Rantanplanin taustaa käsitellään ainakin Lucky Luke -albumissa Daltonit pääsevät hoitoon (Otava 1977). Sen mukaan tämä lännen tyhmin koira olisi monirotuinen: sen itsensä kertoman mukaan "isällä oli pitkä punamusta turkki" ja äiti oli "pieni ja karvaton". Myöhemmin Rantanplan muistelee pikkuveljensä olleen "tosiaan perheen ensimmäinen kiinanpalatsikoira", joten ilmeisesti geenipooli oli varsin kirjava.
Ranskankielisen Wikipedian mukaan (http://fr.wikipedia.org/wiki/Rantanplan) Rantanplan olisi saksanpaimenkoiran ja vinttikoiran risteytys, mutta tiedon alkuperää ei mainita. Pienikokoisia ja niukkaturkkisia vinttikoiria on toki olemassa, joten ehkäpä tämä päätelmä on tehty noiden Rantanplanin omien muistelmien pohjalta. Dargaud-kustantamon…
Hei!
Pahoittelut, että vastaaminen on kestänyt ja vielä siitäkin, että tietoa löytyi näin laihasti. Leipomoista löytyy ihan hiukan tietoa, mutta niiden työntekijöistä ei mitään. Pertti Gyllden on tehnyt kirjasen ”Puoli pulloo punasta limunaatia ja nuoltu pulla!”, josta löydän maininnan s. 23, että Ida Klingstedillä oli tuohon aikaan leipomo ja pullapuoti. Se myytiin v. 1928 Närkille, joka toimikin sitten ihan meidän aikaan asti (lopetti siis toimintansa joskus 1990-luvulla). Viimeinen omistaja oli Martti Närkki, joka nykyään asuu Kuopiossa. Hänellä on (ainakin ollut) arkistoa, mm. äänikasetti Närkin leipomon vaiheista. Tämä tieto löytyy tästä em. Gylldenin kirjasta.
Nykyisinkin toiminnassa oleva Elosen leipomo perustettiin vasta…
Kekri oli sadonkorjuun juhla, jolla ei alunperin ollut tarkaa päivämäärää, vaan jota juhlittiin eri taloissa eri aikaan. 1800-luvulla kekri liittyi yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa. Monet kekrinviettotavat ovat siirtyneet ajan myötä jouluun, esimerkiksi kekripukista tuli joulupukki. Myös kekriä juhlitaan edelleen, mm. kekrimarkkinoilla. Kekrin merkitys on siis kovasti muuttunut siirryttäessä maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta kaupunkielämään, mutta kokonaan se ei ole kadonnut. Nämä tiedot ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Talonpoikaiskulttuurisäätiön sivuilta, joilta löytyy myös lisää tietoa:
http://neba.finlit.fi/juhlat/kekri/kekri.html
https://www.kekri.fi/kylalle/kylalle-kekritietoa
Etsitty runo on kuin onkin peräisin Milnen kokoelmasta Now we are six, jossa sen nimenä on The end. Toisinaan siihen näkee viitattavan myös nimellä Now we are six. Suomeksi Nyt ollaan kuusivuotiaita ilmestyi ensimmäisen kerran Ville Revon kääntämänä osana teosta Nalle Puh : kootut kertomukset ja runot (WSOY, 1997). Kirjan päättävä runo on tässä otsikoitu englanninkielisen alkuteoksen mukaisesti sanalla Loppu.
"Uusista startupeista 80 % selviää kolme ja 70 % viisi seuraavaa vuotta. Kasvustartupien määritelmä edellyttää kolmen vuoden selviytymistä; tämän jälkeen niiden selviytymiskehitys on samankaltainen muiden startupien kanssa."
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79591
"-- startup-yrityksiä perustetaan 4 000–5 000, joista seuraavan kolmen vuoden aikana kohtuullisen kasvuun yltää 6–7 %, eli noin 300 yritystä."
https://www.etla.fi/julkaisut/katsaus-yritysten-kasvuun-ja-sita-koskevi…
Suomen Hotelli- ja ravintolaliiton sivuilta osoitteessa http://www.shr.fi/ löytyy pdf-muotoinen opas, jossa on selkeät perusohjeet ravintolan perustajalle. Kirjastosta löytyy pari kirjaa ravintolan perustamisesta: Jukka Kallion Ruokayrittäjän käsikirja (SR-julkaisut, 1993) ja Timo Hallamaan Yritystoiminta hotelli- ja ravintola-ja matkailualalla (3.p. 1997). Yrityksen perustamisesta yleensä on paljonkin kirjoja, esim. Editan kustantama Yrityksen perustamisopas (uusin p. vuodelta 2002). Näitä voit hakea aineistorekisteristämme http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll? valitsemalla ensin pikahaun, sitten yhdistelmähaun, jossa voit käyttää esim. asiasanoja yritykset ja perustaminen.
