Ensin sotaa ja sota-aikaa naisnäkökulmasta kuvaavia romaaneja:
Nousiainen, Inka: Kirkkaat päivä ja ilta, Siltala, 2013 - talvisota
Sirpa Kähkösen Kuopio -sarja sijoittuu jatkosodan aikaan:
Kähkönen, Sirpa: Hietakehto, Otava, 2012
Kähkönen, Sirpa: Neidonkenkä, Otava, 2009
Kähkönen, Sirpa: Lakanasiivet, Otava, 2007
Kähkönen, Sirpa: Jään ja tulen kevät, Otava, 2004
Kähkönen, Sirpa: Rautayöt, Otava, 2002
Kettu, Katja: Kätilö, WSOY, 2011 - kuvaa Lapin sotaa
Sandbacka, Carola: Sodan jaloissa, Tammi, 2010 - talvisota suomenruotsalaisesta naisnäkökulmasta
Saisio, Pirkko: Sisarukset, Kirjayhtymä, 1976 - sota-aika 1930- ja 1940-luvuilla
Pihlajamäki, Tiina: Siitä ei voi kertoa, Atena, 2003 - Balkanin sota 1992
Kilpi, Eeva: Elämä edestakaisin, WSOY,…
Dzalaladdin Rumin runojen kokoelma Rakkaus on musta leijona (suom. Jaakko Hämeen-Anttila) ilmestyi toisen kerran vuonna 2009 (ensimmäinen painos on vuodelta 2002). Painos on myyty loppuun, eikä teosta näytä löytyvän nettiantikvariaateistakaan. Kustantajan ilmoituksen mukaan teoksesta pitäisi ilmestyä uusi painos syyskuussa 2021.
Useissa nettiantikvariaateissa on mahdollisuus jättää teos ”puutelistalle”. Ehkä sitä kautta saattaisit löytää teoksen pikemmin.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Baltia on turhan laaja käsite kirjailijahakuun. Kun hakee maan nimellä ja sanalla kirjailijat, löytyy netistä melko kattavia listauksia.
Helmet.finna.fi hakuun voi kirjoittaa esim. vironkielinen kirjallisuus ja rajata sitten tulosta. Kokoelma aikuiset, alkuteoksen kieli viro ja kieli suomi. Kirjailijoita löytyy monta esim. Roland Tõnisson, Tiit Aleksejev ja Asko Künnap Linkki hakutulokseen
Helmet vinkeistä löytyy myös lista virolaisista kirjailijoista. Linkki listaan
Latviankielistä kirjallisuutta on suomennettu vähemmän. Siksi Kirjasampo on sen kohdalla parempi hakupaikka. Linkki Kirjasampoon
Kirjailijoita ovat mm. Māra Zālīte, Alberts Bels ja Juris Kronbergs. Netin Wikipediassa on myös listaus latvialaisista…
Pete Suhonen on myös kirjailija, ja hänen yhteystietojaan voisi koettaa selvittää kustantajan kautta:
https://www.wsoy.fi/kirjailija/pete-suhonen
City-lehdet vuosilta 1986-1988 ja 1990-2012 ovat Helsinki-kokoelmassa Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Pikaisella lehtien sisällysluetteloiden selaamisella ei vuoden 1999 lehdistä löytynyt Kari Hotakaisen haastattelua.
Lehtiä ei lainata, mutta ne voi pyytää selattavaksi Pasilan kirjastossa. Nyt korona-aikana kirjastossa voi asioida vain lyhyesti. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Finna-hakupalvelun kautta löytyi pari muuta Kari Hotakaisen haastattelua vuodelta 1999, mutta muista lehdistä…
Lupaa ei tarvita, ohjelmia voi vapaasti katsoa ja näyttää esim. tilaisuuksissa ja oppitunneilla, Suomessa ja ulkomailla. Tässä vielä linkit Kirjastokaistalle ja tietoa Kirjastokaistasta -sivulle:
https://www.kirjastokaista.fi/
https://www.kirjastokaista.fi/tietoa-kirjastokaistasta/
Katkelma on V. A. Koskenniemen epigrammista, joka alkaa näin: "Jos tuhlari taikka saituri liet / sinä yhtä paljon hautaas viet". Runo on kokoelmasta Minä ja maailma : epigrammeja (1960).
Runo on julkaistu myös Suomen Turku -lehden numerossa 4/1960.
https://finna.fi/Record/helka.993391273506253
Sweet Valley High -sarjan kirjoja on ilmestynyt suomeksi tähän mennessä 50. Viimeisin on siis tähän mennessä Rakkauden tanssi vuodelta 2002.
