Tiina Rantasen Klassikkoruokia: reseptit & tarinat -kirjasta löytyy historiallista taustaa ja tarinoita eri ruokalajeista ja leivonnaisista. Kirjassa kerrotaan myös kaneliässistä, mutta syytä käänteisen S-kirjaimen muotoiluun ei kerrota. Sen sijaan kirjan sivulla 125 on kiinnostava anekdootti siitä, kuinka jääkäriliikkeen alkuaikoina ässäkeksit toimivat eräänlaisina koodeina; kahvipöydässä tarjottiin kaneliässiä vain jos isänmaan asioista puhuminen oli turvallista. Lähde: Rantanen. Tiina: Klassikkoruokia: reseptit & tarinat (2018)
Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka sijaitsee Helsingin Meilahden sairaala-alueella. Tässä yhteystiedot :
Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka
Haartmaninkatu 4 E, 00290 Helsinki
PL 220, 00029 HUS
Neuvonta puh. (09) 471 73058 (arkisin klo 7.30-15.30)
Kahvio on avoinna ma-pe klo 8.00-15.00
Noita vanhoja potilastietoja voit varmaan kysellä tuosta puhelinnumerosta, mutta uskoisin että joudut menemään paikan päälle ja todistamaan henkilöllisyytesi. Eli ota kelakortti mukaan.
Kyseessä lienee hyvin todennäköisesti Tanskalle kuuluva Bornholmin saari. Toisen maailmansodan aikaisten Euroopan taisteluiden päättyessä puna-armeijan joukot nousivat maihin saarelle 9.5.1945 lyöden siellä sijainneen pienen saksalaisen varuskunnan. Neuvostojoukot poistuivat saarelta 5.4.1946, vajaan vuoden kestäneen miehitysvaiheen jälkeen. Näin ollen voidaan sanoa Neuvostoliitolla olleen tietynlaisen sotilastukikohdan Tanskan maaperällä. Mitään muita viitteitä aiheeseen liittyen ei tullut vastaan, eivätkä Neuvostoliiton tukikohdat Tanskassa kylmän sodan aikana liene olleet mahdollisiakaan mm. sotilaspoliittisista syistä.
Bornholmin saaren englanninkielisessä Wikipedia-artikkelissa (http://en.wikipedia.org/wiki/Bornholm) viitataan mm.…
Adlestrop löytyy teoksesta Maailman runosydän, WSOY1988 / toim. Hannu ja Janne Tarmio (suomennos Alice Martin)
From a Railway Carriage (Junan ikkunasta) löytyy lasten runokirjasta Lapsen Runotarha, WSOY 1987 (suomennos Kirsi Kunnas)
Muita käännöksiä emme löytäneet. Kyselimme Lahden Runotietokannan tilannetta. Sieltä vastattiin, että tietokantaan tehdään muutoksia eikä ole tietoa, milloin se saadaan käyttöön. Sikäli harmillista, että paljon runoja on käännetty esim. Parnassoon tai muihin kirjallisuuslehtiin ja näistä olisi saanut Runotietokannasta tiedot.
Kirjasarja on kokonaisuutena aika paksu ja käsittelee suhteellisen rankkoja teemoja. Suosittelisin sitä ehkä klassikkojen ahmimisiässä olevalle teini-ikäiselle tytölle eli n. 14-16 vuotiaalle ja sitä vanhemmalle.
Lisää kirjasarjasta Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9611
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3952
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_7161
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4791
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6580
Olisikohan kyseessä
TEKIJÄ Malot, Hector, kirjoittaja
TEOS Koditon / Hector Malot ; .. suom. Teuvo Pakkala
PAINOS 4. korjattu painos 1967. -5. painos 1975.
Julkaisutiedot Helsinki : Otava, 1967
ULKOASU 340 sivua
Kirjasta on moniaita painoksia.
Näiden hakupalvelujen avulla voit etsiä useimmat suomalaiset kirjastot, mistä haluamasi teos voisi löytyä.
