Hiilikuitu on hiiltä miltei kokonaan, mutta ei ihan. KEVRA mainitsee sivullaan hiilikuituna
kuidun, jonka hiilipitoisuus on 95-99 %.
Hiilikuitu esiintyy yleensä jonkin toisen materiaaalin lujitteena.
https://kevra.fi/tuotteet/lujitteet/hiilikuitu/
Laulun nimi ja esittäjä eivät valitettavasti ole selvinneet. 1980-luvulla julkaistuilla kaseteilla Lepakko-disco ja Superkuperkeikka : mukavia jekkulauluja on Mörökölli-niminen kappale. Kasetteja ei ole kokoelmissamme, joten en voi tarkistaa, löytyisikö etsimäsi laulu niiltä.
Lähetin kysymyksesi kirjastojen väliselle sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos saan vastauksen sitä kautta.
Pelkästään kirjanpidon sanastoa suomi-venäjä ei löydy, mutta näistä sanakirjoista saattaisi olla apua:
Fagradjants, I. V.
Suomalais-venäläinen talouden ja kaupan sanakirja = Finsko-russki ekonomitšeski i kommertšeski slovar. 1998.
Fagradjants, I. V.
Russko-finskij èkonomičeskij i kommerčeskij slovar' = Venäläis-suomalainen talouden ja kaupan sanakirja. 2006.
Boman, Svetlana
Liikejuridiikan sanakirja ja asiakirjamallit : suomi-venäjä-suomi. 1997.
Suomen tilastollisen vuosikirjan 2020 taulukossa "24.1 Väestöntiheys 1.1.2020" näkyy karttakuviossa leikkausviiva, joka jakaa väestön pohjois-eteläsuunnassa puoliksi.
Tässä linkki vuosikirjan taulukkolistaukseen: https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2020/html/suom00…
Suora linkki taulukkoon (xlsx): https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2020/data/vaest_…
Itä-länsisuunnassa leikkausviivaa ei ole valmiiksi laskettuna, mutta sen laskentaa voi tiedustella Tilastokeskuksen erityispalveluista osoitteesta: erityispalvelut@tilastokeskus.fi
"Prontteli oli hieman koheneva astia, metallista tai tuohesta tai miksei muustakin tehty. Prännärillä poltettu kahvi pidettiin kaffeepronttelissa ja äijillä oli tuohesta tehty tupakkiprontteli, jossa oli pyöreä pohja, tuohiset sivut ja kansi päällä." - F. E. Sillanpää, Sanoja Hämeenkyrön murteesta (teoksessa Päivä korkeimmillaan : suhteita ihmisiin ja ihmisryhmiin)
Varsinainen paastonaika eli valmistautuminen pääsiäiseen käsittää neljäkymmentä päivää ennen pääsiäistä; tällöin sunnuntaita ei lasketa paastopäiviksi. Paastonaika alkaa tarkkaan ottaen laskiaistiistain jälkeisenä yönä ja päättyy pääsiäispäivää edeltävänä yönä.
Laskiaissunnuntaiksi sanotaan paastonaikaa edeltävää sunnuntaita, joka on siis seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Se voi olla aikaisintaan 1. helmikuuta ja myöhäisintään 7. maaliskuuta.
Lähde:
Heikki Oja, Aikakirja 2013
Kerttu Juvan (1924-2009) Vuorilinnan Lotta löytyy Kirjasampo-palvelusta. Sieltä käy ilmi, että kirjan alaotsikko on: "kertomus vuodelta 1848".
Kirjasammon tietue löytyy täältä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0679c853-ffa0-4566-90ef-2…
Kysymykseesi miksi Kerttu Juva on kirjoittanut historiallisia teoksia, on tietenkin hieman vaikea vastata. Syitä sille, miksi kirjailija kirjoittaa asioista, paikoista, ajoista ja ihmisistä, joista kirjoittaa, on varmastikin monia.
