Kielitoimiston ohjepankin mukaan molempia muotoja voi käyttää, mutta hieman erilaisissa lauseissa.Muotoa "koko ajan" voi käyttää kaikenlaisissa lauseissa, kun taas harvinaisempaa muotoa "koko aika" voi käyttää passiivi- ja käskylauseissa. Tämän lisäksi kieltolauseissa voidaan käyttää vaihtoehtoisesti myös ilmaisua "koko aikaa". Lähde ja lause-esimerkit: Ajan ja määrän ilmauksia: ei paljon vai paljoa, ei kauan vai kauaa? - Kielitoimiston ohjepankkiMainitsemassasi lauseessa oikea muoto siis olisi: Hän tuottaa sitä koko ajan.
Sadut löytyvät Beskowin kirjasta Satukirja. Yksittäisten satujen etsimisessä toimii oivana apuna Kallion kirjaston Satukortisto http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/, joka on vapaasti käytettävissä.
Valtioneuvoston nettisivustolta löytyy Suomea ja Natoa koskeva tietopaketti.
Naton operaatioihin liittyvistä asioista sanotaan seuraavaa:
"Jos Suomi liittyy Natoon, Suomi varautuisi tukemaan muita liittolaisia mahdollisessa yhteisen puolustuksen tilanteessa. Suomen lähtökohtainen panos Naton yhteiseen puolustukseen määritettäisiin liittymisneuvottelujen yhteydessä.
Osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin on vapaaehtoista. Suomi päättäisi aina kansallisesti joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin.
Lisäksi Suomi osallistuisi erikseen sovittavalla tavalla Naton yhteisen puolustuksen tehtäviin rauhan aikana."
Ohessa Sanaston kriteerit, tarvitaanko lupaa:Milloin tarvitsen luvan runon esittämiseen?Tarvitset luvan, kun esität runoja yleisölle. Sanasto myöntää luvat kirjailijoiden ja kääntäjien puolesta, laskuttaa lupakorvaukset ja maksaa ne edelleen niille tekijöille, joiden teoksia on käytetty. Lupa tarvitaan, vaikka esitystilaisuus olisi maksuton ja järjestetty vapaaehtoisvoimin.Milloin en tarvitse lupaa?Et tarvitse lupaa kirjallisuuden esittämiseen yksityisissä tilaisuuksissa, kuten häissä tai hautajaisissa. Lupaa ei tarvita myöskään tilaisuuksiin, joissa runonlausunta ei ole tilaisuuden päätarkoitus, tilaisuudesta ei peritä pääsymaksua, eikä sitä muutenkaan järjestetä ansiotarkoituksessa (kaikkien mainitun kolmen ehdon tulee täyttyä). Lupaa ei…
Puutarhassa -niminen runo löytyy Tommy Tabermannin teoksesta Tuli : runoja epäröiville rakastavaisille (Espoo: Weilin + Göös, 1987). Myöhemmin se on ilmestynyt myös kokoelmassa Janus : intohimon ja ymmärryksen runot (Jyväskylä: Gummerus, 1995), johon Tabermann on valinnut runot aiemmasta tuotannostaan.
Kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Tomi Kontion lastenromaaniin Keväällä isä sai siivet perustuva näytelmä, joka tosin sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa vasta vuonna 2004.
Tietoa kirjasta Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd57970b-ebf1-4020-a52e-0…
Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajat eivät ole lakimiehiä, joten meiltä ei saa mitään lakiin liittyvää tulkintaa. Tässä kuitenkin muutama poiminta Suomen laista.
1. Suomen rikoslain 17 luvun 12 § säädetään, että :
"Joka
1)luvattomasti avaa haudan tai ottaa sieltä ruumiin tai sen osan, ruumisarkun tai hautauurnan,
2) käsittelee hautaamatonta ruumista pahennusta herättävällä tavalla tai
3) turmelee tai häpäisee hautaa tai kuolleen muistomerkkiä,
on tuomittava hautarauhan rikkomisesta ..."
Laissa ei ole määritelty mitään voimassaoloaikaa.
Suomen säädöskokoelma: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=rikoslaki#L17
2. Estonia-laivan hylyn alue on…
On vaikea sanoa sukunimen Lapin merkitystä tietämättä mistä päin maailmaa suku on peräisin. Nimeä esiintyy englanninkielisissä maissa ja Amerikassa. Yhtä hyvin nimi on slaavilaista alkuperää. Venäläisenä sukunimenä sukunimi Lapin on johdettu sanasta lapa (koura, käpälä) http://www.doukhobor.org/Molokan.htm . Puolalaisen nimen alkuperänä pidetään puolalaista paikkakunta Lapy http://surnames.meaning-of-names.com/lapin/ . Anglosaksisissa maissa sukunimen katsotaan perustuva etunimeen Lapin http://www.houseofnames.com/lapin-family-crest . Väestörekisterin nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 mukaan Lapineita on Suomessa nykyisenä nimenä 29 henkilöllä. Sukulaisuudesta en osaa sanoa.