Erikseen on olemassa Sweet Valley High -trilleri-sarja, jota on ilmestynyt kuusi osaa.
Satu on H. C. Andersenin Tulukset. Sadussa noita pyytää sotamiestä noutamaan maan alta vanhat tulukset. Palkaksi sotamies saa rahaa niin paljon kuin ikinä haluaa.
Satu sisältyy useisiin Andersenin kokoelmiin, kuten
Andersenin satuaarteita. 1 (Oppian, 2022)
Keisarin uudet vaatteet ja muita satuja (Gummerus, 2005)
Kauneimmat sadut (Tammi, 2002)
Andersenin satukirja (WSOY, 1963)
Yle on esittänyt sadusta tehdyn animaation, mutta se ei ole enää katsottavissa Yle Areenassa. Nukkeanimaationa satu löytyy DVD-levyltä Tulukset ; Tuhma-Jussi ; Eukko ja kananmunat ; Keisarin uudet vaatteet. Sitä näyttäisi olevan Helmet-kirjastoissa yksi kappale
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1723402
Viini on tarkoitus imeyttää juustoon hiljalleen. Valmistuminen kestää 3–4 viikkoa.Juustokimpaleeseen koverretaan kolo ja pullo laitetaan pystyyn reiän suulle. Pulloa nostetaan ylös päivittäin, jolloin siitä vapautuu ilmaa. Viini vapautuu hiljalleen ja imeytyy sisään juustoon.Joulustilton hörppii portviiniä - Ruoka - Turun Sanomat
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Juhlakalenterin mukaan hernekeittotorstai on vanha perinne. Keskiajalla katolisen kirkon tapoihin kuului paastota perjantaisin. Sen vuoksi torstaisin syötiin täyttävää ruokaa, kuten hernerokkaa tai papusoppaa. Hernekeitto liittyy myös laskiaisen ruokaperinteisiin. Laskiainen | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura - Juhlakalenteri (finlit.fi)
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu samankaltaiseen kysymykseen aikaisemminkin. Tästä vastauksesta on ehkä myös sinulle hyötyä.Tiivistetty vastaus sinun kysymykseesi: Lasten-, nuorten ja aikuistenosastojen lainausta ei ole rajoitettu millekään ikäryhmälle. Osastoja on sen vuoksi, että lapset, nuoret ja aikuiset löytäisivät mahdollisimman helposti itselleen sopivaa lainattavaa. Peleissä ja elokuvissa on ikärajat, mutta kirjoissa niitä ei ole.Voiko työntekijä estää kirjastossa alaikäistä lainaamasta selvästi hänen ikäiselleen epäsopivaa materiaalia? Elokuvissa on ikärajat, mutta entä kirjat? Jos esimerkiksi alaikäinen haluaa lainata kirjan, joka on hyvin seksuaalinen tai väkivaltainen.VastausVastattu24.6.2020Kirjaston…
En oikein löytänyt kuvaustasi vastaavaa vampyyrikirjaa. Muutama vaihtoehto tuli lähelle, mutta toinen on liian varhainen ja toisen kansikuva ei vastaa kuvaustasi.
Kuolemattomat hirviöt / Egerkrans, Johan, kirjoittaja, kuvittaja ; Korppi, Timo, kääntäjä, 2019, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11527963
Kummitukset ja vampyyrit / teksti: Ulf Sindt ; kuvitus: Magnus Bard ; [suomennos: Henna Kettunen], Kirja Schildt 1998, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.184481
Fantasiatieto / Allen, Judy Otava 2006, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.362582
Pikku vampyyrikirjat ovat romaaneja, https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=pikku+…
Valmista listaa satukirjojen kustantajista en onnistunut löytämään. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin hankittiin vuonna 2016 satu- ja kuvakirjoja seuraavilta kustantajilta.
