Shirley Jacksonin novelli Arpajaiset (The lottery) sisältyy novellikokoelmaan Tulilintu (suom. Titia Schurman, toim. Markku Sadelehto, Kustannus Jalava, 1993).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä
Tulilintu-antologia Helmetissä
Tulilintu-antologia Kirjasammossa
https://finna.fi/
Pääkaupunkiseudulla teos kuuluu myös Helka-kirjastojen kokoelmiin.
Tulilintu-antologia Helkassa
Nopeimmin saat tietoa R L Stinestä Wikipediasta osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/R._L._Stine. Suomenkielisen Wikipedian sivulta löytyy kätevästi linkki myös Wsoy:n kirjailijaesittelyyn ja englanninkieliseen Goosebumps-tietokantaan. Oman kirjaston hyllystä saattaa lisäksi löytyä teoksia ulkomaisista lasten- ja nuortenkirjoista, muun muassa Mervi Kosken toimittama Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan.
Kirjastonhoitaja tai -virkailija etsivänä on harvinaisempi hahmo dekkareissa.
Tapahtumapaikkana kirjaston on kyllä monissa kirjoissa ja kirjastolainen uhrina tai osallisena on myös yleinen.
Löysin vain kaksi:
Essi Aron Pimeässä kasvaneet, jossa kirjastonhoitaja Immi alkaa selvitellä rikosta.
ja Saraleena Aarnitaipaleen Kirjailijan murhan, jossa Kirjastonhoitaja Anna Maljakova ratkoo kollegansa murhaa.
TV-sarjoissa kirjastonhoitajat ovat aktiivisempia salapoliiseja esim. Auroran murhakerho.
Kasvit eivät tunne kipua samalla tavalla kuin eläimet, joilla on keskushermosto ja aistit. Kasvit eivät siis ole tietoisia kivusta, mutta ne reagoivat vahvasti ärsykkeisiin ja haitallisiin olosuhteisiin. Lähde: https://www.aka.fi/tietysti/kysy-tieteesta/tunteeko-kasvi-kipua-voiko-kasvi-masentua/
Claes Anderssonin runo, joka alkaa rivillä "Kesät me muistimme" sisältyy kokoelmaan Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962-84 (1985, s.111). Runo on kokoelmasta Tillkortakommanden (1981) ja sen on suomentanut Pentti Saaritsa.
Hannu Salakka on kirjoittanut runon Kiurujen aikaan (teoksissa Ennen kaipasin tähän : runoja, 1983; Myös todellisuus on uskonto : runoja, 1986). Kiurujen kesä -nimistä runoa tai kokoelmaa Hannu Salakalta ei löytynyt.
https://finna.fi/
Ihan tuolla nimellä ei runoa löytynyt, mutta voisiko kyse olla jommasta kummasta seuraavista:
Saima Harmaja : "Rajalla" (löytyy mm. kirjoista "Tämän runon haluaisin kuulla 1-2")
tai
Arvi Kivimaa : "Rajan lapsi" (Löytyy teoksista "Runo on vapaa" ja "Sotatalvi")
Mr. Lordin eli Tomi Putaansuun säveltämä ja sanoittama Hard rock hallelujah löytyy monista nuottikokoelmista. Mutta vaikka valikoima on laaja, siinä näkyy populaarimusiikin nuotinnoksille tavanomainen viitteellisyys. Nuottiin on kirjoitettu yleensä vain kolme asiaa: melodia, sanat ja säestyssoinnut. Ajatuksena on, että tarjotaan laulajalle tai soittajalle jonkinlainen lähtökohta omaa tulkintaa varten. Mikään tavanomainen laulukirja ei tarjoa Lordin esityksen transkriptiota sellaisenaan. Todennäköisesti monipuolisin nuotinnos löytyy Lordin kokoelmasta Songs for the rockoning day (2006), joka löytyy isommista kirjastoista.