Pekka Lipposen seikkailuiden kirjoittaja eli Aarne Haapakoski (salanimellä Outsider, jota jossain vaiheessa käytettiin myös Haapakosken ja Seppo Tuiskun yhteisenä) kuoli vuonna 1962, joten hänen kirjalliset teoksensa vapautuvat tekijänoikeudellisesti vasta tammikuussa 2033. Ellei toisin voida osoittaa, Pekka Lippos -seikkailujen oikeudet ovat Haapakosken perikunnalla. Osa Lippos-tarinoista on kuitenkin edelleen elossa olevan Seppo Tuiskun kirjoittamia, joten tarkemmin selvittämättä ei voi tietää, kumpi oikeudet yksittäiseen tarinaan omistaa.
Kirja-Mono Oy:llä on todennäköisesti ollut vain painettujen kirjojen julkaisemisesta sopimus kirjoittajien kanssa, joten digitoinnin kohdalla täytyisi lähinnä selvittää mahdollisen grafiikan tekijöiden…
Kysymyksessä saattaa olla Viljo Ratian teos "Kutsui ääni isänmaan; Jalkaväkirykmentti 58, 1941 - 1944". Everstiluutnanti Juva toimi rykmentin komentajana.
Kansalliskirjastosta kerrottiin, että julkaisu löytyy heiltä, vaikka ei Fennica-tietokannan kautta löydykään. Osaa vanhimmasta aineistosta ei ole luetteloitu, eikä se siis näy Fennican kautta. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot eivät ole vapaakappalekirjastoja. Meidän kokoelmissamme sitä ei ole.
Julkaisua ei saa lainaksi. Sen voi tilata Kansalliskirjaston Erikoislukusaliin. Ota Helka-kortti ja henkilötodistus mukaan.
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/opas/Reitit.htm
Myös Valtion taidemuseon kirjaston aineistoa voi tutkia heidän lukusalissaan:
http://www.fng.fi/fng/html4/fi/archive/organiza/kirjasto.htm
Nykyinen lainsäädäntö ei estä myrkkykäärmeiden maahantuontia tai hallussapitoa. Ainoat rajoitukset laissa liittyvät uhanalaisten eläimien kauppaan, tartuntatauteihin ja eläinsuojeluun. Käärmeiden tarkkaa määrää ei tiedetä, sillä vaarallisistakaan lemmikeistä ei pidetä Suomessa minkäänlaista rekisteriä. Useimmat myrkkykäärmelajit lisääntyvät vankeudessa, ja poikasilla käydään myös Suomessa kauppaa. (Turun Sanomat, 5.9.2008)
Runo, johon kysymyksessä viitataan, lienee Oksasen (August Ahlqvist) Sotamarssi vuodelta 1889. Marssi julkaistiin vuonna 1891 Savokarjalaisen osakunnan juhlalehdessä Koitar ja 1898 Oksasen Säkenien viidennessä ja laajennetussa laitoksessa. Näissä Porrassalmen taistelun (1789) muistoksi kirjoitetun runon alkusäkeet kuuluvat seuraavasti: "Syttynyt on sota julma, / Vihan liekki leimuaa; / Punainen on Pohjan kulma, / Verta, tulta ennustaa."Julkaistu Sotamarssi kuitenkin poikkeaa SKS:n arkistossa säilytetystä käsikirjoituksesta jonkin verran. Huomattavin poikkeama on se, että alkuperäisversion "punainen on kaakon kulma" oli painetussa tekstissä muutettu muotoon "punainen on Pohjan kulma". Samoin säe "vieras valta täältä pois" oli saanut asun "…
Tarkoitat ehkä televisiosarjan Akkaa päälle ensimmäisen tuotantokauden jaksoa "Oikotuulet" (1995), jossa nähdään toiveikas tanssiyhtye Trio Forrester ja Pirkka-Pekka Peteliuksen esittämä vähemmän rehellinen keikkamyyjä Sakari Liimatainen.Lähteet:Akkaa Päälle – eli showinistit ukkoina tunkiolla | Jatkoajan keskustelupalsta"Akkaa päälle" Oikotuulet (TV Episode 1995) - IMDb
Tarpeitasi vastaavaa runohakukonetta ei löydy tällä hetkellä (Kuusankosken kirjastolla oli joskus tämäntapainen). Käännösrunoja voi etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Runohaku toimii alkusanoilla ja sisältää lähinnä antologioissa julkaistuja käännösrunoja. Sivut ovat osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Runohaun lisäksi sivusto sisältää osan Linkit, jossa esitellään melkoinen määrä muita runosivustoja ja hakemistoja.
Googlesta saattaa löytää hyvällä tuurilla etsimänsä, vaikka kokonaisia runoja ei tekijänoikeuksista johtuen saisi verkkoon ilman lupaa laittaakaan. Myös kirjastojen tietokannoista kannattaa kokeilla, jos muistaa runon alkusanat. Kaikkien runojen…
