoja tietokantoja pääsee selaamaan myös asiakas itse kirjaston työasemilla.
Poikkeuksen viiteluettelotietokannoista tekee Media-arkisto, jossa ao artikkeli on suoraan luettavissa ja esim. tulostettavissa. Media-arkistoon pääsee samoin…
Kivipölyä voi käyttää ensinnäkin puutarhassa kasviravinteena kivennäislannoitteen tapaan. Kivipölyä suositellaan käyttämään kasveihin vain vähän kerrallaan, minkä vuoksi se ei riitä yksinään kasvien lannoittamiseen. Lisäravinteet ovat todennäköisesti paikallaan.
Kivipöly sopii rakenteeltaan maanmuokkaamiseen. Sen sisältämät hiukkaset sitovat kivipartikkeleita. Käyttämäni lähteen mukaan kivipöly saattaisikin soveltua sidosaineeksi esimerkiksi käytävien rakentamisessa.
Kolmas mahdollinen käyttötapa puutarhassa on tuholaisten torjunta kivipölyllä. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan muiden muassa tuhkan, kalkin ja sahanpurun ohella myös kivipölyllä voi "tahrata" tuholaisia. Pölyä sirotellaan esimerkiksi tuholaisten ympärille ja…
Kollegat eivät ainakaan ole vastaavaan ilmiöön törmänneet, eikä internetin syövereissä kahlailukaan tuottanut tulosta. Vaikea oikeastaan edes kuvitella aivan vastaavaa sivustoa kenenkään toisen muusikon tekemänä, sillä niin kiinteästi sivusto nivoutuu Caven persoonaan, tyyliin ja henkilöhistoriaan - jos tekisi, sivu olisi varmasti aika toisenlainen. Mikäli joku palstamme seuraajista on törmännyt muiden muusikoiden kysymys-vastaus -sivustoihin, niin vinkkejä otetaan mieluusti vastaan?
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kavaljeeri on naisen miesseuralainen, tanssi-, pöytätoveri (tanssi- t. juhlatilaisuudessa). Eli periaatteessa on väärin käyttää sanaa naispuolisesta seuralaisesta.
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Hyönteiset voivat itse sairastua esimerkiksi bakteereiden, virusten ja loisten aiheuttamiin tauteihin. Koska hyönteisten rooli on keskeinen planeettamme ekosysteemeissä, myös tautien roolia hyönteiskadossa on syytä selvittää, vaikka suurimmat syyt hyönteiskatoon ovatkin tehomaatalous ja ilmastonmuutos. Hyönteiskato tarkoittaa hyönteisten määrän vähenemisestä tai sukupuuttoa.
https://www.scientificamerican.com/article/what-kind-of-illnesses-do/
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0006320718313636
https://yle.fi/uutiset/3-10641226
Vaarallisin hyönteisten levittämä tauti lienee Plasmodium-loisen aíheuttama malaria. Se tarttuu ihmisiin horkkahyttysten kautta. Tuoreen tutkimuksen mukaan …
Kun tietokone alkaa toimia odottamattomasti, on syytä epäillä, että tietokone voi olla kaapattu. Seuraavassa joitakin merkkejä odottamattomasta toiminnasta:- tietokoneen hidastuminen- tietokone tekee asioita itsestään, kuten asentaa tuntemattomia ohjelmia ja avaa ohjelmia, liikuttaa hiirtä itsestään tai vaihtaa salasanoja- tietokoneen verkkoliikenne ja datan käyttö lisääntyy merkittävästi ilman selvää syytä- virustorjuntaohjelma antaa varoituksiaJos epäilee, että tietokone on kaapattu, on tärkeää toimia nopeasti, irrottaa tietokone verkosta, suoritaa virustarkistus ja tarvittaessa on syytä kääntyä ammattilaisen puoleen tilanteen selvittämiseksi.Lähteet: Salo, Markku: Digiviidakon selviytymisopas. 2023 …
Espanjan kielessä s ei voi aloittaa sanaa eikä tavua, jos sitä seuraa konsonantti. Tällöin s-äänteen eteen asetetaan e. Näin siis esimerkiksi Tukholma on Estocolmo, ei Stocolmo. Näinhän on myös maan nimessä España (adjektiivi español).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjan_kieli
Espanja-suomi suursanakirja / Ilkka Helastie, Ahti Hytönen, Jyrki K. Talvitie, 1991
Kansalliskirjasto ylläpitää Asteri-nimitietokantaa, joka sisältää kotimaiseen julkaisutuotantoon liittyvien toimijoiden eli henkilöiden ja yhteisöjen kuvailut (ns. auktoriteettitietueet). Tällä tekijätietojen auktorisoinnilla on mahdollista erottaa samannimisiä toimijoita. Toimijatiedot löytyvät Finto-palvelun KANTO - kansalliset toimijatiedot -sanastosta.
