Ukrainankielisen wikipedian mukaan Jevhenija Kuznjetsova on syntynyt 30.6.1987.
https://uk.m.wikipedia.org/wiki/%D0%84%D0%B2%D0%B3%D0%B5%D0%BD%D1%96%D1…
Zdeněk Milerin luomasta myyrähahmosta ei liene tässä kyse. Olisitko siis katsonut espanjalaista animaatiota Furi ja maaginen metsä. Helsingin Sanomat esitteli vuonna 2004 tuolloin televisio-ohjelmistossa ollutta elokuvaa: "Päähahmo Furi on pieni, asiaankuuluvan suloinen myyrä, joka on rakastunut ystäväänsä Lindaan. Furi ei vain ole kovin rohkea, ja hän potee myös korkean paikan kammoa." Lehden kriitikko ei suhtautunut kovin arvostavasti animaatioon: "Mistä lähtien myyrät ovat olleet hitaita eläimiä? Hahmot eivät istu taustoihin, ja eritoten siniset (!) myyrät eivät oikein edes erotu, varsinkaan sinisävyisessä metsässä."
Helsingin Sanomat 17.12.2004
https://fi.wikipedia.org/wiki/Furi_ja_maaginen_mets%C3%A4
Tämän nimisiä lauluja on useitakin, mutta ainakaan Viola-tietokannan (https://finna.fi tai Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/) kautta nuottia ei löytynyt.
Kirjailija Maila Talvion ehdotusta mukaillen Suomen lipun päiväksi nimetyn liputuspäivän taustalla on Suomalaisuuden liiton 1920-luvulla käynnistämä kampanja Suomen lipun saattamiseksi yleisempään käytäntöön. Aiheesta laadittiin sanomalehtikirjoituksia ja vuonna 1926 järjestettiin lippujen alennusmyyntejä ja levitettiin lipputankopiirustuksia. Suunnitteilla oli myös Suomen lipun historiaa ja käyttöä käsittelevä julkaisu. Niin ikään pohdinnan kohteena oli luettelo niistä juhlista ja päivistä, jolloin tulisi liputtaa. Erityiseksi Suomen lipun päiväksi ajateltiin juhannusta tai toukokuun 16. päivää. Ehdolla oli myös tasavaltaisen valtiomuodon säätämispäivä 17.7. Lopulta valinta osui juhannukseen sillä perusteella, ettei päivä…
Arvioita ja tietoja Runar Eklundin suunnittelemista rakennuksista ei näytä löytyvän. Sen sijaan tässä jotain hänen elämänvaiheistaan (LÄHDE: Vem och vad, biografisk handbok 1926 ja 1936): syntynyt Pietarsaaressa 11.6.1882 kuuromykkäinkoulun opettajan poikana, solminut avioliiton Hilda W. Nybergin kanssa v. 1908, ylioppilas 1901, arkkitehti v. 1905, Helsingin kaupungin palveluksessa eri tehtävissä 1908-1924, osallistui poliittiseen toimintaan Ruotsalaisessa kansanpuolueessa, kuollut 20.9.1933. Sangen tunnettu henkilö oli hänen veljensä Artur (1880-1927), joka oli tunnettu itsenäisyysmies, urheilija ja urheilijapoliitikko, lehtimies ja poliitikko kansanedustajuutta myöten (hänestä löytyy tiivis elämäkerta Suomen kansallisbiografian 2.osan…
Jokaisella kirjalla on oma yksilöllinen numeronsa. Suosittua kirjaa voi olla kirjastojen kokoelmissa yhteensä satoja kappaleita ja niillä on tietenkin jokaisella oma yksilöllinen numeronsa, jotta tiedetään mikä kappale milloinkin on kyseessä.
Jos kirja jää palautuksessa rekisteröimättä, niin tietenkin on mahdollista että se päätyy hyllyyn, vaikka on rekisterin mukaan vielä asiakkaalla lainassa. Mutta tällöinkin kirja joko löytyy etsittäessä hyllystä, tai jos se menee uudestaan lainaan, niin uusi laina kumoaa aina vanhan ja kirja poistuu edellisen lainaajan tiedoista automaattisesti.
J. Lind -nimistä taiteilijaa ei löytynyt taiteilijamatrikkeleista. Jos sinulla on taulu, jossa on tämä signeeraus, voit yrittää saada taulusi arvioitavaksi. On kuitenkin mahdollista, että taulu ei ole kovinkaan arvokas, koska taitelijasta ei löydy tietoja. Alla joitakin taidearviontia järjestäviä tahoja:
http://www.bukowskis.com/sell#valuation_online
http://www.bukowskismarket.com/
http://www.hagelstam.fi/sumuCMS/sivu/arviot
http://www.gloria.fi/artikkeli/lehdet/glorian_antiikki/glorian_antiikin…
Useimmissa Raamatun käännöksissä näytetään käyttävän sinuttelumuotoa, esimerkiksi
Lutherin käännöksen tekstissä Du/Dein, jota Mikael Agricola käytti kreikankielisen ja latinankielisen Raamatun tekstin ohessa, https://www.biblegateway.com/passage/?search=Matthaeus%206&version=LUTH…. Latinan kielessä teitittelyä ei ole.
