Tämä kirja on tosiaan Suomen julkisissa kirjastoissa varsin harvinainen, mutta Kansalliskirjastossa siihen voi tutustua sekä suomen että ruotsin kielellä. Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastossa on vuoden 1954 suomenkielisestä painoksesta yksi kappale (http://luettelo.helmet.fi/record=b1518645~S9*fin), jota säilytetään työhuoneessa eikä sitä siis voi lainata. On kuitenkin mahdollisuus pyytää kirjastoa tekemään vain 10 sivua laajasta kuvakirjasesta valokopio (maksullinen) tai jos se teknisesti on kirjavarastossa mahdollista, digitaalinen skannauskopio (tekijänoikeuslain 12§:n mukaan tämä on yksityiseen käyttöön laillista). Kannattaa selvittää vaihtoehdot ottamalla suoraan yhteyttä Pasilan kirjavarastoon. Varastossa on avoimet ovat…
Tietämys neandertalinihmisestä muuttuu jatkuvasti mm. uusimman dna- ja geenitutkimuksen myötä. Juha Valste toteaa kirjassaan (2015) että todisteita neandertalinihmisen symbolisesta ajattelusta ja käyttäytymisestä on löytynyt. On pohdittu paljon neandertalinihmisen mahdollisuuksia työkalujen ja korujen käyttöön ja kieleen.
Uutta tietoa aiheesta voi seurata mm. Ylen uusimmista artikkeleista aiheesta ja Tekniikan maailman päivittyvästä teema-artikkelista.
https://yle.fi/uutiset/3-11894011
https://yle.fi/uutiset/3-10089180
https://tekniikanmaailma.fi/teemalehti/tiede/neandertalinihmiset-teknii…
Juha Valste (2015) Neandertalinihminen. Kadonnut lajitoveri. SKS
Svante Pääbo (2015) Neandertalilainen: kadonnutta perimää etsimässä. Art house…
Hei,
kiitos kysymyksestä! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuvissa näkyvät paperipinot ovat valiokunnan jäsenille jaettuja asiaan liittyvien asiakirjojen kopioita. Noita asiakirjoja ovat mm. hallituksen esitys, jolla asia on tullut vireille eduskunnassa (tässä tapauksessa hallituksen esityksessä oli 1002 sivua), muiden valiokuntien sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamat lausunnot sekä valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden lausunnot. Kaikki sosiaali- ja terveysvaliokunnalle toimitetut asiakirjat ja niistä jaetut paperikopiot siis liittyivät valiokuntamietinnön valmisteluun ja jaettiin edustajille asiaan perehtymistä ja sen käsittelyä varten. Kuten tiedämme, sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö ei valmistunut pian päättyvän…
Kyseessä on varmaankin Järvenpäässä sijainnut Fauni-Peikkometsä. Peikkometsä avattiin 1960-luvulla ja se suljettiin 1971.
Alla olevista linkeistä voit lukea lisää tietoa Peikkometsästä. Niistä löydät myös kuvia ja esimerkiksi Googlen kuvahaulla (Peikkometsä Järvenpää) löytyy paljon lisää kuvia.
https://www.huvipuisto.net/peikkometsa.html
https://www.rantapallo.fi/tastytravelissimo/2020/05/13/tarinoita-tuusul…
Tilinpidollinen termi saldo on lainaa italiasta ja merkitsee jäännöstä eli tulojen ja menojen erotusta, käytännssä esimerkiksi pankkitilillä olevaa rahasummaa. Italian saldo on substantiivijohdos verbistä saldare 'täydentää, tehdä kokonaiseksi', ja tämä juontuu puolestaan latinan verbistä solidāre, joka on johdos adjektiivista solidus 'luja, kiinteä, kokonainen'. Suomeen saldo on epäilemättä lainattu ruotsista, jossa sana on ollut käytössä 1600-luvulta alkaen. Suomen kirjakielessä saldo-sanaa on alettu suomalaisena sanana käyttää 1800-luvun jälkipuoliskolla; se mainitaan ainakin jo Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1865.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kiitos aiheellisesta kysymyksestä! Tervon kirja on tilattu meille jo toukokuussa kustantajan antaman ennakkotiedon perusteella. Silloin kirjan työnimenä on ollut tuo Tiikerin siittäjä, mutta nimi onkin matkalla muuttunut, kuten usein käy. Tällaisessa tapauksessa ainoa tapa tunnistaa kirja on sen ISBN. Pääsemme yleensä käsittelemään kirjan tietoja vasta, kun kirja on tullut meille kirjakaupasta tai saamme valmiit luettelotiedot järjestelmäämme.
