Yhden kaupungin sisällä kirjan siirtämisessä menee päivästä kahteen. Toisesta kaupungista toiseen menee arviolta kolme tai neljä päivää. Lähikirjastoista kirjat saattavat mennä isompiin kirjastoihin, joten joskus siirrossa voi mennä pitempäänkin.
Carl von Linnén 1700-luvun puolessa välissä kehittämä luokittelu on kylläkin toiminut merkittävänä pohjana myös nykyaikaiselle tieteellisille nimistölle, mutta se on sen jälkeen käynyt läpi muutoksia ennen kuin nykyisiin nimiin on päädytty. Myös eri maissa kehitetyt nimistöt ovat historiallisesti jonkin verran poikenneet toisistaan. Ensimmäinen kansainvälinen koodisto eläinlajeille hyväksyttiin 1892 ja kasveille vasta 1935. Nykyisin kasvi- ja eläinkunnan nimistöistä päätetään kahdessa eri nimistösäännöstössä: kasvinkunnan nimistä vastaa International Code of Nomenclature for algae, fungi, and plants (mukaan lukien myös levät ja sienet) ja eläinten puolestaan International Code of Zoological…
Seppo tarkoittaa tosiaan seppää runokielessä. Leino vielä viittaa kansanrunouden kuuluisimpaan seppään, seppo Ilmariseen, joka takoi taivaankantta ja taivaankappaleita. Tähtitaivas siis innoittaa runon kertojan vielä kerran takaisin luomistyöhön, kun hän nousee takaisin jaloilleen ja alkaa takoa taivaankansia.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://kielikudelmia.blogspot.com/2017/08/vahatuin-purjein-hoyhensaari…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmarinen
Kyseessä lienee Margaret Mahyn Jättiläisen kylpyamme ja muita tarinoita – olkoonkin, että tarinaa kaupungista jossa sataa aina ei siitä silmiini osunut, muut mainitut kyllä: Jättiläisen kylpyamme, Pelastava purukumi ja Keskiöinen tarina Aarnikukkulalla.
Kysymänne satu on nimeltään Kaupin linna ja se löytyy ainakin Rudolf Koivun teoksesta Rudolf Koivun satukirja. Kirjassa mainitaan sadun alkuperäksi "keskiaikainen joulutarina". Suomalaiset kansansadut 2 -teoksessa on samantyypinen tarina nimellä Kaupin kartanon tuho. Tämä versio on kuitenkin huomattavasti lyhyempi ja yksinkertaisempi.
Amalgaamipaikoista on pitkälti luovuttu ja on tehty tutkimuksia, joissa on huomattu että olemassaolevien paikkojen poistaminen vähentää elohopea-pitoisuuksia veressä. Paljon on keskustelua on siitä, kuinka vaarallisia amalgaamipaikat ovat. Tilastoja paikkojen määrästä niin hampaissa kuin maaperässä ei löydy kattavia tilastoja.
Alla olevissa artikkeleissa lisätietoa sekä lähdemateriaalia.
Amalgaamia ei ole vielä hylätty
Amalgaamipaikkojen terveysriskit - vaiettu ongelma
Amalgaami
Tarkoittanet Sveriges Radion ja Ylen yhdessä tuottamaa animaatiosarjaa nimeltä Satuja vallasta. Se on alun perin tullut televisiosta jo vuonna 1973, mutta lähetetty myös välillä 17.1.-11.4.1990 Lasten tv puoli kuudessa. Yhden jakson nimi on Metsästäjä, ja vuonna 1990 tämän jakson lähetyspäivä oli 14. helmikuuta.
Verkosta aiheesta ei löydy kovin paljon tutkimusta. Kaskinen, Katja-Maaria: Nykytaiteen ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon välinen suhde : se, mikä on mahdollista, ei vielä ole todellisuutta (2024) Opinnäytetyö on tuorein tutkielma aiheesta. Linkki Opinnäytetyöhön.Finna.fi haulla (aihehakusanat kirkkotaide ja sensuuri) löytyi kymmenen kirjaa, jotka saattavat käsitellä aihetta. Esim. Nummelin Rolf, Reitala Aimo: Taidehistoriallisia tutkimuksia = Konsthistoriska studier. 1. sekä Jyränki Juulia: Tapaus Neitsythuorakirkko. Linkki hakutulokseen.Aiheesta löytyy materiaalia myös haulla Sensuuri kirkkotaiteessa. Linkki Finna hakutulokseen.WorldCat haulla ja hakusanoilla Censorship in church art, löytyy runsaasti englanninkielistä…
Kyseessä voisi olla Weilin + Göösin (sittemmin liitetty WSOY:hyn) vuosina 2003-2008 ilmestynyt 8-osainen Satusaari - sarja. Kirjat sisältävät satuja ja runoja, ja osien nimet ovat Lumottu metsä, Salamaja, Unien ranta, Raisulan kylä, Ihmeiden torni, Ystävysten talo, Hulivilivuori ja Satuparaati.