Käännöksiä eri kielillä voi tutkia esimerkiksi Biblegatewayssa, https://www.biblegateway.com/
Aivan kaikki kielet eivät kuitenkaan ole päätyneet sinutteluun, esimerkiksi hollanninkielinen rukous teitittelee, https://www.cgkrijnsburg.nl/sites/default/files/kerkdienst/2021-03/VERK…
Valitettavasti en löytänyt syvällistä tutkimusta aiheesta, verkossa suurin osa asiaan liittyvistä löydöistä ovat…
Sari Kuuvan väitöskirjassa Symbol, Munch and creativity (Jyväskylän yliopisto, 2010, verkossa http://dissertations.jyu.fi/studhum/9789513938659.pdf ) todetaan, että Gallen-Kallelan teos olisi mukaelma sveitsiläistaiteilija Arnold Böcklinin kuuluisasta maalauksesta Die Toteninsel (Kuolleiden saari).
Myös Onni Okkosen teoksessa A. Gallen-Kallela : elämä ja taide (WSOY,1949) Gallen-Kallelan maalausta luonnehditaan "böckliniläis-sukuiseksi".
Böcklin teki Die Toteninsel -maalauksestaan viisi eri versiota, jotka löytyvät esimerkiksi Wikipediasta: http://de.wikipedia.org/wiki/Die_Toteninsel.
HelMet-kirjastoista etsimäsi VHS-tallenne kiinalaisesta elokuvasta "Punainen pelto" ei valitettavasti enää ole lainattavissa. Suomen kirjastojen yhteisen Frank-monihaun mukaan videotallenne löytyy vielä joidenkin yleisten kirjastojen kokoelmista pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Jos sinulla on voimassa oleva HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön HelMet-verkkokirjastosta löytyvällä lomakkeella (ks. linkki alla). Voit tehdä tallenteesta kaukolainapyynnön myös käydessäsi kirjastossa. Kaukopalvelulaina kotimaasta maksaa neljä euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
On ainakin:
Muistelma:
Guichteau, Philippe: Sunnuntaikirjeitä Suomesta = Courrier de Finlande
Sarjakuvia:
Suorsa, Jaana: Elämä on laiffia = Tout est dans le cochon
Suorsa, Jaana: Suuri rakkauskirja
Suorsa, Jaana: Huvipuisto epäkunnossa
Runoja
Tuhat laulujen vuotta. Runot ovat myös alkukielellä, ranskalaiset runot ranskaksi
Lisäksi löytyy ranskankielsiä helppolukuisia kirjoja
Hakusanalla reflektiivisyys löytyy parikymmentä teosta Hämeenlinnan seudun kirjastoista. Löytyisikö sieltä sinulle sopivaa teosta?
Tässä linkki verkkokirjaston hakutulokseen:
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchRes…
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy työvoimatutkimukseen kuuluva tilasto "Työlliset ja palkansaajat sekä työllisten ja palkansaajien tehdyt työtunnit toimialan (TOL 2008) mukaan ja sukupuolen mukaan, 15-74-vuotiaat, 2000-2020": https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti__vv/st….
Lisää työelämää koskevia tilastoja löytyy tämän listauksen kohdasta "työmarkkinat": https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/.
Hei, kysymyksesi liittyy elintarviketurvallisuuteen. Suomessa elintarvikkeiden turvallisuutta valvotaan kolmella eri tasolla. Ruokavirasto on ylin viranomainen, aluehallintovirastot vastaavat vastaavat valvonnasta omilla alueillaan, mutta tärkeintä valvoja ovat kuntien omat elintarvikevalvontaviranomaiset.
Helsingissä helpoin tapa puuttua tähän asiaan on tehdä ilmoitus Helsingin elintarvikeneuvontaan:
kymp.elintarviketurvallisuus@hel.fi
Tähän sähköpostisoitteeseen kaupunkilaiset ja Helsingissä asioivat voivat tehdä ilmoituksen, jos havaitsevat epäkohdan elintarvikkeessa, ravintolassa, myymälässä tai muussa elintarvikehuoneistossa.
Enemmän asiasta löydät täältä:
https://www.hel.fi/fi/…
Esimerkiksi J. L. Runeberg, Z. Topelius, Aleksis Kivi, Juhani Aho, Eino Leino, Otto Manninen, Joel Lehtonen, Helvi Juvonen, Maria Jotuni, F. E. Sillanpää, Aaro Hellaakoski ja Veikko Huovinen ovat sellaisia kirjailijoita, joiden teoksissa on luontokuvausta. Kaunokirjallisuuden lisäksi suosittelen tutustumaan Pertti Lassilan teoksiin Metsän autuus: Luonto suomalaisessa kirjallisuudessa 1700-1950 ja Runoilija ja rumpali: Luonnon, ihmisen ja isänmaan suhteista suomalaisen kirjallisuuden romanttisessa perinteessä. Näistä teoksista voi saada sekä lisää lukuvinkkejä että uutta näkökulmaa luontokuvauksen tulkitsemiseen.
Tällaisen äänikirjan julkaisemisen laillisuus riippuu kokonaan siitä, onko kirjan tekijän nauttima tekijänoikeudellinen suoja edelleen voimassa. Kuka tahansa voi lukea Aleksis Kiven tai Minna Canthin tekstejä ja julkaista niitä miten ja missä haluaa. Mutta jos kirjoittaja on elossa tai jos hänen kuolemastaan ei ole kulunut 70 vuotta (tänä vuonna 2018 ovat vapautuneet vuonna 1947 kuolleitten teokset), tällaisen äänitteen julkaisemiseen tarvitaan ainakin kirjoittajan lupa. On myös mahdollista, että kirjailijan ja kustantajan välillä on tehty sopimus, jonka perusteella myös kustantajalta täytyy saada lupa.
Väärinkäsityksiä nettijulkaisemisesta aiheuttaa usein se, että siellä on paljon luvatonta aineistoa, eikä niistä tunnu seuraavan mitään…
