Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole säilytetty Apuja ja Seuroja noin pitkältä ajalta. Yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa niitä on, mutta yksittäisiä artikkeleita ei pysty hakemaan. Kannattaa ehkä kysyä asiaa suoraan kyseisiltä lehdiltä.
https://www.apu.fi/yhteystiedot
https://seura.fi/
Hevosen kaviot muodostuvat sarveisaineesta, ja ne kasvavat koko ajan. Kasvuvauhti vaihtelee eri hevosilla, mutta yleensä kaviot kaipaavat hoitoa 4-8 viikon välein. Silloin kengittäjä poistaa vanhan kengän, vuolee kavion sopivan pituiseksi ja muotoiseksi ja kiinnittää uuden kengän. Liian pitkät tai väärässä asennossa olevat kaviot aiheuttavat hevoselle ongelmia.
Lähde:
Hevoseni.fi-sivusto: https://www.hevoseni.fi/kavioiden-hoito-ja-kengitys
Suosittelen, että varmistat asian Kambotzan viranomaisilta. Kambotzalla ei ole Suomessa suurlähetystöä. Tiedustelut voi lähettää Lontoossa olevaan suurlähetystöön. Lähde ja lisätiedot Suomen ulkoministeriö :https://finlandabroad.fi/web/khm/suomalaisen-viisumi
I am sorry to hear about your mothers passing.
Via Infopankki you find some Finnish courses online. There you can also do grammar and vocabulary online. Infopankki is a website published by City of Helsinki:
http://www.infopankki.fi/en/living-in-finland/finnish-and-swedish/finni…
Suomen kansallisbibliografia Fennicaan on luetteloitu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus. Voit etsiä Fennicasta alkuteoksen nimellä tietoa, onko jokin teos suomennettu.
Näistä viidestä mainitsemastasi Stephen Boothin rikosromaanista ei löydy viitetietoja Fennicasta, toisin sanoen niitä ei ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Runon on kirjoittanut V.E. Törmänen ja sen nimi on "Autio kenttä". Runo löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmasta ainakin Törmäsen teoksesta Tunturilauluja (1925) TUNTURILAULUJA | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio ja Hannu Sarralan toimittamasta teoksesta Suuri runokirja: valikoima perinteistä runoutta (Karisto, 1995) Suuri runokirja : valikoima perinteistä suomalaista runoutta | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio.
Jalkapallon MM 2010 karsintojen tiedot löytyvät FIFAN eli Kansainvälisen Jalkapalloliiton internet-sivuilta.
FIFA:n sivuilla on paljon asiaa, mutta MM-karsinnat löytyvät etusivulta vasemmalla olevasta valikosta otsikon "South Africa 2010, Fifa World Cup" alta.
Valitsemalla "Continental Zones" saa esiin maailman kartan, josta voi valita haluamansa maanosan. Tilastot löytyvät "Statistics" otsikon alta.
http://www.fifa.com/worldcup/preliminaries/southamerica/index.html
http://www.fifa.com/index.html
Kannattaa seurata myös suomalaista jalkapallon keskustelualuetta, Futisforumia. Siellä käydään vilkasta debattia mm. MM-karsinnoista.
Etusivulta löytyy otsakkeen "Kansainvälinen Jalkapallo" alta oma keskustelu aiheesta "Maajoukkueet ja…
Yle Uutiset julkaisi vuonna 2015 artikkelin tutkimuksesta, joka kokosi tietoa siitä, mitä alueita ihmiset pitävät sopivina koskettaa, riippuen henkilöitten välisestä suhteesta. Tulosten perusteella pystyttiin muodostamaan kuva, joka antaa idean mitkä alueet ovat keskimäärin sopivia koskettaa. Tämä ei tietenkään tarkoita että jokainen ihminen on samaa mieltä. Jotkut ovat avoimempia kosketukselle, kun taas toiset eivät halua, että heitä kosketetaan missään olosuhteissa.
Jos ei itse pysty päättämään mikä tuntuu sopivalta, niin toiselta voi aina kysyä jos heidän mielestä suhde on sellainen, jossa voisi halata, kutittaa tai nipistää ilman että tarvitsee etukäteen siitä kysyä uudestaan. Tämä on positiivinen tapa ottaa huomioon…
Elokuva Meri sisälläni on tositapahtumiin perustuva kertomus kirjailija Ramon Sampedron elämästä ja se perustunee hänen teokseensa Cartas des el infierno. Kirjaa on saatavana kirjastoissa vain espanjankielisenä eikä sitä ole käännetty suomen kielelle ainakaan vielä.
Löytyy esimerkiksi kirjasta 40 vuotta laatua ja lukuelämyksiä--Keltainen kirjasto.
Suomen Kuvalehdessä nro 41 vuodelta 1998 on myös Mrko Maunulan artikkeli Vihan hedelmien yhteiskuntakuvauksesta.
Voit kurkistaa myös:
http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Authors/Literary_Fictio…
http://www.sjsu.edu/depts/steinbec/srchome.html
http://www.steinbeck.org/MainFrame.html
http://etalukio.kokkola.fi/kurssit/AIA/pfaia03.html#vihan
Helmet-kirjastoissa CD-muotoisten äänikirjojen laina-aika on ihan normaali 28 päivää. Lainan voi uusia viisi kertaa, mikäli kyseisestä nimekkeestä on vapaita kappaleita.
Kotimaisten elektronisten äänikirjojen laina-aika on joko 14 päivää tai yhden päivän. Kotimaisia äänikirjoja voi lainata Ellibs-palvelussa. Ruotsinkielisten elektronisten äänikirjojen (Elib-palvelu) laina-aika on 28 päivää.