Pyydän, että hankintaosastomme tekee heti tuon nimimuutoksen järjestelmäämme, koska se varmaan sotkee muitakin Koljatin etsijöitä.
Helsingin kaupunginkirjastossa, kuten monissa muissakin kunnankirjastoissa, on paljon työtehtäviä, joita tehdään koronasulun aikana. Useissa kirjastoissa henkilökuntaa työllistää muun muassa kokoelman inventointi ja poistojen tekeminen, uuden aineiston valinta ja tilaaminen sekä muu kokoelmanhoito, jolle ei aukioloaikana ole aina aikaa.
E-aineistojen kysyntä on kasvanut kovasti, joten kirjastot tekevät sosiaalisessa mediassa ja omilla verkkosivuillaan vinkkausta ei-painetuista aineistoista, ks. esim. Helmet-viikkovinkit: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Evinkit_viikolle_16(209961)
Koska tapahtumat on turvallisuussyistä toistaiseksi peruttu, tuotamme erilaisia etätapahtumia kuten satutunteja ja…
Kansalliskirjasto on digitoinut muutaman miljoonan sivun verran sanomalehtiä vuosilta 1771-1910. Niitä pääsee lukemaan osoitteessa:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/
Kansalliskirjaston Lehtisalissa on luettavissa mikrofilmeillä laaja valikoima sanomalehtiä 1900-luvulta. Mikrofilmeistä löytyy lisätietoa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanoma…
Kansalliskirjaston päärakennuksen peruskorjaus Unioninkadulla on päättynyt. Peruskorjauksessa parannettiin kirjastotilojen toimivuutta ja esteettömyyttä sekä uusittiin talotekniikkaa.
Päärakennus avataan asiakkaille tiistaina 1.3. klo 12. Maaliskuun alkuun saakka kirjaston sisäänkäynti on osoitteessa Fabianinkatu 35. 1.3. alkaen asiakkaiden sisäänkäynti osoitteessa…
Euroopan parlamentissa hyväksyttiin 2015 lakimuutos, jonka tarkoituksena oli vähentää muovipussien käyttöä. Toteutuksessa oli kaksi vaihtoehtoa; joko kieltää pussit kokonaan lyhyemmän ajan sisällä tai vähentää käytettyjen pussien määrää henkilöä kohden pidemmällä aikavälillä. Tämän johdosta ympäristöministeriö solmi vuonna 2016 Kaupan liiton kanssa ns. muovikassisopimuksen, joka on voimassa vuoden 2025 loppuun saakka. Sopimuksen vähentämistavoitteen piiriin eivät kuitenkaan kuulu hygieniasyistä käytettävät hedelmäpussit, joten havaitsemasi kauppojen käytäntö ei johtune tästä. Ympäristöministeriö on julkaissut raportin nimeltä Tarkoituksenmukaiset toimet kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentämiseksi. Siinä…
Olisikohan Anthony Doerrin Taivaanrannan taa? Sen arvostelussa kerrotaan:"Viides henkilö Konstance on tulevaisuudessa elävä 14-vuotias tyttö, joka on syntynyt avaruusalus Argosilla. Hän matkustaa Argosilla aurinkokunnan ulkopuolella olevalla planeetalle Beta Oph2. Kertomushetkellä Konstanze on matkustanut jo vuoden. Hänen ruokansa tulostetaan tietokoneella, hän elää suljetussa tilassa ja kaikki tapahtuu tietokoneiden ja tekniikan kautta. Argosin tarkoitus on pelastaa tuhoutuva maapallo ja avaruusalukselle valitut ihmiset. Argosissa Konstancen ainoa hupi on virtuaalinen kirjasto, jolla hän voi tehdä matkoja historialliselle maapallolle.
Yllättäen Argosin asukkaiden keskuudessa alkaa levitä tappava virus ja Konstance joutuu yksin…
Kyselemäsi kappale Minä rakastan sinua löytyy ainakin kokoelma-cd:iltä Kauneinta häämusiikkia ja Kauneimmat häävalssit, sekä Matin ja Tepon levyltä Suuret valssisuosikit.
Näiden levyjen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Täältä voit hakea myös muuta häämusiikkia esim. asiasanoilla häävalssit tai häämusiikki.
Ja onnea!
"Mikä täällä haisee? - Minä!" on Kummeli-elokuvasta Kultakuume. Tuomas Marjamäen Kummeli : erittäin hyvin sanottu -kirjan TV-jaksojen sketsilistauksista en siitä löytänyt mainintaa.
