Saaga on ruotsalaisen Saga-nimen suomalainen muunnos. Saga on muinaisajan jumalatar Pohjoismaissa, tarkoittaa myös muinaispohjoismaisia taruja.
Nimeen sisältyy ruotsin sana saga 'satu'. Se on almanakkanimi ainoastaan Suomessa. Ruotsissakin se on aikaisemmin ollut almanakassa, mutta vuonna 2001 se on otettu pois. Tällä hetkellä suosio on Ruotsissa nousussa, edellinen käyttöhuippu oli 1910-luvulla.
Saga on romanttinen nimi, joka 1800-luvun muinaisuutta ihannoivilla loppukymmenillä otetiin jopa huviloiden ja juhlapaikkojen nimeksi Suomessa. Sagan mallin mukaan syntyivät suomalaiset naisennimet 'Taru' ja 'Satu'.
Tiedot löytyivät kirjoista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. 4.uud.painos 2005.
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? 1992.
Malmsten,…
Merja Hurrin toimittamassa laulukirjassa Rauhanlauluja : suomalaisia rauhanaiheisia ja sodanvastaisia lauluja vuosilta 1701-1981 Kuudenikäisen sanoittaja Hector selvittää laulun taustaa seuraavasti:
"Laulut Kuudenikäinen ja Äänesi mä kuulen tein molemmat tilaustöinä Katri-Helenalle joskus 60-luvun lopussa tai 70-luvun alussa. En tiedä, johtuiko ajasta vai miksi myös Katrissa heräsi tietty moraalinen estottomuus: ettei ole poliittisesti leimautuneen ihmisen yksinoikeus laulaa rauhasta.
Kuudenikäistä varten Katri itse kertoi jonkinlaisen käsikirjoituksen: kuvan siitä, miltä maailma ja sota näyttävät lapsen silmin katsottuna. Tein siitä aika rajun, lapsi palaa siinä äitinsä syliin jne. Molemmissa teksteissä oli piirteitä, joita perinteinen…
Molemmat ovat ihan oikeita ja käyttökelpoisia tapoja. Niillä saattaa olla hienoista sävyeroa, mutta esimerkkivirkkeissäsi sitä on vaikea erottaa. Yleisesti ottaen ”että” on sävyltään toteavampi ja antaa ikään kuin selityksen, kun taas ”kun” esiintyy usein jotakin ajallisuutta ilmaisevissa sivulauseissa.
Mainitsemissasi esimerkkivirkkeissä voi tosiaan käyttää kumpaa tahansa ilman kovin suurta sävyeroa, mutta ne eivät ole vaihtoehtoisia kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi virke ”Oli myöhä, kun lähdin.” kuulostaa luontevalta, mutta ”Oli myöhä, että lähdin.” tuntuu oudolta. Sen sijaan virke ”Hallitus esitti, että veroja korotettaisiin.” on selkeä ja ymmärrettävä, mutta vastaavasti ”Hallitus esitti, kun veroja korotettaisiin.” ei ole oikein…
Jake Nyman on laatinut listan Hectorin suomeksi levyttämistä, hänen itsensä sanoittamista kappaleista.
Suluissa on alkuperäisen levytyksen esittäjä ja kappaleen nimi. Jotkut Hectorin sovitukset perustuvat tosin originaaliesitysten jälkeen ilmestyneisiin myöhempiin versioihin.
Ainokainen (The Beatles: She's a Woman)
Ei mittään (The Fugs: Nothing)
Elämä on politiikkaa (Bob Dylan: Political World)
Hassu huilumies (The Beatles: Fool on the Hill)
Hei leidi hei (Bob Dylan: Lay Lady Lay)
Huomenta tyyny (Larry Finnegan: Good Morning Tears)
Jäi talo tyhjilleen (Consortium: Copper Coloured Years)
Jos lehmät osais lentää (David McWilliams: The Days of Pearly Spencer)
Jos lukisit kuin kirjaa (Gordon Lightfoot: If You Could Read My Mind)…
"Root beer" on useista eri kasveista ja yrteistä valmistettu makeutettu hiilihapotettu juoma, jossa on käytetty ainesosana myös joidenkin kasvien juurimehua. Se on amerikkalainen, lähinnä lasten suosima virvoitusjuoma. Lisäksi on olemassa alkoholipitoisia juurioluita, joita usein myydään nimellä "root ale", koska "ale" tarkoittaa voimakasta, usein tummaa ja kitkerää olutta. On myös olemassa sellainenkin tuote kuin "root cider" eli juurisiideri. "Juurioluen" kehitti philadelphialainen apteekkari Charles Elmer Hires, joka häämatkallaan eräässä maalaistalossa vuonna 1875 keitteli sitä nuorikolleen. Mausteina hän käytti kuuttatoista eri luonnonkasvia, niiden juurta sekä marjoja (mm. sassafras-puun juuren kuorta, sarsaparillaa ja katajanmarjoja…
Tessa on englantilainen lyhentymä Teresasta, joka tarkoittaa kreikaksi naista Theran eli Santorinin saarelta, vaihtoehtoisena merkityssisältönä on mainittu suojelijatar ja elonkorjaaja.
(Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WS 1999)
Reppuri on "reppu selässä vaeltaja", mutta ennen sillä tarkoitettiin itäkarjalaista kulkukauppiasta, kiertelevää kaupustelijaa, laukkuryssää. Reppurin laulu on Oskar Merikannon säveltämästä ja Larin-Kyöstin sanoittamasta laulunäytelmästä "Juhannustulilla", jonka kantaesitys oli vuonna 1900. Sanat löytyvät mm. nuoteista: Suuri toivelaulukirja 2, Merikanto, Oskar: Juhannustulilla, Karjalaisia kansanlauluja Salmista.
Otavan mukaan The Son of Neptune - kirjan suomennos Merenjumalan poika menee painoon heinäkuussa, joten kauppoihin se kuulemma ilmestynee todennäköisesti elokuussa. Se on kuitenkin merkitty vasta ensi syksynä ilmestyviin kirjoihin, joten tarkempi ilmestymisaika selviää vasta huhtikuussa. Kirjastoihin kirja tulee hiukan viiveellä.
Latinan kielessä Sebastian tarkoittaa miestä Sebastian kaupungista Vähästä-Aasiasta, kreikassa Sebast[ian]us tarkoittaa kunnioitettavaa, kunnioituksen ansaitsevaa. Katolisessa kirkossa Sebastian on kymmenen pyhimyksen ja autuaaksi julistetun nimi. Pyhimyskalenterissa Sebastian ja Sebastianus ovat muistona marttyyristä, joka sai perimätiedon mukaan surmansa Diocletianuksen vainoissa.
Hänen muistopäivänsä on ollut Suomen almanakassa 1700-luvulla 20.1. Suomen katolilaisten nykykalenterissa päivä on pysynyt edelleen samana. Ruotsalaisessa almanakassa Sebastianin nimipäivä on myös 20.1.
Nimistä kannattaa etsiä tietoa esim. Vilkuna, Kustaa, Etunimet tai Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja.
Suomen sukututkimusseuran kirjaston sivuilta löytyy seuraava tieto:
"Kirjaston ydinosa ovat sukututkimukset, jotka kiinnostavat myös lainaajia eniten. Sukututkijat ovat kiitettävästi lahjoittaneet kirjastolle julkaisujaan, mutta moni tutkimus jää edelleen vain tekijänsä tai tämän sukulaisten hyllyyn. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että sukututkimukset löytyisivät keskitetysti ainakin yhdestä paikasta. Melko usein kirjastosta kysytään tutkimusta, joka on aikanaan nähty jonkun sukulaisen kokoelmissa. Joskus se löytyy meiltä, joskus ei. Viimeksi mainitussa tapauksessa joudutaan työ usein tekemään uudelleen."
Sinun kannattaisikin ottaa yhteyttä Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon. kirjasto@genealogia.fi
Kirjasto sijaitsee Kruununhaassa…
KIRJOITUKSEN, KIRJASTOJEN JA ARKISTOJEN ALKUVAIHEISTA LÄHI-IDÄSSÄ
Noin 7000 eKr. Kaksoisvirranmaata reunustaville tasangoille ja laaksoihin oli syntynyt kiinteää asutusta. Pari tuhatta vuotta myöhemmin Eufratin ja Tigriksen rannoilla oli kukoistavia suurehkoja kyliä ja niiden yhteenliittymiä, pieniä valtioita.
Maanviljelys oli kaiken perusta. Elettiin vaihdantataloudessa – rahaa ei tunnettu eikä tarvittu. Jos tarvittiin merkitä viljaruukkujen tai karjan määrää muistiin, käytettiin esimerkiksi savesta muotoiltuja esineitä tai keppejä, joihin lovettiin haluttu määrä koloja. Mutta vuosisatojen kuluessa yhteisöjen kasvaessa ja yhteiskuntarakenteen muuttuessa tarvittiin jo kehittyneempiä muistiinpanovälineitä.
Kylien ja syntyneiden ”kaupunkien…
P.J. Hannikaisen "Ahkera puro" -niminen laulu alkaa säkeellä
Sä metsäpuro iloinen,
mi riennät yhä vain!
Nyt seisahdapas hetkinen
ja leiki kerallain!
Laulun sanat löytyvät esimerkiksi teoksista
Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (toim. Timo Leskelä, Tammi, 2008)
Matin ja Maijan laulukirja (toim. Olli Heikkilä, Kokonuotti, 1990)
Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo, WSOY, 1984)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että osa sukunimistä ”Tuuri” perustuu tosiaan skandinaavisen miehennimeen ”Thore”, ”Thure” ja ”Ture”, joiden taustalla taas on ukkosenjumala Thor. Vanhimmat maininnat nimestä löytyvät Suomesta jo 1300-luvulta.
Sen sijaan yleiskielen sanalla ”tuuri” (’onni, vuoro’) on eri alkuperä. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sana on peräisin nykyruotsin sanasta ”tur” (’matka, menomatka, vuoro, onnellinen sattuma’). Se puolestaan on lainaa ranskan sanasta ”tour” (’kierros, käännös, kiertäminen, kierto, kiertomatka, retki, vuoro’).