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta vastattiin näin:
Kysymykseen kynttilän ja öljylampun paremmuudesta on vaikea antaa oikeata vastausta, koska vertailevaa tutkimustietoa esim. hiukkaspäästöistä ei tunnu helposti löytyvän. Yleisesti voi kuitenkin sanoa, että palamisen päästöt ovat mahdollisimman pienet silloin, kun polttoaine on puhdasta ja palaminen saadaan sujumaan mahdollisimman täydellisesti. Harkiten voisi päätellä, että puhtaan lamppuöljyn palaminen hyvissä olosuhteissa tuottaa vähemmän hiukkaspäästöjä kuin kynttilän polttaminen. Öljylampun tai –tuikun säätäminen (esim. sydämen oikea pituus) lienee helpompaa kuin kynttilässä, joka ainakin jossakin palamisen vaiheessa aina savuttaa näkyvästi eli tuottaa silmin havaittavia…
Saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän ja Suomessa niistä puhutaan kolmea: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Kaikilla niistä on oma kirjakielensä eivätkä niiden puhujat ymmärrä toistensa kieltä. Nykyään saamelaiskielet katsotaan erillisiksi kieliksi eikä murteiksi. Saamelaiskielet kuuluvat uralilaisiin kieliin kuten suomen kielikin.
Lisää tietoa mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/saame
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet
https://www.kielikello.fi/-/saamelaiskielista-ja-niiden-huollosta
Kirja on Alli Saarentaus-Salon Tiina itte yllättää vuodelta 1958.
Siinä 18-vuotias Tiina ottaa kesätyön puutarhaneuvojana ja ajelee myös polkupyörällä.
Naispaholainen (She-Devil) on vuonna 1989 ensi-iltansa saanut Susan Seidelmanin ohjaama musta komediaelokuva. Se perustuu Fay Weldonin romaaniin Naispaholaisen elämä ja rakkaudet vuodelta 1983. Elokuvan pääosissa ovat Meryl Streep, Roseanne Barr, Ed Begley, Jr., Linda Hunt ja Sylvia Miles.
Weldonin tästä kirjasta on tehty myös tv-sarja, joka on esitetty Suomessa televisiossa.
Tämänhetkisen tiedon mukaan koronavirus ei tartu tuotanto- tai lemmikkieläimiin.
https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/lemmikki--ja-harraste-elaimet/usein-kysyttya-elaimet-ja-koronavirus-covid-19/
https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/prepare/animals.html
https://www.sciencemag.org/news/2020/03/quarantine-cat-disinfect-dog-latest-advice-about-coronavirus-and-your-pets
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1879) kyseinen kuningattaren repliikki William Shakepearen näytelmässä Halmet kuuluu näin: "Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632.html
Eeva-Liisa Manner suomensi saman repliikin näin: "Minusta tuo nainen vakuutteli liiaksi." (1998, s. 81).
Veijo Meren suomennoksessa kyseinen repliikki kuuluu: "Mielestäni tuo nainen vannoo liikaa." (1987, s. 107).
Yrjö Jylhä suomensi tämän repliikin näin:"Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi." (1955, vuoden 2000 painoksesssa s. 98)
Matti Rossi puolestaan käänsi tämän rivin seuraavasti: "Kuningatar vannoo liikaa." (2013, s. 143)
Muisteltu sarja lienee norjalainen Kristallikivien salaisuus (Brødrene Dal og spektralsteinene), yksi meillä televisioiduista mainion Dalin veljeskolmikon seikkailuista.
Kristallikivien salaisuus ja aikamatkailu | Muistikuvaputki | yle.fi
Suomessa kirjastokortit eivät ole mitenkään sidottuja asuinkuntaan. Kirjastokortin saa yleensä minkä kunnan kirjastoon tahansa esittämällä henkilötodistuksen ja sitoutumalla noudattamaan kyseisen kirjaston käyttösääntöjä. Vilppulan kirjasto kuuluu PIKI-kirjastokimppaan ja kortin saa mistä tahansa kimpan kirjastosta.
