Sekä uuskieli- että ajatuspoliisi-sanoista on tehty Wikipedia-artikkelit, joiden avulla voi tehdä päätelmiä yhtäläisyyksistä nyky-Suomeen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuskieli
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajatuspoliisi
Syvällisemmin voi aiheeseen tutustua esim. Orwellin Vuonna 1984 -teoksesta tehdyissä opinnäytetöissä, joista tässä kaksi: Maarit Kainulainen, Kieli ja poliittinen manipulaatio George Orwellin teoksessa Nineteen Eighty-Four Pro (Pro gradu, Jyväskylän yliopisto, 2004) ja Jonne Ritari, Kuinka dystopia toteutuu? 2000-luvun näkökulmia George Orwellin poliittiseen satiiriin Nineteen Eighty-Four (Pro gradu, Turun yliopisto, 2009). Opinnäytteet ovat myös verkossa luettavissa:
https://jyx.jyu.fi/bitstream…
Kyseessä lienee brittiläisen Anthony Buckeridgen Jennings-sarja. Buckeridge kirjoitti sarjaa 25 osaa vuosina 1952-1994, ja niistä suomennettiin 11 osaa vuosina 1965-1971. Sarja kertoo Jennings-nimisen pojan ja hänen ystävänsä Darbishiren toilailuista englantilaisessa siäoppilaitoksessa.
Kyllä se vain niin taitaa olla, että sosiaalinen media on myös kirjallisessakin maailmassa se kanava, joka reagoi kaikkein nopeimmin ajankohtaiseen kirjallisuuskeskusteluun ja kirjallisen maailman ilmiöihin. Kirjallisuuslehdet ilmestyvät vain muutaman kerran vuodessa, joten reagoiminen on hieman hitaampaa, mutta toki aiheisiin sitten paneudutaan syvällisemmin. Monet kirjailijat ottavat aktiivisesti kantaa somessa kirjallisuusmaailman ilmiöihin ja näin ollen suoraan kirjailijatilejä, sekä virallisempia kirjallisuuskanavia (esimerkiksi Suomen Kirjailijaliitto ry ym) seuraamalla Instagramissa, X:ssä (entinen Twitter) tai Facebookissa, voi myös pysyä hyvin kärryillä ajankohtaisista keskusteluista. Viime aikoina somessa on käyty vilkasta…
Heti alkuun on korostettava, ettei tämän palvelun vastaajilla ole lainopillista ammattipätevyyttä, joten hankalissa kysymyksissä kannattaa aina kääntyä asiantuntijoiden puoleen.
Lakimääräisessä perimysjärjestyksessä sukulaiset on järjestetty etäisyyden mukaisesti ryhmiin, joita kutsutaan parenteeleiksi. Laillinen perintöoikeus koskee siis vain sukulaisia. Jos vainajan sukulaisia ei ole elossa, puolison mahdolliset sukulaiset eivät kuulu laillisen perimysjärjestyksen piiriin. Tämä koskee luonnollisesti tilannetta, jossa vainajan omaisuus jaetaan ilman testamenttia. Testamentilla voidaan määrätä omaisuuden jakautumisesta toisin kuin laillinen perimysjärjestys vaatii. Jos testamentti on olemassa, vaimo kuollut eikä avioehtoa ole, leskimies…
Kyseessä on kaiketikin Scott Walker, josta kertova dokumentti Scott Walker, oman tien kulkija (Scott Walker: 30 Century Man) esitettiin Yle Teemalla vuonna 2012. Dokumentin on ohjannut Stephen Kijak vuonna 2006. Elokuvasta voit lukea lisää alla olevasta linkistä Yle Teeman juttuarkistoon.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/teema/ohjelmat/juttuarkisto/scott-walker-om…
http://marktiu.pp.fi/index_scott.htm
http://4ad.com/artists/scottwalker
http://www.imdb.com/name/nm0908199/https://fi.wikipedia.org/wiki/Scott_…
Ainakin seuraavilla www-sivuilla on tietoa makkaranvalmistuksesta:
http://www.sci.fi/~srm/kotimakkara.html
http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/769262256941503d422562c3006a…
http://www.cute.fi/~hilpo/General.food/makkara.html
http://www.nicehouse.fi/martat/keskustelu/nayta.php?id=563
http://www.reklaamikari.fi/musta/vanhat.html
http://www.mtv3.fi/varikasarki/makuja/reseptit/broilermakkara/
Makkaranvalmistusta käsitellään erityisesti Schmidt, Karl-Friedrich, Wurst aus eigener Küche, Hamburg, 1985, mutta teos löytyy vain saksankielellä. Muun muassa Uusivirta, Hilkka, Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja WSOY 1982, käsittelee muun ruokatietouden lisäksi makkaranvalmistusta.