”Tuuri” voi merkitä myös ’heinäseivästä’. Se merkitys on ”…
Risto Vatajan Lobotomia : taustatietoa ja selvitys leikatuista potilaista Suomessa 1946-1969 (Stakes, 1997) esittää, että Suomessa tehtiin "suurimmissa mielisairaaloissa ja Töölön sairaalassa lobotomia arviolta yhteensä 1500 potilaalle". Vataja listaa yli 20 sairaalaa, joissa lobotomialeikkauksia tehtiin (1435 potilasta), minkä lisäksi hän mainitsee, että Niuvanniemen sairaalan tietoja ei ole kyetty saamaan. Eniten leikkauksia tehtiin Seinäjoella Törnävän sairaalassa (391); muut yli sadan leikkauksen sairaalat ovat Kellokosken sairaala (176), Oulun keskusmielisairaala (150) ja Hattelmalan sairaala (127).
Ensimmäiset lobotomiat tehtiin vuonna 1946 Töölön sairaalassa. Aluksi leikkauksia tehtiin vain Töölössä, mutta 50-luvulla niitä alettiin…
Säettä "mutta kaikki mitä on siinä keskellä" emme Eino Leinon runoaineistosta löytäneet. Runo "Hymyilevä Apollo" kokoelmasta "Sata ja yksi laulua" (1898) sisältää säkeen "mut se, mikä siinä on välillä". Mahtaisiko kyse olla siitä?
"Me olemme kaikki nyt laivalla
ja kynnämme suurta merta.
Me synnytettiin vaivalla
ja vaivalla kuolemme kerta.
Mut se, mikä siinä on välillä,
se olkohon lämpöä, lempeä!
Kas, tuiskussa yhteen kun yhtyvi kaks,
käy kulkukin helpommaks."
Runossa on kaikkiaan 33 säkeistöä. Koko tekstiä pääsee lukemaan esimerkiksi seuraavissa Internet-osoitteissa:
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml…
http://koti.mbnet.fi/kenkkila/satayksi.htm .
"Hymyilevä Apollo" on Leinon tunnetuimpia ja…
Kyseessä on Otavan Tyttöjen kirjastossa 1943 ilmestynyt tanskalaisen Estrid Ottin (1900-67) Lofotin Liisa : kertomus tytöille. Kirjassa 13-vuotias Liisa matkustaa talveksi sukulaistensa luo Norjaan, missä hän tutustuu kalastajakylän arkeen Lofooteilla ja kokee erilaisia seikkailuja serkkunsa Livin kanssa.
Lofotin Liisaa löytyy lukuisista kirjastoista eri puolilta Suomea.
Sananparsi sahalle töihin päässeestä siskosta on pohjoispohjalaista kulttuuriperintöämme Haukiputaalta. Haukipudas oli aikoinaan Suomen teollistunein maalaiskunta, ja siellä toimi kuusi suurta sahaa (Maunun saha, Pateniemen saha, Pirttikarin saha, Martinniemen saha, Santaholman saha ja Halosenniemen saha). Sahat olivat paikkakunnalla merkittäviä naisten työllistäjiä.
https://www.rantapohja.fi/tiedotteet/kun-sisko-paasi-sahalle-toihin-ja-seppo-mopon-osti/
http://www.kirjastovirma.fi/haukipudas/sananparsia/koyhat_ja_rikkaat
http://www.kirjastovirma.fi/haukipudas/sahat
Tarkoitat varmaan Helvi Juvosen runoa Merkillinen tapiiri. Se on ilmestynyt kokoelmassa Kuningas Kultatakki; löytyy myös mm. Juvosen Kootuissa runoissa, Suomen Runottaren osassa 1 ja lastenrunokokoelmassa Pikku Pegasos.
Kim Kuusi on säveltänyt runon lastenlauluksi. Laulu löytyy ainakin levyltä Kuusi, Kahlaajatyttö.
"Borneossa, Borneossa,
sademetsän sydämessä,
paikassansa kätketyssä,
oksan alla, juuren alla
onnellista unta nukkuu
kivi punainen..."
Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007) määrittelee, että Kansalliskirjaston on yhteistyössä julkaisualan kanssa tallennettava kotimainen julkaisutuotanto. Laki velvoittaa siis kustantajat antamaan vaadittavat ilmaiskappaleet.
Kansalliskirjasto saa vapaakappaleet kaikista Suomessa painetuista painotuotteista sekä ääntä, kuvaa tai tekstiä sisältävistä tallenteista. Painotuotteiden vapaakappaleet välitetään myös Suomen muihin vapaakappalekirjastoihin. Sanomalehdet ja tallenteet säilytetään vain Kansalliskirjastossa, pienpainateaineisto Kansalliskirjaston lisäksi Turun yliopiston kirjastossa.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää vapaakappaletoiminnasta. Linkistä löydät myös listan vapaakappalekirjastoista.…