Overdrive-palvelu tarjoaa englanninkielisiä e-äänikirjoja ja niiden laina-aika on viikko tai kaksi viikkoa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Tieteelliselle tiedolle ei ole ominaista uskominen, vaan mm. se, että tutkimuksessa saatu tieto on aina alustavaa, ja sitä voidaan aikojen kuluessa joutua korjaamaan ja muuttamaan. Alla linkkejä tieteellisen tiedon määrittelyyn ja kriteereihin peda.fi-sivustolta, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston sivuilta:
https://peda.net/tohmajarvi/tohmajarvenlukio/oppiaineet/filosofia/filosofia-1/filosofia1/3tjt/3t/ttk
https://www3.uef.fi/fi/web/aducate/tiedon-maarittelya
https://koppa.jyu.fi/avoimet/kirjasto/kirjastotuutori/aihehaku-tutkimusprosessissa/tiedonlahteet-eri-tarpeisiin
Näytelmä on suomennettu nimellä ”Ukonilma” (Suomen Teatteriliitto, 1975). Suomentaja on Eino Kalima, ja kyseessä on painamaton näytelmä. Sitä löytyy monisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.uniarts.fi/. Lainaamiseen tarvitsee Arsca-kirjastokortin, mutta sen saa kyseisestä kirjastosta, kunhan mukana on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Englanniksi Ostrovskin näytelmä on käännetty nimellä ”The Storm”. Käännös löytyy vieläpä digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/7991, sillä näytelmä on Yhdysvaltojen lain mukaan tekijänoikeuksien suojan ulkopuolella.
Ruotsiksi näytelmästä on olemassa ainakin radioteatterisovitus nimellä ”Ovädret: drama i sex scener…
Kissarunoja löytyy kirjoista Runojen kissa, toimittanut Satu Marttila (Kirjayhtymä 1991) ja Kissanystävälle, jossa on satuja, tarinoita ja runoja kissoista (WSOY 1991) sekä Sirkka Seljan runokirja Turkissa unien sinerrys (Lauttasaari Press 1996). Lapsille on runo- ja kuvakirja Karnevaalikissa, tekijänä Paul Stagg (Otava 1997)
Ruotsin kansallisarkistossa on joitain kuvia Estonian sisätiloista: https://sok.riksarkivet.se/estonia/ms-estonia/bildgalleri.Franz Airiman -niminen käyttäjä on ladannut Flickr-kuvapalveluun kuvia risteilystä, joka tehtiin Viking Sallylla (myöhemmin Estonia) 31.7.1987, ks. https://www.flickr.com/photos/19034378@N05/albums/72157654607399020/ ja https://www.flickr.com/photos/19034378@N05/albums/72177720320621519/ . Kuvissa näkyy myös sisätiloja.Estonia-onnettomuuden tutkinnan loppuraportissa on kaksi kuvaa Estonian sisätiloista, ks. https://onse.fi/estonia/chapt06_2.html#1Tuomas Rimpiläisen kirjoittamassa kirjassa Viking Sallyn veriteko on joitain sisäkuvia laivan Sally-ajoilta.
Joidenkin lähteiden mukaan germaaninen nimi Gerwin ja sen rinakkaismuodot, jotka ovat muun muassa suomalaisten sukunimien Kervinen ja Karvinen kantamuotoja, tarkoittivat 'keihään ystävää' (ger=keihäs, win=ystävä).
Germaaneiksi sanotaan eräitä kieleltään läheistä sukua olevia indoeurooppalaisia kansoja. Esim. saksa, friisi, hollanti, englanti, ruotsi, tanska, islanti ja norja ovat germaanisia kieliä. Suomalaiset ovat saaneet runsaasti kulttuurivaikutteita germaaneilta jo toiselta esikristilliseltä vuosituhannelta lähtien.
Aikojen kuluessa sanojen merkitykset muuttuvat. Germaanisista nykykielistä yllä mainittuja vanhoja muotoja ja merkityksiä ei enää löydy.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36abs.htm löytyy artikkeli sukunimien…
Hei!
Kyllä Anna-liisa Lehtosen Saunatontun satuja löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston varastosta, saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Gösta Knutssonin Tumppi ja Tassu -kirjoista on onneksi otettu uudet painokset vuonna 2005. Niidenkin saatavuuden voi tarkistaa ylläolevasta osoitteesta.
Helsingin kaupunginkirjaston suurin ruotsinkielisten lastenkirjojen kokoelma on Rikhardinkadun kirjastossa. Suuret kokoelmat on myös Itäkeskuksen ja Töölön kirjastoissa. Kaikista Helmet-kirjastoista eniten ruotsinkielisiä lastenkirjoja on Kauniaisten kirjastossa, Espoon Sellon ja Ison omenan kirjastoissa.
Kertomus Joonasta valaan vatsassa on Raamatun kertomus, josta on myös kuvakirjaversioita. Tässä muutaman nimi Bauman, Kurt: Joonan tarina. Lasten keskus, 1987. Spier, Peter: Joonan kirja.Karas-sana, 1989. Moroney, Tracey: Valaan vatsassa - kertomus Joonasta.Sley-kirjat, 1999. Davidson, Alice: Joona & suuri kala. Päivä, 1999.
Lapsille suunnatuissa Raamatun kertomuksissa on varmasti myös tämä kertomus kerrottuna "sadunomaisesti". Kirjojen saatavuutta kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastosta.
