Suomen talouselämän hakemisto Sininen kirja sijoittaa vuonna 1966 julkaistussa yhdeksännessä laitoksessaan K. Hellmanin lihakaupan osoitteeseen Rikhardinkatu 2, Helsinki. Edellisessä, vuonna 1962 julkaistussa Sinisessä kirjassa Hellmanin puotia ei vielä mainita. Rikhardinkatu 2:sta löytyy I. Aution lihakauppa.
Hei!
Tämänkaltaiseen kysymykseen on jo vastattu aiemmin, joten tässä kopio:
Lausuttavaan vaikuttaa moni asia (väittelijän ikä, sukupuoli, aihe, lausujan aiempi repertuaari, paikka, yleisö...), mutta toivoit ehdotuksia hyvin yleisellä tasolla.
Ehdotuksieni taustalla on ajatus juhlavasta tilanteesta, jossa pieni patetia ei ole pahitteeksi. Toisaalta karonkkaan sopii huumori ja patetian myötä ehkä sitäkin saadaan. Ajattelin myös ihan subjektiivisesti: jos minä väittelisin niin olisi hauskaa jos joku lausuisi jonkun näistä runoista karonkassani.
Tässä siis muutama ehdotus:
Jevgeni Jevtusenko: Nainen ja meri (jos väittelijä nainen)
Uuno Kailas: Pyramidilaulu
Katri Vala: Toukokuun ensimmäinen
Eino Leino: Kevätmyrsky (Leinolta löytyy varmasti…
Ainakin yksi mahdollisuus on kirja:
Samuel Shellabarger: Loistava Orsini. Kirja on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran 1947 WSOYn kustantamana ja kahteen osaan jaettuna.
Kirjan englanninkielinen alkuteos Prince of Foxes oli ilmestynyt Yhdysvalloissa samana vuonna.
Kirja kertoo "Italian renessanssiajan valtiollisista taisteluista, päähenkilönä kondottieeri Orsini, jossa ajan monipuolinen nerous yhtyy, muina henkilöinä mm. Cesare Borgia ja Lecretia Borgia". Lauri Pohjanpää Arvosteleva kirjaluettelo.
Lähteet:
Loistava Orsini | Kirjasampo
Koiramäen talvi -kirjan alussa on hyvin myöhäinen syksy, Koiramäen talossa -kirjassa edetään elonkorjuuseen ja viljan puimiseen ja Koiramäen kesän lopussa on hiukan syksystä.
Ymmärsin, että kysymys koski kaunokirjallisuutta. Listasin tähän joitakin Grönlantiin sijoittuvia ja sitä sivuavia kirjoja.
HISTORIALLISIA ROMAANEJA
Norjalainen kirjailija Kim Leine on elänyt osan elämästään Grönlannissa. Hän on julkaissut kaksi 1700-luvun Grönlantiin sijoittuvaa historiallista romaania. Niissä kuvataan tanskalaisten siirtokuntien alkuvaiheita Grönlannissa. Mukaan lähtee myös valistuksen ja kristinuskon innoittamia pappeja. Kristinusko ja valistus kohtaavat alkuperäiskansan maailmankuvan ja tietäjät.
Ikuisuusvuonojen profeetat (2014)
Punainen mies, musta mies (2019)
JÄNNITYSTÄ
Tanskalaisen jännityskirjailija Mats Peter Nordbon dekkarit Tyttö ilman ihoa (2018) , Kylmä pelko…
Hallitsijan lisänimistä ei löytynyt mitään kattavaa luetteloa. Lisänimi Suuri, "The Great", on kuitenkin ollut yleinen, tunnetuimpia juuri nuo mainitsemasi Aleksanteri Suuri, Pietari Suuri, Katariina Suuri ja Kaarle Suuri. Muitakin suuria maailmanhistoria siis tuntee, naisia en kyllä onnistunut löytämään kuin tuon Katariinan.
Tässä esimerkkejä, lista ei ole kattava:
Babylonian kuninkaat:
Sargon I Suuri, hallitsi 2340-2284 eKr.
Kastilia:
Ferdinand I "Le Magno", hallitsi 1029-1065
Makedonia:
Aleksanteri Suuri, Alexander II "The Great", hallitsi 336-323 eKr.