Juvan ajatuksia omasta kirjoittamisestaan en tähän hätään löytänyt, mutta netistä löytyy Maiju Lahtisen pro gradu -työ, jossa hän pohtii syitä sille, miksi etenkin naiset kirjoittavat historiallisia teoksia:
"--- ymmärrän hyvin Margaret Mitchelliä ja…
Alku ja Alkku ovat skandinaavisen Algot-nimen suomalaisia muunnoksia, joiden pohjana on ilmeisesti keskiaikainen Algut-muoto. Sellaiset sukunimet kuin Alkula ja Alkku ovat muodostuneet tämän nimisten Satakuntaan asettuneiden isäntien nimistä. Tornionjokilaaksossa ja Kemijoen suulla jo 1500-luvulla sukunimenä esiintyvä Alkku kertoo väestötieteilijöiden mukaan satakuntalaisten muutosta pohjoiseen. Alkkula-niminen kylä löytyykin sekä Akaan Viialasta Satakunnan ja Hämeen raja-alueelta että Ylitorniolta Lapista. – 'Alkku'-sanalle sinänsä ei sanakirjoista merkitystä löydy.Lähteet: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet Suomalainen paikannimikirja Kielitoimiston sanakirja Suomen murteiden sanakirja Vanhan…
HelMetin aineistohausta, http://www.helmet.fi/fi-FI, löytyy pianopartituuri: Anna Bolena, tragedia lirica in due atti di Felice Romani / Gaetano Donizetti. Kaikkiaan löytyy viisi Donizettin partituuria hakusanalla Anna Boleno. Valitettavasti tällä hetkellä ei ole pääsyä Violaan, Suomen kansallisdiskografiaan, joten en voi tarkistaa, löytyisikö lisää partituureja jostain erikoiskirjastosta.
Sotilasmusiikkia koskevaa kirjallisuutta kannattaa tiedustella Kansalliskirjaston musiikkiosastolta, ks. http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/kokoelmaluettelo.htm.
Puolustusvoimien uudelta sotilasmusiikkisivustolta, www.mil.fi/sotilasmusiikki,löytyy yhteystiedot suomalaisiin asiantuntijoihin. Suomen sukututkimusseuran kirjastossa, www.genealogia.fi, saattaa löytyä tietoa 1600 -luvun ruotsalaisesta sotaväestä.
Ruotsinmaalaisista lähteistä kirjallisuutta voi tiedustella esim. sähköpostitse, mutta usein sivustoilla on olemassa myös kirjallisuuden sähköinen hakupalvelu.
Hyviä lähteitä ovat:
- Krigsarkivet, www.ra.se/kra/
- Statens musikbibliotek,www.muslib.se/
- Militärmusiksamfundet, www.militarmusiksamfundet.com sekä…
Tässä on joitakin mahdollisuuksia. Nämä kirjat löytytvät Helmet-kirjastoista.Helena Konttinen oli horrossaarnaaja, jonka toiminta keskittyi 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen. Hän vaikutti kaakkois-Suomessa, Parikkalassa.Kiuru, Paavo : Karjalan naisprofeeetta - Helena Konttinen. Kuva ja sana, 1946Konttinen, Lauri : Isoäitini Helena Konttinen ja lopunaika. Parikanniemen ystävät, 2017Kotamäki, Pirjo : Paratiisin marjat, linnunmunan kokoiset - runoja horrossaarnaaja Helena Konttisesta. Parikanniemen ystävät, 2022Latvus, Aura : Viipurista Parikanniemeen. Päivä osakeyhtiö, 2022 "Tekijän isoäidin Aura Latvuksen ja tämän veljen koskettava, todellisuuspohjainen tarina kietoutuu uukuniemeläisen herätysliikkeen vaiheisiin ja Helena…
Etsimänne kirjailija on kaiketikin Naantalissa asuva Tuulikki Soini (s. 1929). Häneltä on ilmestynyt useampikin romaani, jotka sijoittuvat sota-aikojen Petsamoon.
Soinin teos Sotasaalis : Petsamon sotapäiväkirja (1997) on omaelämäkerrallinen päiväkirjaromaani nuoren tytön näkökulmasta. Olisikohan se etsimänne teos?Alla on linkki Sotasaalis-romaanin kuvailuun Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_19536#.WdoNtGAUnSc
Soinin kolmiosaisen Petsamo-sarjan ensimmäinen osa Petsamo ilmestyi vuonna 1985. Sarjan toinen osa Petsamo, Suomen siirtomaa julkaistiin seuraavana vuonna, samoin kolmas osa Petsamon laulu.