Populaarimusiikistakin julkaistaan jonkin verran levytyksiin perustuvia transkriboituja nuotinnoksia, joissa pyritään…
Avoleipä-sanaa ei selatuissa vanhemmissa eri aikojen voileipäkirjoissa, ylipäätään ruokakirjoissa tai alan sanastoissa mainita. Ainoa kirja josta sana varsinaisesti mainittiin on Mikko Takalan kirja "Voileipä" (2019). Marco Mannerin kirjassa "Ravintolasanasto suomi-englanti-suomi " (1991) termille open sandwich on annettu käännös "avoin voileipä", mikä tarkoittaa samaa, mutta tuota avoleipä-termiä ei siinäkään siis ole käytetty. Sanahan on voinut olla pidempäänkin käytössä, mutta kirjoista ei nyt varsinaista todistusaineistoa löydy.
Kollega löysi Uuden suomen verkkolehdessä ilmestyneen Ahti Nuottimäen artikkelin Toivon pitkä matka Kauhavalle; osa 6/7 http://ahtinuottimaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/88345-toivon-pitka-matka… Tämän verkkoartikkelin keskivaiheilla siteerataan useita säkeistöjä marssilaulusta, joka alkaa Parhaimmat meistä ovat kuolleet ja huonoimmat jäljelle jää, siispä juokaamme kuolleitten malja, sillä taivas heidän eessänsä on.
Lauri Pekurin kirjassa Spalernajan sotavanki (1993) mainitaan sivulla 12 Vaasassa lauletun lentäjien lauluja ja myös siinä yhteydessä on lainattu alkusanat samasta laulusta. Selim Palmgrenin säveltämä Lentäjien marssi ei ole kyseessä, siinä on erilaiset sanat. Myöskään Sotilaan laulukirjassa oleva marssi ei ole etsimänne…
Ainakin seuraavilla www-sivuilla on tietoa makkaranvalmistuksesta:
http://www.sci.fi/~srm/kotimakkara.html
http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/769262256941503d422562c3006a…
http://www.cute.fi/~hilpo/General.food/makkara.html
http://www.nicehouse.fi/martat/keskustelu/nayta.php?id=563
http://www.reklaamikari.fi/musta/vanhat.html
http://www.mtv3.fi/varikasarki/makuja/reseptit/broilermakkara/
Makkaranvalmistusta käsitellään erityisesti Schmidt, Karl-Friedrich, Wurst aus eigener Küche, Hamburg, 1985, mutta teos löytyy vain saksankielellä. Muun muassa Uusivirta, Hilkka, Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja WSOY 1982, käsittelee muun ruokatietouden lisäksi makkaranvalmistusta.
Kaikkea kirjastosta lainattua aineistoa voi palauttaa palautuslaatikkoon omalla vastuulla. CD-levyihin on hyvä pistää kuminauha ympärille, ettei kotelo vahingossa avaudu. Kaikki palautettu aineisto tarkistetaan aamulla. Mikäli aineisto on vahingoittunut, asiakkaalle ilmoitetaan asiasta, ja tutkitaan onko asiakas velvollinen korvaamaan aineiston.
Nimi Mette on lyhenne tai hellittelymuoto vanhasta germaanisesta nimestä Mechthild (=voimakas taistelija), Suomen almanakassa vuodesta 1726 ja vuodesta 1750 tämän perinteisenä päivänä 14.3. Kirjoitusasuna vaihtelivat 1800-luvun lopulle asti Mathilda ja Matilda, jälkimmäinen syrjäytti edellisen v. 1890. Etunimistä löytyy tietoa esim. teoksista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa, Etunimet.
Osuuspankin facebook-sivuilla kerrotaan mainoksesta. Se kuvattiin alun perin jo vuonna 1998. Kirkko sijaitsee Ristijärven kunnassa.
https://www.facebook.com/OP.fi/videos/1569380689806696/
Kyseessä oli kaiketi amerikkalaisen King Features Entertainment -yhtiön Genesis-projekti. Tuottaja John Heynmanin ideoima dramatisoitu Raamattu-sarja kuvattiin autenttisilla tapahtumapaikoilla. Näyttelijöillä oli heprean kielen taito. Kallis jättihanke alkoi 70-luvun loppupuolella. Ensimmäinen Mooseksen kirja ja Luukkaan evankeliumi esitettiin Suomen televisiossa 10-osaisena sarjana, ensimmäinen jakso sunnuntaina 10.10.1982 TV1-kanavalla klo 17.00. Helsingin Sanomien ohjelmatietojen mukaan sarjan nimi oli ytimekkäästi "Raamattu".