Navarro:
Sancho III Suuri, hallitsi 1004-1035
Osmanien valtakunta ja Turkki:
Soliman II Suuri, hallitsi 1520-1566
Persia:
Kyyros I Suuri, Cyrus "The Great", hallitsi 559-530 eKr.…
TIETO on Suomen kielen perussanakirjan mukaan: 1. Tietäminen, tosiasioiden tunteminen, tietoisuus. 2. Todellisuuteen, tosiasioihin perustuva käsitys jostakin. 3. Asia, seikka, joka jostakin tiedetään tai annetaan, saadaan tietää ; informaatio ; data. 4. Ilmoitus, tiedotus, sanoma, viesti, uutinen. 5. Opintojen tms. avulla hankittu tietämys, tietous, oppi ; viisaus. 6. Eräiden tieteenalojen ja oppiaineiden nimityksissä. Määrittely sanasta TIETO löytyy myös esim. Nykysuomen sanakirjasta.
Etymologisesti voidaan määritellä sana TIETO esim. Nykysuomen sanakirja : etymologinen sanakirja -teoksen mukaan: Johdos yleisitämerensuomalaisesta tietää-verbistä. Vastaavia johdoksia on myös lähisukukielissä, esim. karjala-aunuksen tieto, vatja tääto ja…
Emme ole löytäneet kirjaa, jossa olisi kannessa lapualaisen mökin kuva, mutta
kyseessä saattaisi olla Leea Virtasen kirja "Kun kello pysähtyi" (1974) tai
"Telepaattiset kokemukset" (1977). Molemmissa teoksissa on käytetty aineistona
Apu-lehdessä julkaistua keruukilpailua vuonna 1973 sekä lehdessä aiemmin vuonna
1958 olleen tarinakilpailun kertomuksia. Suomen Spiritualistinen seura puh./fax 09-1352046
tai Suomen Parapsykologinen Tutkimusseura ry puh. 09-488497 voisivat luultavasti
auttaa oikean teoksen jäljittämisessä.
Oikeaanhan tuo arvaus mietelmän lähteestä osuu: se löytyy sivulta 10 Kerttu Wanteen aforismikokoelmasta Ilman naamiota.
"Kaiken luovan edellytyksenä on jonkinlainen hedelmällinen laiskuus. Ahkera touhu tappaa hengen hedelmät."
Maailman terveysjärjestö on nimennyt uudet COVID-19-muunnokset kreikkalaisten aakkosten mukaan kahdenteentoista kirjaimeen myy asti. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan seuraava kirjain, nyy, jätettiin väliin, koska se on liian helppo sekoittaa englannin kielen sanaan new. Sitä seuraava kirjain, ksii, taas äännetään ja monissa kielissä kirjoitetaan samalla tavalla kuin yleinen kiinalainen sukunimi Xi. Tällä haluttiin välttää "aiheuttamasta harmia millekään kulttuuriselle, sosiaaliselle, kansalliselle, alueelliselle, ammatilliselle tai etniselle ryhmälle".
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008436977.html
https://apnews.com/article/coronavirus-pandemic-science-health-media-so…
Christer Nygren on ruotsalainen rikoskirjailija, joka on syntynyt 1956 Sundsvallissa. Hän toimii rikosreportterina Dagbladet-lehdessä. Nygren aloitti kirjailijanuransa 1986 romaanilla Deadline, ja on sen jälkeen julkaissut teokset Flashback (-87), Exit (-88), Liten tid vi leva här (-89), Comeback (-95), Deadline (-95), Blue Tango (-96), Hello, dolly (-97) ja Marabou Beach (-98).
Teoksessa Föffattaren själv on lyhyt artikkeli Nygrenistä. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi).
Internetistä löytyy hyvin vähän tietoa Nygrenistä. Katso osoitteet http://home.swipnet.se/~w-101964/nygren.html ja http://www.algonet.se/~frykholm/Deckare/marabou_beach_av_christer_.htm
Käypä lähde tähän tarkoitukseen voisi olla A. V. Forsmanin Tutkimuksia Suomen kansan persoonallisen nimistön alalla. 1 (SKS, 1894). Sen vuonna 1891 ilmestyneen ensimmäisen laitoksen alanimekkeenä oli Pakanuudenaikainen nimistö, ja tämän mukaisesti Forsman teoksessaan paneutuu tutkimaan, "kuinka nimittivät itseään muinaiset esi-isämme ennenkuin he kristinuskon tuomien uutten olojen johdosta vastaanottivat sen nimistön, jota vieläkin käytämme".