Frank-monihaku: https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Finna: https://finna.fi/
Kyseisen runon on kirjoittanut Gösta Ågren. Se sisältyy kokoelmaan Dikter i svartvitt (1980), jota ei ole suomennettu kokonaan. Sen runoja on kuitenkin mukana v. 1990 ilmestyneessä suomennoskokoelmassa Katve: valittu runous 1955-1985. Runo Mod on tässä kokoelmassa suomennettuna nimellä Rohkeus. Katveen runot on suomentanut Caj Westerberg.
Voit saada aiheesta tietoa muun muassa alla olevista lähteistä; ensimmäinen on helposti lähestyttävä radio-ohjelma, jossa kasvifysiologi Kurt Fagerstedt kertoo aiheesta, ja toinen on tieteellinen artikkeli, joka paneutuu tarkemmin erityisesti niihin mekanismeihin, joiden kautta puut tunnistavat vuodenaikoja.Mattila, Leena & Kurt Fagerstedt (2016): Tiedeykkönen: Mistä puu tietää, onko nyt kevät, kun säähän ei voi luottaa? https://areena.yle.fi/podcastit/1-3255982Rajesh Kumar Singh, Rishikesh P Bhalerao, Maria E Eriksson (2020): "Growing in time: exploring the molecular mechanisms of tree growth". Tree Physiology, 41(4), sivut 657–678. https://academic.oup.com/treephys/article/41/4/657/5848548
Suomalaisista kirjastoista löytyy joitain teoksia koskien Deutsche Grammophon -levy-yhtiötä. Vanhempien kirjojen kuvailutiedot ovat usein vähäiset, jolloin sisällöstä ei saa juuri tietoa.
State of the art - Deutsche Grammophon : The story = Die Geschichte (Verlhac, p2009) on Deutsche Grammophon -levy-yhtiön toimintaa ja levytyksiä kautta aikojen esittelevä englannin- ja saksankielinen teos. Se sisältää myös mm. esittelyjä Deutsche Grammophonin levytyksissä esiintyneistä taiteilijoista. Kirjan liitteenä on 6 CD-äänilevyä.
Musiikin helmiä : laaja äänilevyvalikoima 1965 (Deutsche Grammophon Gesellschaft, 1965) sisältää äänilevyluettelon ja elämäkerrallisia tietoja säveltäjistä.
Musik sprache der Welt : eine Schallplattensammlung aus Oper…
Amerikkalaisissa resepteissä "large can of chicken broth" yleensä tarkoittaa 48-49 unssin tölkkikokoa (sama mitta vastaa myös paikallista mittayksikköä 6 cups). Meikäläisissä mitoissa 1 iso tölkki olisi siis n. 1,4 litraa.
Tuo kaksi isoa tölkkiä olisi näin osapuilleen 2,8 litraa.
Esimerkkiresepti:
http://www.bestdarnfoods.com/cgi-script/csArticles/articles/000001/0001…
Katkelma on tosiaankin Charles Baudelairen novellista Fanfarlo (La Fanfarlo). Antti Nylén on suomentanut kohdan seuraavasti:
"Me olemme psykologisoineet kuin hullut, jotka vain lisäävät hulluuttaan pyrkiessään ymmärtämään sitä."
Lähteet:
http://charles.baudelaire.perso.sfr.fr/LaFanfarlo/LaFanfarlo3.php
Baudelaire, Charles: Modernin elämän maalari ja muita kirjoituksia (suom. Antti Nylén, Sammakko, 2011)
Kilseä-sanalle löytyy Suomen murteiden sanakirjasta useitakin merkityksiä. Yksi merkitys on ’kuiva, kova, sitkeä, luja’. Oloista tai taloudellisesta tilanteesta puhuttaessa se voi tarkoittaa ’tiukkaa, ahdasta, kireää, vaikeaa, tukalaa’. Ihmisestä puhuttaessa kilseä voi tarkoittaa ’saitaa, peräänantamatonta, töykeää'.