Täydellistä englantia tuskin puhuu edes suurin osa suomalaisista lääkäreistä, riippuen toki siitä, mikä täydelliseksi lasketaan. Täydellisyyden määrittely on muutenkin aika hankalaa. Äidinkielenään englantia puhuvat saattavat käyttää englannin murteita, joita toisenlaista englantia käyttävät eivät kunnolla ymmärrä.
Yleisesti ottaen voisi ajatella, että englantia todennäköisesti puhuvat erittäin hyvin ne, joiden ammatissa englannin kieli on olennainen ja jatkuvasti tarvittava. Esimerkiksi englanninopettajat luonnollisesti osaavat kaikki englantia, mutta välttämättä kaikilla heilläkään englanti ei ole aivan täydellistä tai äidinkielistä tasoa. Englannin kielen tulkit ovat toinen ryhmä, jonka voisi olettaa osaavan englantia todella hyvin.…
Jukka Partasen kirja Mannerheim ja Hitler kertoo Mannerheimin juhlalounaan tarjoilusta seuraavaa:
"Tiedettiin yleisesti, että Hitler oli kasvissyöjä eikä käyttänyt alkoholia. Korkealle juhlavieraalle oli valmistettu edellisenä iltana presidentinlinnassa pikaisesti omat ruoat. Lounaan alkuruokana tarjottiin muna-riisi- sekä kaalipiirakoita, joita myös Hitler söi. Keitetyn lohen asemesta hänelle tarjottiin parsakeittoa. Pääruokana olleen täytetyn hanhen tilalle Hitlerille tuotiin vihannesvanukas. Myöskään jälkiruokana ollutta hedelmäsalaattia hän ei syönyt, sillä sen valmistuksessa oli käytetty alkoholia."
"Hitler ei myöskään juonut aterian yhteydessä tarjottuja viinejä, Dienheimerin vuosikerran 1937 valkoviiniä, Chateau Bel-Gir -…
Kodinkoneissa on yleensä käyttöohje, jossa kerrotaan koneeseen kuuluvat ohjeet. Löysin muutaman kaupan sivulta käyttöohjekirjoja hydraulisesta halkomakoneesta. Niissä säilytys- ja kuljetuslämpötilojen rajoiksi ilmoitetaan -25-+55, esim. malli HLS12TG käyttöohjekirja.
Jos kirjaa ei ole Keravan tai muiden Kirkes-kirjastojen kokoelmissa, voit tehdä siitä kaukolainavarauksen mm. Helmet-kirjastoihin. Silloin kirja myös palautetaan Keravan kirjastoon.
Kysy kaukolainausmahdollisuudesta Keravan kirjastosta:
http://www.kerava.fi/kirjasto_palvelut.asp#Varaukset
Olet ihan oikeassa siinä, että moniin ajankohtaisiin kysymyksiin on vaikeaa löytää vastausta kirjoista. Tässä tapauksessa voisit aivan hyvin ottaa yhteyttä katolisen kirkon tiedotuskeskukseen osoitteessa http://www.catholic.fi/. Ortodoksisen kirkon sivut löytyvät osoitteessa http://www.ort.fi/fi/index.php
Kirjallisuuttakin löytyy ja kirjoistahan voit tehdä kaukolainapyynnon ( ks. sivuhttp://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;5740 ).
Tässä muutama, ehkä sinua kiinnostava kirja ja lehtiartikkeli:
McGrath, Alister
Dawkinsin jumala : geenit, meemit ja elämän tarkoitus
Helsinki : Kirjapaja, 2006 ,
Wilson, Edward O.
Konsilienssi
Helsinki : Terra cognita, 2001
Human cloning : religious responses / Ronald Cole-Turner…
Tiedustelin sanonnan alkuperää Kotimaisten kielten keskuksesta ja he vastasivat näin:
Sanonta ”pelti paljaana” on suosittu ainakin rap-lyriikoissa ja vaikkapa kuntosaliharrastajien keskuudessa. Esimerkiksi rap-artisti Uniikki lauloi pelti paljaana olemisesta kappaleessaan Paita pois jo vuonna 2012. Ilmeisesti pelti ja yläpelti tarkoittavat sanonnan yhteydessä samaa; yläpelti vain korostaa, että kyse on nimenomaan kehon yläosan verhoamattomuudesta.
Ikävä kyllä meillä ei ole tietoa sanonnan alkuperästä, ainoastaan arvauksia. Ehkäpä miehen alaston, treenattu yläruumis tuo mieleen peltipinnan.