Arktinen Banaani
Aurinko Kustannus
Bazar
Egmont
Etana Editions
Gummerus
Haamu Kustannus
HD Kustannus
Jalava
Karisto
Kirjalabyrintti (e-kirjoja)
Kunsti Kustannus
Kustannus Mäkelä
Kustannus Oy Pieni Karhu
Kustantamo S&S
Kvaliti
Lasten Keskus
Lector Kustannus
Marketiimi
Minerva
Mini Kustannus
Myllylahti
Nordbooks
N-Y-T-NYT Oy
Otava
Pen & Paper
Päivä
Readme.fi
Sandviks
Sanoma
Satukustannus
Savukeidas
Sitruuna Kustannus
Tactic Publishing
Tammi
Teos
Wickwick
Viisas Elämä
WSOY
Listasta puuttuvat esim. järjestöt ja museot, jotka ovat julkaisseet jonkin omaan…
Tietoa jätteiden ja romulaitteiden kierrätyksestä Turun alueella löytyy Lounais-Suomen Jätehuollon verkkosivuilta osoitteesta http://www.lsjh.fi/fi/jatteiden-abc/polynimuri/. Oikean lajitteluohjeen ja vastaanottopaikan voi etsiä etusivun Jätteiden ABC -hausta kyseessä olevan jätteen nimellä. Pölynimurin kierrätysohjeessa www.lsjh.fi/fi/jatteiden-abc/polynimuri/ kerrotaan, että sähkölaitteita voi palauttaa maksutta kaikille lajitteluasemille ja jätekeskuksiin sekä joihinkin sähkö- ja elektroniikkalaitteita myyviin liikkeisiin.
Lähimmän vastaanottopaikan voi etsiä osoitteella sivun karttahausta. Sähkölaitteiden vastaanottopaikat löytyvät myös osiosta Sähkölaitteiden vastaanotto http://www.lsjh.fi/fi/jatteen-vastaanotto/sahkolaitteiden-…
Pyynikin haulitornin oli vuonna 1859 pystyttänyt kaupunginnotaari H. J. Bergman, ja eri vaiheiden kautta se vuonna 1895 joutui Rudolf Winterin ja Karl Hjorthin perustamalle osakeyhtiölle.
Pispalan haulitorni pystytettiin 1908. Sen teräsrakenteet oli Saksasta tuottanut Oy K. Hjorth Ab. Samaan aikaan sai Hjorthin hallussa oleva vanha haulitehdas Pyynikin eteläisellä rinteellä väistyä uudenaikaisemman Pispalan tehtaan tieltä.
Lähde:
Pentti Keskinen, Tamperelaisten kolme haulitornia. – Tammerkoski 10/1981
Valitettavasti sarjaa ei ole julkaistu Suomen markkinoilla vielä. Sarja on kyllä julkaistu dvd-boxina USA:n ja Euroopan versioina, mutta näissä ei ole suomenkielistä tekstitystä.
Linkit harrastajan sivuille, jotka on viimeksi päivitetty 30.9.2008:
http://www.elisanet.fi/riku.nx/dvd.htm
http://www.elisanet.fi/riku.nx/
21.9.2009 on asian puolesta luotu jo adressikin:
http://www.adressit.com/villipohjola
Kirjassa Puun puhe on Merja Heiskasen artikkeli "HMN – lahtelaista huonekalutuotantoa". Artikkelissaan Heinonen kuvailee Mikko Nupposen huonekalutehtaan tuotantoa keskittyen sen mallistoon. Artikkelissa mainitaan myös muut tutkimukset, joissa on kuvattu Nupposen huonekalutehtaan toimintaa ja tuotantoa.
Jyväskylän yliopiston sivuilla kerrotaan, että Merja Heiskasella on tekeillä väitöskirja, joka käsittelee HMN -yhtiöitä. Sen (työ) nimi on ”Lujuus, kauneus, taloudellisuus – Lahden leima suomalaisessa huonekalussa. HMN -yhtiöiden huonekalut 1904 - 1982”.
Yleisten kirjastojen kokoelmiin otetaan, aiheesta riippuen, myös väitöskirjoja. Susanna Aaltosen väitöskirja ”Sisustaminen on kuin käsialaa” löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet –…
Kyseisessä Hectorin kappaleen sanoituksissa näkyy tosiaan molempia, eli Jussia ja Reksiä huutamassa "Kommarit hirteen!". Se kumpi näistä on yleisempi on vaikea sanoa, mutta kappaleen alkuperäisessä äänityksessä vuonna 1974 ilmestyneellä Hectorock 1-levyllä huutaja on Jussi. Joten alunperin kappaleessa huutaja on Jussi.
Toisaalta vuoden 1991ilmestyneellä live-levyllä Hector: In Concert 1966-1991 - 25 years on tour, Hector laulaa "Reksi huutaa". Eli mies on itse käyttänyt niin Reksiä, kuin Jussia laulaessaan kappaletta. Mahdollista on, että kappaleen sanat ovat vuosien varrella eläneet ja muuttuneet huomaamatta tai sitten Hector on tarkoituksella muuttanut kyseisen lauseen. Se kumpi on yleisempi on aika vaikea selvittää. Alunperin huutaja…