Runo on Aale Tynnin "Pääskynen". Se alkaa: "Ei mitään ole kauniimpaa". Myöhemmin runossa "tuuli tulee viuhuen". Se sisältyy Aale Tynnin runokokoelmaan "Ylitse vuoren lasisen" (WSOY, 1949) ja myös esimerkiksi kirjoihin Tynni, Aale: "Kootut runot 1938-1987" (WSOY, 2013) ja "Tämän runon haluaisin kuulla. 2" (Tammi, 1987).
Runo on myös sävelletty. Sen ovat säveltäneet Eero Nallinmaa ja Tapani Arvola. Arvolan säveltämässä "Pääskysessä" on vain osa runosta ja sitä on muokattu, esimerkiksi sanoitus alkaa: "Ei mikään ole kauniimpaa".
En löytänyt yhtä kokoavaa kirjaa, joka keskittyisi Saksan historiaan vuodesta 1919 näihin päiviin saakka.
1920-1940-lukujen Saksan historiasta on kirjoitettu luonnollisesti valtava määrä kirjoja. Näistä voisin nostaa esille erityisesti William L. Shirerin klassikkoteoksen "Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho", joka on julkaistu suomeksi kahdessa osassa. Molemmat löytyvät Riihimäen pääkirjastosta.
2. maailmansodan jälkeisestä historiasta on Suomessa julkaissut kirjoja mm. Seppo Hentilä. Hänen kirjansa "Jaettu Saksa, jaettu historia - Kylmä historiasota 1945-1990" löytyy myös Riihimäen kirjastosta.
Lähihistorian osalta kannattaa tutustua Euroopan historiaa käsitteleviin teoksiin. Näistä mm. Philipp Therin "Euroopan historia vuodesta…
En tiedä onko kukaan tehnyt tutkimusta juuri tuosta näkökulmasta. Kysymystä voisi kyllä yrittää tutkia, sillä elämäkerrat kyllä luetteloidaan ja asiasanoitetaan. Finna.fi haulla elämäkerrat ja kirjallisuudentutkimus & rajaus opinnäytteisiin, löytyy kyllä runsaasti elämäkertatutkimuksia. Linkki hakutulokseen.Tai hieman rajatummin lisäämällä vielä edellisiin aiheisiin hakusana teemat. Linkki hakutulokseen.Helsingin yliopiston Helda-tietokannasta löytää 7 opinnäytettä asiasanalla elämäkerta. Linkki Helda-hakuun.Aihetta voisi alkaa tutkailla rajaamalla esim. Tietokirjallisuuden lajit ja rajat (2023) avulla.Elämäkertojen muutoksesta kertovat myös Murros verkkolehti Linkki ja Pietari Kylmälän Ylen artikkeli Linkki.
Vanha koira löytyy Tabermannin vuonna 1980 ilmestyneestä kokoelmasta Intohimon panttivanki. Hänen valittujen runojensa kokoelmaan Runot 1970-2006 ja sen täydennettyyn laitokseen Runot 1970-2010 se sisältyy myös. Pariin runoantologiaankin Vanha koira on päätynyt: Runo puhuu luonnosta (Kirjapaja, 1985) ja Eläköön koira (Kirjayhtymä, 1992).
Olisikohan kyseessä Vakoilijan käsikirja, josta on otettu uusia painoksiakin?
TEOS Vakoilijan käsikirja / kuvittanut Colin King ; [kirjoittaneet] Falcon Travis ... [et al.] ; [suomentanut Marvi Jalo]
PAINOS 8. uudistettu painos
Julkaisutiedot Helsinki : Tammi, 2008
ULKOASU 192 sivua : kuvitettu ; 21 cm
Suutarilasta Itäkeskukseen pääsee joko bussilla tai bussilla ja metrolla. Reittivaihtoehtoja löytyy
HSL:n Helsingin seudun liikenteen sivustoilta http://www.reittiopas.fi/?from_in=suutarila&from_prev=&from=&via_in=&vi…
Helsingistä Porvooseen liikennöi puolen tunnin väliajoin sekä vakio- että pikavuoron linja -autoja. Bussit lähtevät Kampin matkakeskuksesta laiturilta 2 tai 4.
Itäkeskuksesta bussiin pääsee Turunlinnantien 8 laiturilta, joka sijaitsee vastapäätä Itäkeskuksen kirjastoa.
http://www.matkahuolto.fi/fi/matkapalvelut/aikataulut/
Bussilippujen hinnat vaihtelevat 9-12 € välillä riippuen liikennöivästä linja-autoyrityksestä.