Myös Petsamo-sarjasta löytyvät kuvaukset Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%…
Kaikilla ihmisillä on ihmisarvo. Kaikkien ihmisten pitäisi olla samanarvoisia, mutta käytännössä näin ei ole. Esimerkkejä riittää ympäri maailman, ja ihan jo kotimaassakin. Ihmisten lähtökohdat ja mahdollisuudet yhteiskunnassa ovat erilaisia. Yksinkertainen esimerkki on verrata keskenään upporikkaan ja rutiköyhän henkilön mahdollisuuksia ja vaikutusvaltaa, sekä muiden ihmisten suhtaumista heihin. Tai pakolaisen ja "oman kansalaisen" asemaa yhteiskunnassa. Kaikkien samanlainen kohtelu ei aina riitä takaamaan yhdenvertaisuuden toteutumista. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteuttaminen edellyttääkin, että syrjintään perustuvaa eriarvoisuutta pyritään aktiivisesti poistamaan esimerkiksi erilaisilla edistämistoimenpiteillä, mukaan lukien…
Kysymäsi katkelma löytyy tosiaan ”Faustin” ensimmäisestä osasta. Se on suomennettu useampaan kertaan. Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884 löytyy digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/files/18348/18348-8.txt. Forsman suomentaa kysymäsi kohdan seuraavasti: ”Sanoppa, kuinka uskos laita on?”
Valter Juva ja Otto Manninen edustavat hiukan uudempaa suomentajasukupolvea. Juvan suomennos on julkaistu esimerkiksi ”Goethen valituissa teoksissa” osana 5 (Otava, 1932), jossa sama kohta menee näin: ”Sanohan, kuinka uskos laita on?” Ilmeisesti Manninen on pitänyt sitä hyvänä käännöksenä, koska on ottanut Juvan version täysin samanlaisena myös omaan suomennokseensa, joka on ilmestynyt esimerkiksi ”Valittujen teosten”…
Elokuva on La Coupe à dix francs ohjaus Philippe Condroyer (1975).
Suomeksi Kymmenen frangin tukanleikkuu, Suomessa esitetty tv- 1. 14.02.1978.
Elokuvan juonesta kerrotaan yhtenevästi kirjasssa French National cinema.
Lähteet: elonet.fi
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/197637
French national cinema / Hayward, Susan
London : Routledge, 1993.
ISBN 0-415-05729-9
Voisiko kyseessä olla yhtyeen Inkvisitio kappale Muumilaaksossa? Se löytyy levyltä Kiirastuli ja helvetti (Poko rekords) ja on äänitetty 1991 (ks. http://aanitearkisto.fi/firs2/kappale.php?Id=Muumilaaksossa ). Sen on säveltänyt ja sanoittanut Eero Hyyppä, joka vaikutti Juliet Jonesin sydämessä. Alla olevalla sivulla löytyy vähän juttua Inkvisitiosta, http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/yhtyeet/inkvisitio/index.html . Kannattaa katsella muutakin netistä hakusanoilla Inkvisitio Muumilaaksossa.
Kysymykseen ei nykyisen palkkakäsityksen valossa ole yksinkertainen vastata, sillä rahapalkan lisäksi miesopettajan palkkaan kuului erilaisia luontoisetuja, jotka kunta tai kansakoulun muu järjestäjä oli velvollinen tarjoamaan.
Kun opettajan virka/paikka tuli auki, haki kunta valtiolta – koulutoimen ylihallitukselta – avustusta palkkaukseen. Nuo valtionapuanomukset löytyvät Kansallisarkistosta. Valtionapua haettaessa piti perustella, millainen koulu, paljonko oppilaita, oliko ainoa opettaja yms. Valtio myönsi sitten noin 500 –1000 markkaa/vuosi valtionapua ja kunta lisäsi rahapalkkaa vaihtelevilla summilla. Yleensä kunnan maksama palkka näyttäisi olevan valtionapua pienempi. Toisinaan haettiin samaan aikaan sekä miesopettajaa että…
WWF:n sivuilla kerrotaan seuraavaa:"Ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä." Ks. https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/Ylikulutuspäivän laskee Global Footprint Network, ja se perustuu erilaisiin tilastotietoihin. Lisää tietoa: https://www.footprintnetwork.org/Ylikulutukseen lasketaan mukaan varsinaisten ostosten lisäksi myös esimerkiksi asumismuodosta ja liikkumisesta johtuvaa kulutusta. Suomalainen vähävarainen voi ylikuluttaa, jos esimerkiksi ajelee paljon bensa-autolla, syö lihaa ja asuu talossa, joka ei ole energiatehokas.
Poro kasvattaa uudet sarvet joka vuosi ja kasvaessaan sarvet voivat tuntua lämpimiltä. Tämä johtuu siitä, että sarvet kasvavat samettimaisen nahan suojassa, jossa veri pääsee kiertämään aina sarvien kärkiin asti. Kun sarvet ovat kasvaneet täyteen mittaansa, samettinen nahka irtoaa paljastaen luiset sarvet, jotka eivät ole lämpimät.
Lähde: The real Rudolph : a natural history of the reindeer / Tilly Smith. Sutton, 2006.
