Kyseessä voisi olla Brittiläinen Hammer Films –firman tuottaman Journey to the Unknown –sarjan osa. Sarjan useita episodeja muokattiion televisiolle kaksiosaiseksi tv-elokuviksi. Episodin nimi oli ’Matatakin is coming’, suomenkielisestä nimestä ei valitettavasti ole tietoa. June (Vera Miles) huomaa olevansa on loukossa yön yli kirjastossa. Matakitas-demoni on siirtänyt kirjaston ajassa 1920-luvulle. Pyskopaatti on murhannut nuoria naisia 1920-luvulla, demoni tarvii vielä yhden uhrin. Kalenterin päivä on sama kuin 1920-luvun viimeisen murhan päivä.
Matakitas Is Coming = Journey to the Unknown (Part 9)
Ohjaus: Michael Lindsay-Hogg
Näyttelijät : Vera Miles; Gay Hamilton; Leon Lissek; Lyn Pinkney; Dermot Walsh; John Junkin; Donald Eccles;…
Tähän ei löytynyt kirjallisuudesta selkeää vastausta, joten kysyin neuvoa alan asiantuntijalta. Kapteeni Jussi Pajunen, ilmatorjuntaupseeri ja sotatieteiden tohtori kertoi seuraavaa:
"Yksiselitteistä vastausta ei ole, koska yksikkötyyppejä ei ollut vielä vakioitu. Tämä johtui osittain suuresta kalustokirjosta. Kysymyksestä ei tullut esiin se, koskeeko kysymys raskaita vai kevyitä ilmatorjuntapattereita vai molempia.
Yleispätevänä vastauksena voisi esittää sen, että ilmatorjuntapatteriin kuului yksikkötyypistä ja ajankohdasta riippuen yleensä 3-6 ilmatorjuntatykkiä. Tästä poikkeuksen teki jatkosodan lopulla kokeiltu suurpatteri, jossa oli 12 ilmatorjuntatykkiä.
Yleisenä trendinä oli se, että raskaat ilmatorjuntapatterit siirtyivät kohti…
Ruotsalaisen valkoisen hiihtoasun taustalla on tarina. Ensimmäinen valkoisessa puvussa kilpaillut oli Per Erik Hedlund, joka saapui starttiin olympialaisissa St. Moritzissa vuonna 1928 valkoisessa kevyessä hiihtoasussa, jonka hänen kotipaikkakuntansa naiset olivat hänelle ommelleet. Hiihtomaajoukkueen johtajat yrittivät kieltää häntä hiihtämässä valkeassa asussa, muut kilpailijat kun hiihtivät paksuissa harmaissa vaatteissa. Lopulta kunnon riitelyn jälkeen Per Erik sai kuitenkin startata valkoisissaan ja kevätauringon lämmössä hän pärjäsi kevyemmässä hiihtoasussaan niin hyvin, että voitti kilvan ylivoimaisesti ja saavutti Ruotsin ensimmäisen hiihtomitalin olympialaisissa talvikisoissa. Tarinan mukaan hän maaliin saavuttuaan sanoi yhdelle…
YLE Areenan ohjelmia saa jakaa sosiaalisessa mediassa silloin, kun siihen on tarjottu erikseen mahdollisuus omalla jakopainikkeellaan.
Lisätietoja Yleisradion sisältöjen tekijänoikeuksista.
Verkkolehtien artikkeleita on sallittua jakaa samanlaisella periaatteella käyttämällä lehtien tarjoamia omia jakopainikkeita tai linkkejä.
Lisätietoja esimerkiksi Uutismedian liiton tekijänoikeussivulta.
Sellon kirjastoon tulee Juoksija-lehti. Linkki Helmet hakutulokseen.Sellon kirjastosta löytyvät myös Fizkultura i sport, Liikunta & tiede sekä Kunto plus.Koko helmet alueelle tulee runsaammin liikuntalehtiä. Linkki Helmet hakutuloseen.Juoksija löytyy myös kansallisesta e-kirjastosta. Linkki e-kirjaston lehtivalikoimaan ja kirjautumisohjeisiin.
Kysymyksenne on hyvin laaja ja siihen on vaikea antaa täsmällistä vastausta. Hyviä tietoja saa esim Heikki Ojan kirjasta Aikakirja (Otava, 1999), jossa kuvataan sekä ajanlaskun (päivät, viikot jne) että ajanmittauksen (päivää lyhemmän ajan) kehitystä sekä maailmalla että Suomessa. Myös kirjasta Suomen kulttuurihistoria 2 : tunne ja tieto löytyy tietoa kalentereista ja kelloista.