Brunbergin tehtaanmyymälä sijaitsee Teollisuustie 8 Porvoossa, jonne Porvoon keskustasta…
Taloustieteen palkinto on koko nimeltään Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi. Sitä kutsutaan usein lyhyesti "taloustieteen Nobelin palkinnoksi", mutta se ei siis kuulu Alfred Nobelin testamentissaan määrittelemiin palkintoihin, jotka jaetaan fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan alalla. Taloustieteen palkinto on perustettu vuonna 1968 ja se jaetaan samojen periaatteiden mukaan ja samassa tilaisuudessa kuin Nobelin palkinnot.
Lähde: The Nobel Prize -sivusto, https://www.nobelprize.org/prizes/economic-sciences/
Niin kuin moni muukin dekkarisarja, ovat Murhia Pohjanmaalla -kirjat niissä käsiteltävien rikostapausten osalta paljolti itsenäisiä kokonaisuuksia, mutta ne sisältävät myös keskeisiin henkilöihin – ja varsinkin heidän perhe- ja muihin ihmissuhteisiinsa liittyvää – jatkuvajuonista ainesta. Riippuu paljolti lukijasta ja kunkin yksilöllisistä painotuksista, kuinka tärkeää sarjaan kuuluvien teosten julkaisujärjestyksen noudattaminen luettaessa on. Jos pitää tärkeimpänä ratkaistavia rikoksia ja niiden selvittelyä on järjestyksellä vähemmän merkitystä kuin siinä tapauksessa, että haluaa uppoutua kokonaisvaltaisesti sarjan ja sen henkilöhahmojen maailmaan poliisityön tarjoaman jännityksen ohella.
Vuonna 1952 valmistuneen lentoaseman virallinen nimi oli aluksi Helsingin lentoasema. Kun 1970-luvun alussa Helsingin maalaiskunnasta tuli ensin Vantaan kauppala ja sitten Vantaan kaupunki, oli myös lentoaseman nimimuutokselle tarvetta. Vuonna 2012 ilmestyneen Helsinki-Vantaan kuusi vuosikymmentä -näyttelyjulkaisun (V. Saltikoff ja T. Juutinen) mukaan Ilmailuhallitus teki vuonna 1972 ehdotuksen, että lentoaseman nimi muutettaisiin Helsinki-Vantaan lentoasemaksi. Nimi hyväksyttiin ja otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1977.
Helsingin kirjastot tekevät pääsääntöisesti lehtitilauksensa kullekin vuodelle edellisen vuoden kesällä, jolloin siis myös tarkistetaan kunkin tilauksen tarpeellisuus ja tarvittavin osin tilataan uusia nimekkeitä tai lopetetaan vanhoja tilauksia.
Lehtien saatavuuden voi helpoimmin tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ ja sieltä välilehdeltä, jonka otsikko on Lehdet. Esimerkiksi kunkin kirjaston lehtivalikoiman saa esille kirjoittamalla hakukenttään kaksi asteriskia (**) ja valitsemalla pudotusvalikosta haluamansa kirjaston. Klikkaamalla kunkin lehden nimeä saa näkyville ajantasaisen tiedon saapuneista numeroista. Joskus voi tietysti käydä niin, että jokin lehti lakkaa ilmestymästä kesken vuoden. Tällöinkin tuoreimman…
Autoilu yleisillä teillä on yksi niistä asioista, jotka Yhdysvaltain entisiltä presidenteiltä on kielletty - yksityisalueilla he kyllä saavat autoilla niin paljon kuin mieli tekee. Tätä koskeva säädös annettiin pian John F. Kennedyn salamurhan jälkeen. Viimeinen yleisessä liikenteessä itse autoaan ajanut Yhdysvaltain presidentti on Lyndon B. Johnson.
Lähde:
Elizabeth Yuko, 6 things former presidents aren't allowed to do after leaving office
Perunan kasvatukseen tarvitaan aina pieni nokare myös perunaa. Pelkkä itu ei juurru, koska sillä mahdollisuutta saada ravinteita ilman juuria.
Linkki samantapaiseen kysymykseen ja vastaukseen tällä palstalla.
Tämä laaja Ylen artikkeli käsittelee kasvojentunnistusteknologiaa valvontakameroissa: https://yle.fi/uutiset/3-10135093. Tämän Time-lehden artikkelin mukaan kyseistä teknologiaa hyödyntävä valvontakamera auttoi nappaamaan huumekauppiaan Brasiliassa: https://time.com/5735411/china-surveillance-privacy-issues/.
Tekoälyn käyttöön valvontakameroissa liittyy syvällisiä lainsäädännöllisiä ja eettisiä kysymyksiä.
https://yle.fi/uutiset/3-10815487
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006380255.html