Sanan etymologialle sen sijaan ei löydy selitystä. Kysyin asiasta Kotimaisten kielten keskuksesta, josta kerrottiin, että kilseä kuulunee samaan sanueeseen kuin verbit kilsistyä ja kilsottua, mutta enempää sanojen alkuperästä ei nykytietämyksen valossa osata sanoa.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Kotimaisten kielten keskus
Mika Waltarin salapoliisiromaaneissa "Komisario Palmun erehdys" ja "Kuka murhasi rouva Skrofin" on tällaiset tiivistelmät. Samoin Tiituksen pakinakokoelmassa
"Tiituksen parhaat" on tällaiset tiivistelmät. En pystynyt tarkistamaan onko Aapelin romaanissa "Koko kaupungin Vinski" myös tällaiset tiivistelmät, mutta muistaisin näin.
Realismia Pohjoismaiden kirjallisuudessa on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa:
Kansojen kirjallisuus 8, 1976
Kansojen kirjallisuus 9, 1978
Kirstinä, Leena: Kirjallisuutemme lyhyt historia, 2000
Koskimies, Rafael: Maailman kirjallisuus 4, 1965
Otavan kirjallisuustieto, 1990
Vartiainen, Pekka: Kirjallisuuden länsimaista historiaa, 2002
Zetterholm, Tore: Kirjaniekat, 1984
Äidinkieli ja kirjallisuus: Käsikirja, 2004
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta: http://kirjasto.kuopio.fi/
Muutama aiheeseen liittyvä nettiosoite:
http://jt-www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/16_1800-luku…
http://jt-www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/16_1800-luku…
Voit palauttaa Helmet-kirjastosta lainaamasi lautapelin mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipisteeseen, myös yli kaupunkirajojen. Tämä koskee kaikkea Helmet-kirjastoista lainattua aineistoa, paitsi esineitä (esimerkiksi urheiluvälineitä). Ne pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattukin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Hei,Kyseeessähän ei ole mikään ainutlaatuinen tapaus. Säännöllisen epäsäännöllisesti hankimme kirjoja muualta kuin kirjanvälittäjiltä tai kirjakaupasta (jossa myös kirjat ovat ihan vastaavalla tavalla mainostuote). Vastaavasti rajoitetulla jakelulla on ilmestynyt mm. uusia yritysten kanssa yhteistyössä julkaistuja käsityökirjoja ja -lehtiä sekä esimerkiksi Kirjan ja ruusun päivän kirjakauppojen ostoksien yhteydessä jaettava pieni kirja tunnetulta kirjailijalta.Lähtökohtaisesti kirjan tekijä/kustantaja valitsee jakelukanavan ja kirjastossa punnitsemme voimmeko hankkia sen sitä kautta vai onko kyseessä lähinnä yksityisasiakkaille tarjottava tuote. Samoin se onko kyseessä sellainen, jolla on kysyntää ja soveltuuko tuote kirjastokäyttöön.…
Kirjastoissa on paljon kala- ja kasvisruokien keittokirjoja. Kannattaa käydä tutkimassa keittokirjahyllyjä. Alla on joitakin, joiden ohjeissa käytetään pääasiassa tavallisia, peruskaupoista saatavia aineksia:
- Aurinkomaa : koko perheen kasviskeittokirja / Tuija Ruuska
- Juuri kuten haluatte : juuresruokia / Roland Persson
- Herne rokkaa : herneruokakirja / ruokaohjeet, teksti ja kuvat: Jere Nieminen
- Papu, porkkana ja hillopulla : kasvisruokaa perheelle / Marianne Kiskola
- Härkäpapua sarvista : herkullista kasvisruokaa läheltä / [Inna Somersalo ... et al.]
- HERKUTELLAAN kalalla : yli 250 kala- ja äyriäisruokaohjetta / [päätoimittaja: Birgitta Rasmusson]
- Rehellistä ruokaa : Heidin kanssa keittiössä / Heidi Hautala, Kaisa Leka, Janne…
Välttää-verbillä on karttamisen ja väistelyn lisäksi muitakin merkityksiä. Arvosana välttävä juontaa merkitykseen "kelvata, riittää" kuten esimerkeissä "vanha takki saa välttää vielä tämän talven" ja "vähempikin välttää".
Lähde:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/v%C3%A4ltt%C3%A4%C3%A4?searchM…