Tässä muutamia otteita molemmista kirjoista:
* 7-päiväinen viikko on ollut ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 ajan viikonpäivät ovat toistuneet
* almanakka oli tärkeä tiedonlähde ja 1787 alkaen niissä käytettiin viikonpäivistä alkukirjaimia
* tavallisten suomalaisten elämään kello alkoi vaikuttaa merkittävämmin vasta 1800-luvun…
Hei
Kirjastot.fi:n kautta ei voi lainata kirjoja. Jos haluat lainata kirjan Lahden kaupunginkirjastosta suosittelen menemään lähikirjastoosi ja pyytämään heitä kaukolainaamaan kirjan. Tämä saatta olla maksullinen palvelu.
Seuraavissa puukkokirjoissa on jotain myös taonnasta:
- Mehtonen, Ilari: Puukkoseppä, 2000
- Väyrynen, Pekka: Puukonrakentajan opas, 2000
- Sepän taidot, toim. Ilari Mehtonen (kappaleessa Taonnan sovellutuksia on artikkeli: Puukon suunnittelunäkökohtia.
Takomista käsitellään myös Heikki Sepän Hopeasepän pajasta kirjassa artikkelissa Taonnan seitsemän perusmuotoa.
Videot:
- Puukko ABC : näin tehdään hieno ja kestävä käyttöpuukko, 1998
- Komulan setti : Tommin takoja, 1985.
Sanat löytyivät täältä keskustelupalstan kommentista (linkki vie suoraan oikeaan kommenttiin). Myös Wayback Machinen avulla pääsee katsomaan tuota linkkiä, jonka olit itsekin löytänyt, mutta muotoiluista näkee, että se on kopioitu tuonne keskusteluun juuri tuolta sivulta eli on aivan sama teksti.Nuotit löytyy Suuri toivelaulukirja 22:sta (kirjassa on Piipon sanat).
Painettuja ilmakuvakarttoja eri alueilta ja aikakausilta on kirjastoissa hyvin rajoitetusti. Verkkopalveluista on enemmän apua. Jos etsit Helsingin kaupungin alueen ilmakuvia, niin tältä sivustolta voi tutkia niitä vuosilta 1932-2014: https://dev.hel.fi/ilmakuvat/#8/60.184/24.995
Historiallisia ilmakuvia eri puolilta Suomea on katsottavissa tässä palvelussa. Ilmakuvien saatavuus vaihtelee alueen ja vuoden mukaan: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=1&coord=525406_7159061&m…
Ilmakuvia on alueesta riippuen saatavilla 1930-luvulta lähtien. Maanmittauslaitokselta voinee tiedustella tarkemmin tietyn alueen ilmakuvista: https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/asiantuntevalle-…
Kovin paljon henkilötietoja runoilija ja kääntäjä Jean-Pierre Rousseausta ei valitettavasti löytynyt. Seppo Lappalaisen kanssa yhteistyössä tehdyssä runokokoelmassa Les oreilles de souris = Hiirenkorvat (1977) kerrotaan, että hän on syntynyt 28.12.1944 Caudéranissa, Ranskassa, julkaissut runoja Ranskassa sekä toiminut kielen opettajana ja puutarhurina Suomessa.
Pohjois-Karjalan jälkeen Rousseau toimi ranskan kielen lehtorina Tampereen yliopistossa lukuvuoteen 1982-83 saakka. Häneltä on julkaistu useita runokokoelmia ranskalaisten kustantajien kautta: esikoisteos Herbier ilmestyi vuonna 1977; toistaiseksi viimeisin on 2015 julkaistu L'ame partagée. Vuonna 2004 ilmestyneen Leino-valikoiman lisäksi Rousseau…
Vetoketjun "esiasteen" keksi amerikkalainen insinööri Whitcomb Judson 1893. Tällä hakaslukolla kiinnitettiin miesten nappikengät. Nykyaikaisen vetoketjun kehitti ruotsalainen insinööri Gideon Sundbäck n. 1913. Monista keksintöjä käsittelevistä kirjoista löytyy tietoa vetoketjusta, mm. Valittujen Palojen Tiedä ja hämmästy -teoksesta.
Toivottavasti seuraavista teos- / artikkelitiedoista on hyötyä. Opinnäytetöitä saa yliopiston laitoksilta ainakin katsottavaksi ja niitä voi yrittää kaukolainata lähikirjaston kautta. Artikkeleita (viitteessä lukee ARTO) voi kysyä esim. yliopistonsa kirjaston kautta:
Tofferi, Heile, Illokutiivisen sävyn ilmeneminen englannissa / Heile Tofferi [Turku] , 1987. Pro gradu -työ : Turun yliopisto , englantilainen filologia.