Kummeli - Kultakuume - Täähän on BX:n tuulilasi - YouTube
Niteet voi joko korvata vastaavilla teoksilla tai maksaa kyseisten niteiden korvaussummat.Niteet on korvattava sen kaupungin kirjastoon, jonka omaisuutta ne ovat.
Anne Saarikalle, Johanna Suomlainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007): "Nimen alkuperä ei ole selvillä. Meiju voi olla muunnos nimestä Maiju, mutta se saattaa olla muidenkin m-kirjaimella alkavien naisennimien hellittelymuoto.
Ensimmäinen Meiju nimettiin 1940-luvulla, mutta nimi oli todella harvinainen 1980-luvulle saakka. Tämän jälkeen sitä on annettu melko säännöllisesti, ja vuoteen 2006 mennessä Meijuja oli kertynyt yhteensä noin 450. Muotoa Meija on kantanut vain muutama kymmenen suomalaista."
Tappioleipien resepti löytyy monestakin paikasta, mm. alla olevalta Kotilieden sivuilta, mutta ilman selvitystä nimen synnystä:
https://kotiliesi.fi/resepti/olsonin-tappioleivat/
Resepti löytyy myös mm. kirjasta Hyvä ruoka : Anna Olsonin keittokirja II kotia ja koulua varten, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1901.
Hotelli- ja ravintolamuseossa selvitettiin asiaa, ja vastattiin näin:
"Keittokirjassa on tappioleipien lisäksi ainakin ”suomenmieliset”-nimisten pikkuleipien ohje. Tämä voisi viitata siihen, että Olsoni on kommentoinut poliittista tilannetta, jopa tuonut ilmi omia poliittisia kantojaan, leivonnaisten nimissä.
Suomenmieliset voisi viitata fennomaaneihin ja/tai fennomaaniseen Suomalaiseen puolueeseen tai siitä…
Kirjojen puhdistamiseen ei olla ryhtymässä, koska tautien leviämisestä lainakirjojen välityksellä ei ole tieteellistä näyttöä.
Lue asiasta julkaistu tietoisku kirjastot.fi -sivustolla: https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/tyovalineet-ja-valtakunnalliset-ilmoitukset/tarttuuko-koronavirus-kirjoista-tietoisku?language_content_entity=fi
Kysytty laulu on Otto Kotilaisen säveltämä Kyyhkynen kylpee. Tekstin tekijä on Hilja Haahti. Sanat ja melodianuotti löytyvät Vilho Ryyminin toimittamasta julkaisusta Nuoret laulajat : kansanopiston laulukirja (2. painos, Fazer, 1972). Yksinlaulunuotti, jossa on kunnollinen pianosäestys löytyy Kotilaisen nuottikokoelmasta Kolme laulua (Fazer, 192?).
Hilja Haahden (k. 1966) tuotannon tekijänoikeudet ovat yhä voimassa, joten tähän ei voi liittää koko tekstiä.
Nuottien saatavuuslinkit Outi-kirjastoissa:
https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=nuoret+laulajat+kansanopistojen+laulukirja+ryymin&
https://outi.finna.fi/Record/outi.210406#details
Oulun yliopistossa ei voi opiskella liikuntatiedettä. Suomen yliopistoista ainoastaan Jyväskylän yliopistossa on liikuntatieteellinen tiedekunta. Liikunnanohjaajaksi (AMK) voi opiskella useammallakin paikkakunnalla. Tietoja näistä opinnoista löytyy mm. Opintopolun sivuilta.
Lause löytyy WSOY:n vuonna 1987 julkaisemasta teoksesta Tuoreessa muistissa kevät. Se on kokoelma Mirkka Rekolan aforistiikkaa vuosien varrelta. Kirjasta on otettu myöhemmin uusia painoksia, tuorein vuodelta 2009.
Musiikin syntymäpäiväkalenterissa kerrotaan, että Jorma Panulan koulunkäynti jäi kesken oppikoulussa, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/10/kapellimestari-jorma-panula-ol…. En ainakaan löydä tietoa, että hän olisi myöhemmin jatkanut.
Jorma Panulan elämästä voi lukea seuraavista kirjoista:
Almila, Atso & Panula, Jorma: Vaistoa on vaikia opettaa. Teos. Juva 2010.
Konttinen, Anu: Panulan luokka. Otava. Keuruu 2003.
Sirén, Vesa: Suomalaiset kapellimestarit. Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin. Otava. Keuruu 2010.
Taajamaa, Bruno: Jorma Panula. Maestron muotokuva. Recallmed. Klaukkala 2002.
Ylen 90-vuotisohjelman esittely, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/12/14/itse-asiassa-kuultuna-jorma-pa…,