Helsingin Sanomat 10.10.1982
Taloustieteen palkinto on koko nimeltään Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi. Sitä kutsutaan usein lyhyesti "taloustieteen Nobelin palkinnoksi", mutta se ei siis kuulu Alfred Nobelin testamentissaan määrittelemiin palkintoihin, jotka jaetaan fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan alalla. Taloustieteen palkinto on perustettu vuonna 1968 ja se jaetaan samojen periaatteiden mukaan ja samassa tilaisuudessa kuin Nobelin palkinnot.
Lähde: The Nobel Prize -sivusto, https://www.nobelprize.org/prizes/economic-sciences/
Esineiden hinta-arvioita voi pyytää esimerkiksi antiikkikauppiailta, huutokaupasta tai alan keräilijöiltä. Monet arviointipalvelut antavat arvioita esineistä ja taiteesta. Alla linkit muutamaan. Kannattaa lukea sivustolta arvioinnin ehdot, mm. se, sitoutuuko myös myymään esineen arvioinnin yhteydessä:
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
https://www.vivavintage.fi/content/6-arviointi
https://www.kjsimolin.fi/ilmainen_arviointi/
https://www.hagelstam.fi/myy
Tesvision lopettamisen jälkeen 1965 oli Suomessa 70-luvun käänteessä kaksi antenniverkossa toimivaa kanavaa, Yle TV1 ja Yle TV2. Helsingin alueella kuitenkin aloitti toimintansa 70-luvun alkupuolella kaapeliverkossa Helsingin Kaapelitelevisio Oy (HKTV, myöhemmin HTV), 80-luvun alulla yhtiö muutti nimensä HTV:ksi
80-luvun puolivälissä toiminnan aloitti antenniverkossa Kolmoskanava, josta oli jaettu omistus Yle:n, MTV Oy:n ja Nokia Oy:n kesken. Tämä oli ensimmäinen kaupallinen kanava Tesvision lopetuksen jälkeen. 90-luvun alussa Paikallis-tv-kanavat Oy (PTV, nykyisen Nelosen edeltäjä) aloitti toimintansa kaapeliverkossa.
Satelliittitelevisio alkoi nähdä laajempaa käyttöä vasta 80-luvun vaihteessa, lähinnä kuitenkin Pohjois-…
Kansanedustajuus alkaa vaalituloksen vahvistamisesta, eli sinänsä valituksi tulleen myöntymistä ei edellytetä. Kansanedustajaksi valittu voi tietenkin kieltäytyä toimesta, mutta hänen tulee perustuslain 28 § mukaan hakea vapautusta toimestaan. Historia tuntee tapauksia, jossa erityisesti varasijalta eduskuntaan noussut on "kieltäytynyt" toimesta, eli jättänyt vapautuspyynnön heti. Toimesta vapauttamiselle pitää lain mukaan olla hyväksyttävä syy, joiksi on katsottu esimerkiksi toiseen luottamustehtävään siirtyminen. On tapauksia, joissa vapautusta ei ole myönnetty.Kansanedustajuudesta vapautetun tilalle nouseva on edustaja kauden loppuun asti (ellei hän itse hae vapautusta). Kansanedustajan toimen voi myös keskeyttää joko asevelvollisuuden…
Kirjastoautotietoa löytyy Kirjastot.fi-sivuston Kirjastoala-kanavalta, kohdasta Kirjastoautot, http://www.kirjastot.fi/kirjastoautot/ . Täältä löytyy vain suomen kielellä kirjastoautostandardi (http://www.kaapeli.fi/~fla/k-autostandardi.htm ), ja epäilenkin, että vastaavaa suomalaista ei englanniksi löydy. Vastaavaa tietoutta englanniksi löytynee IFLAn kirjastoautojaoston sivuilta, http://www.ifla.org/VII/s38/index.htm