Ropponen, Sirpa, Der illokutionäre Akt : ein sprechakttheoretischer Ansatz / Sirpa Ropponen. Helsinki : Helsingin yliopisto , 1999. Pro gradu -työ , Germaaninen filologia
Lähteenmäki, Mika, Ironian loogis-pragmaattisista malleista (artikkeli kokoomateoksessa). Puhekulttuurit ja kielten oppiminen : AFinLAn vuosikirja 1994.…
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, oman valintansa mukaan. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, johon haluaisit kirjasi lahjoittaa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi-sivustosta osasta Kirjastot, http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/.
Mitään eksaktia vastausta kysymykseen ei löytynyt, mutta Hautaustoimilaki 6.6.2003/457 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457?search[type]=pika&s… edellyttää toisen pykälän toisessa momentissa, että "Vainajan ruumista ja tuhkaa tulee käsitellä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla." Saman lain 23 § Hautausjärjestelyt ensimmäisessä momentissa sanotaan, että "Jollei vainaja ole eläessään nimenomaisesti toivonut tietyn henkilön huolehtivan hautaamiseen, tuhkaamiseen ja tuhkan käsittelyyn liittyvistä järjestelyistä, voivat järjestelyistä huolehtia vainajan eloonjäänyt puoliso tai kuolinhetkellä vainajan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa jatkuvasti elänyt henkilö sekä lähimmät…
Kustantamo Otavasta kerrottiin, että Graeme Simsionin teoksen The Rosie Result suomennosoikeuksia ei ainakaan toistaiseksi ole hankittu, mutta niiden hankkimista harkitaan. Sinun kannattaa siis seurata tilannetta.
Otava/Yleinen kirjallisuus
Goethen käännös "Finnisches Lied" löytyy painettuna esim. teoksesta Goethe, Johann Wolfgang von: Goethes Werke in zwei Bänden (ensimmäinen nide) tai Internetistä osoitteesta http://www.textlog.de/18439.html.
Josiel on suomalaisena nimenä harvinainen, en löytänyt siitä mainintaa nimikirjoista ja internetistä nimestä löytyi tietoa vain englanniksi:
http://www.hebrewbabynames.com/item.cfm?itemid=1882
Josiel on siis englantilaistettu muoto alunperin heprealaisesta nimestä Yosiel. Josiel muodostuu kahdesta osasta Josi (Yosef) ja El (Jumala). Nimeä on vaikea suomentaa, mutta se tarkoittaa jotakuinkin "Jumala lisää (God will add) tai Jumala korottaa (God will increase)".
Hovilainen kuuluu samaan ryhmään kuin sukunimet Hovi, Hovinen ja Hovila. Sanaa hovi on käytetty Itä-Suomessa merkityksessä "suuri talo, kartano". Hovi-nimisiä kartanoita ja Hovila-nimisiä suuria tiloja löytyy monista paikoista Suomessa. Usein nimi on annettu leikki- tai pilkkamielessä myös vähäpätöiselle mökille. Nimen Hovilainen taustalla on Hovila-nimiset talot.
Hovilaisista löytyy mainintoja Hartolasta, Siilinjärveltä, Nilsiästä ja Joutsasta. Vanhat tiedot nimestä Hovilainen löytyvät Karjalankannakselta 1700-luvulta.
Lisää tietoja voi etsiä kirjoista Uusi suomalainen nimikirja ja Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000).
Nykyisen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat sukunimet ovat suojattuja.
Jäniseläimet (lagomorpha) jaotellaan kahteen heimoon: jäniksiin (leporidae) ja meillä tuntemattomampiin piiskujäniksiin eli pikoihin. Jänisten heimo jaotellaan ”varsinaisiin jäniksiin” (lepus) ja kaniineihin. Jäniksiin kuuluvista pitkäkorvista käytetään englannissa sanaa ”hare” ja kaniineista ”rabbit”.
Kaniinit eroavat jäniksistä monin tavoin. Kaniinit ovat mm. kooltaan pienempiä ja niillä on lyhyemmät korvat. Kaniinit ovat syntyessään jäniksiä avuttomampia, sillä ne syntyvät sokeina ja ilman turkkia. Lajit eroavat myös levinneisyydeltään ja elinympäristöiltään. Jänikset viihtyvät erityisesti tasangoilla kuten preerialla, tundralla ja savannilla. Kaniinien elinympäristöt taas ovat moninaisemmat.
Yhdysvalloissa elää lukuisia jänis- ja…