Kyseessä on varmaan laulunakin tunnettu Rakastin teitä (Ja vas ljubil) joka löytyy suomeksi esim. teoksesta Suuri toivelaulukirja 18 ja venäjäksi esim. teoksesta Zolotaja kollektsija russkogo romansa. Kyseisten teosten saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi.
On ainakin:
Muistelma:
Guichteau, Philippe: Sunnuntaikirjeitä Suomesta = Courrier de Finlande
Sarjakuvia:
Suorsa, Jaana: Elämä on laiffia = Tout est dans le cochon
Suorsa, Jaana: Suuri rakkauskirja
Suorsa, Jaana: Huvipuisto epäkunnossa
Runoja
Tuhat laulujen vuotta. Runot ovat myös alkukielellä, ranskalaiset runot ranskaksi
Lisäksi löytyy ranskankielsiä helppolukuisia kirjoja
J.K. Rowlingin kirjaa Harry Potter and the philosopher's stone on Turun kaupunginkirjastossa, saatavuustiedot aineistotietokannastamme http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139910783&ulang=… .
J. David Pawsonin teos "Unlocking the Bible" on ilmestynyt suomeksi kahtena osana:
Raamattu avautuu. [1], [Vanha testamentti] / J. David Pawson ; toimittanut Andy Peck ; suomentanut Marketta Ruishalme.
Helsinki : TV7 kustannus, 2007. (604 s.)
Raamattu avautuu. 2, [Uusi testamentti] / J. David Pawson ; toimittanut Andy Peck ; suomentanut Marketta Ruishalme.
Helsinki : TV7 kustannus, 2008. (457 s.)
Antikvariaatti.net-sivuston kautta löytyy tällä hetkellä kolme myynnissä olevaa Aamu varjojen linnassa -kirjaa:
https://www.antikvariaatti.net/haku?q.type=&q.category=&q.seller=&q.language=&q=aamu+varjojen+linnassa&sort=newest
Maalari-nimisiä lauluja on useita. Olavi Huuskan Pikku maalarin sanat ovat Suuressa toivelaulukirjassa, numerossa 5. mutta ainakin Tuomas Laadun ja Eero Luparin levyillä on samannimiset laulut. On myös mm. Maalarin humppa ja Maalarin valssi. Ehkä tarkoitat laulua, jonka nimi on Muurari ja joka alkaa sanoilla ”kevät toi, kevät toi muurarin” ja jossa lauletaan myös maalarista. Sen sanat löytyvät Suuresta toivelaulukirjasta numero 2.
Olen peltomies -runoa on etsitty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Kyseessä on Matti Nummensalon (ent. Nummelin) runo Olen peltomies. Runo sisältyy teoksiin Suomen lasten lukukirja 1954 ja Lapsuuden isänmaa : Otavan IV lukemisto (1952).https://www.kirjastot.fi/kysy/runo-peltomies-jota-lausuin-kansakoulun?language_content_entity=fiKumpaakaa kirjoista ei ole missään Anders-kirjastossa. Voit halutessasi tilata sen kaukolainaksi.
Kikkomanin sivuilla (http://www.kikkoman.fi/kuluttajat/tiedot/faq/) kerrotaan, että 100 grammaa Kikkoman-soijakastiketta sisältää:
energiaa 267 kJ / 63 kcal
proteiinia 8,8 g
hiilihydraatteja 6,9 g
- joista sokeria 1,6 g
rasvaa 0,0 g
- joista tyydyttyneitä rasvahappoja 0,0 g
ravintokuitua 0,0 g
natriumia 5,76 g
Kirjaston henkilökunta voi opastaa tulostamisessa. Tulostettava tiivistelmä varautumisoppaasta on suomi.fi-sivustolla: Varautunut pärjää paremmin – tietoa häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisesta. – Suomi Tulostaminen Helmet-kirjastossa: Asiakastietokoneet ja tulostaminen | helmet.fi