Etsimäsi teos on Torgny LIndgrenin Taiteilija Klingsor (Klingsor, suom. Liisa Ryömä, 2017).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2277895?sid=5298706362https://maailmankirjat.ma-pe.net/torgny-lindgren-taiteilija-klingsor/
Valkealan kirjastossa on lainattava diaprojektori. Ota yhteyttä siis Valkealan kirjastoon puh. 020 615 4516 tai sähköpostilla kirjasto.valkeala@kouvola.fi.
Tässä kollegan ehdotus, joka ei aivan ole muistamassasi muodossa, mutta lienee kuitenkin sama. Hän ehdottaa kansanlaulua nimeltä Älä itkelele, jossa lauletaan näin:
"Älä itkelele, mamma tullelelee, tuo pikku tossut Topille.
Silkkisaumaiset, nahkapohjaiset, kahdeksan markan arvoiset.
Älä itkelele, pappa tullelelee, tuo tossut pikku jullillele.
Pikipohjaiset, paksusaumaiset, kahdeksan markan arvoiset.”
Kuten monien kansanlaulujen, tämänkin tekijä on tuntematon. Laulu löytyy esim. Kiekkumaralla - kansanlauluja lapsille -nuotista.
Siinä kerrotaan myös: ”Kansanlauluja leimaa paikallisuus ja variaatio. Samasta laulusta on monia erilaisia toisintoja, kun laulu on kulkeutunut laulajalta toiselle ja maan toiselta laidalta toiselle…
Pelottavia ohjelmia on aika paljon, koska iso osa tv-sarjoista ja elokuvista tehdään aikuisille. Tv-sarjojen ja elokuvien ikärajat kannattaa ottaa tosissaan. Ikärajat määrää laki, ne eivät ole pelkkiä suosituksia. Kaikkein pelottavinta ohjelmaa on vaikea sanoa.
Uutisetkin ovat usein aika pelottavia. Jos näet tv:ssä jotain pelottavaa tai joku asia jää mietityttämään, siitä on hyvä jutella aikuisen kanssa.
Aina ei ole helppoa tunnustaa, että joku asia pelottaa. Sanotaan, että rohkea on se, joka uskaltaa tunnustaa, että pelottaa.
Marketta Luutonen on tehnyt väitöskirjan Kansanomainen tuote merkityksen antajana: tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Väitöskirjan toinen pääkohde on juuri jussipaita. Jussipaitoja tehtiin tummanpunaharmaana. Myöhemmin valmistettuja paitoja, joiden värit olivat sininen ja harmaa kutsuttiin anttipaidaksi. Sini-harmaan version nimitys anttipaita juontaa juurensa siihen, että ensimmäisenä näitä paitoja valmistanut kutomo sijaitsi Isontalon Antin mailla. Alahärmäläinen Kleemolan kutomo oli alkanut valmistaa näitä siniharmaita paitoja 1950-luvun alussa, koska puna-harmaa väritys ei miellyttänyt kaikkia ja körttiläisille tummempi paita kävi paremmin kaupaksi. Jussipaidasta on valmistettu myös mustan ja harmaan yhdistelmää, jolle ei kuitenkaan…
Karjala-aiheisia romaanisarjoja:
Kuusalo Rauha, Karjala evakot -trilogia: Karjalan katrilli, Pala maata, pala elämää, Jäähyväisten aika; Hämärän kukkien maa
Tenkanen Martti, Kajahtaa Karjasta, Vielä kajahtaa Karjalasta (uskonnollinen)
Kaari Utrion Halvast-sarja sijoittuu Hämeenlinnaan, mutta Karjalassa käydään ristiretkellä: Pirkkalan pyhille pihlajoille, Karjalan kruunu, Neidon tanssi, Katariinan taru (historiallinen, romantiikka)
Olsson Hagar, Karjalainen vaeltaja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10047
Iris Kähärin teoksissa karjalaisuus ja siirtokarjalaisten elämä ovat usein aiheena: Elämän koko kuva; Seppele Viipurille; Rikastua, rakastua; Jerusalemin suutarit; Viipurilainen…
Kyseessä on Italo Calvinon novelli Metsä moottoritiellä teoksesta Marcovaldo, eli,Vuodenajat kaupungissa (suom. Jorma Kapari, Tammi, 1989).
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10851
Sanojen aika -kirjailijatietokannan tiedot löytyvät nykyään Kirjasammosta. Artikkelit ja haastattelut löydät Kirjasammon Toimitukselta -osiosta. Artikkelit ovat jaoteltu seuraavien luokkien mukaan: Teos, Kirjailija, Teema.
www.kirjasampo.fi