Puutteellisten tietojen korjauspyyntöjä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen toimijakuvailu-posti@helsinki.fi.
KANTO - Kansalliset toimijatiedot: https://finto.fi/finaf/fi/
Tietopaketti Kantosta: https://www.kiwi.fi/display/Toimijakuvailupalvelu/Tietopaketti+Kantosta
Tuolloin Jalkaväkikoululla palvellut majuri Jussi Keskitalo taustoitti kiikaritähtäimen problematiikkaa Ylen artikkelissa 20.5.2018. Talvella kiikaritähtäin meni helposti pakkasen ja hengitysilman takia huuruun. Tulenavaus on nopeampi ilman kiikaritähtäintä. Kiikaritähtäin teki käyttäjästään myös suuremman maalin, sillä tähtäimen kanssa pää oli nostettava korkeammalle.Lähde:Sotalegenda Simo Häyhän aseen kohtalo on vuosikymmenien mysteeri: "Sen löytyminen olisi sensaatio" | Yle
WSOY:n julkaisemassa teoksessa Aarteiden kirja. 1 : Souda, souda Sorolaan (toim., sepittänyt ja suom. Martti Haavio) näyttäisivät olevan molemmat nämä lorut. Ensimmäisen nimi on Kirje Roomaan (loru alkaa näin: Laati Mikko Repoliin kirjeen Rooman kaupunkiin) ja toinen on nimeltään Molla-Maija. Teoksesta on otettu kaksi painosta, ensimmäinen vuonna 1956 ja toinen vuonna 1967.
Olisikohan kyse tästä kirjasta?
Kyllä se vain niin taitaa olla, että sosiaalinen media on myös kirjallisessakin maailmassa se kanava, joka reagoi kaikkein nopeimmin ajankohtaiseen kirjallisuuskeskusteluun ja kirjallisen maailman ilmiöihin. Kirjallisuuslehdet ilmestyvät vain muutaman kerran vuodessa, joten reagoiminen on hieman hitaampaa, mutta toki aiheisiin sitten paneudutaan syvällisemmin. Monet kirjailijat ottavat aktiivisesti kantaa somessa kirjallisuusmaailman ilmiöihin ja näin ollen suoraan kirjailijatilejä, sekä virallisempia kirjallisuuskanavia (esimerkiksi Suomen Kirjailijaliitto ry ym) seuraamalla Instagramissa, X:ssä (entinen Twitter) tai Facebookissa, voi myös pysyä hyvin kärryillä ajankohtaisista keskusteluista. Viime aikoina somessa on käyty vilkasta…
Ikävä kyllä en löytänyt taiteilijaa, joka käyttäisi signeerausta BL. Mainitsemasi Björn Landström voisi olla oikea, mutta kaikki löytämäni teokset on signeerattu joko hänen koko nimellään tai pelkällä sukunimellä. Kuten itse sanoitkin. Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista, tässä muutama: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastoissa on runsaasti lukion oppikirjoja. HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi voi hakea aineistoa vaikkapa teoksen nimen, tekijän ja aiheen mukaan. Laajan listan lukion oppikirjoista saa käyttämällä vapaata sanahakua hakusanoilla oppikirjat lukio.
