Leppävaaran aluekirjasto sijaitsee kauppakeskus Sellossa. Leppävaarassa ei ole muita Espoon kaupungin kirjastoja. Kirjastossa on kaksi noutopistettä: Leppävaara aik/Alberga vux ja Leppävaara mus/Alberga mus. Leppävaara aik -noutopiste sijaitsee heti pääsisäänkäynnin kohdalla ja Leppävaara mus -noutopiste musiikkiosastolla (mus = musiikki). Varatessasi aineistoa voit valita noutopisteen.
Runo Linnunrata on vuodelta 1852, ja se löytyy Uuno Kailaan suomennoksena Topeliuksen teoksesta Runoja. Runoja sisältyy esim. Z. Topeliuksen Koottujen teosten osaan XI (4. p. v. 1949). Kyseinen runo on teoksessa sivulla 211. Kirjaa löytynee Helsingin seudun kirjastoistakin, mutta ainakin meillä Lappeenrannan maakuntakirjastossa se on, joten voit pyytää kaukolainaksi.
Veijo Meren tuotannossa Vuoksen taakse perääntymistä itä-Kannaksella 1944 kuvaa romaani Sujut (Otava, 1961). Esseekokoelmassaan Kuviteltu kuolema (Otava, 1974) Meri kuvailee kuulemaansa anekdoottia, joka antoi inspiraation romaaniin: "Suutari, alikersantti. Tuli yksikköönsä Juustilaan lomalta. Vääpeli varasi ostotupakat. Kaveri sanoi menevänsä paskalle eikä häntä sen jälkeen tavattu." (Miten Manillaköysi syntyi)Sujujen alikersantti Ojalan lähtö ei ole aivan näin yksioikoisen suoraviivainen, enkä teoksesta onnistunut kysymyksen sitaattia löytämään. Muuten Ojala kyllä toimii paljolti kuvatulla tavalla: "Tieto lähdöstä tuli lähtökäskynä. Alikersantti kirjoitti tupakkalaatikon kanteen: Me lähdemme nyt, mutta me palaamme vielä. Hän pani…
Ruotsin kansallisarkistossa on joitain kuvia Estonian sisätiloista: https://sok.riksarkivet.se/estonia/ms-estonia/bildgalleri.Franz Airiman -niminen käyttäjä on ladannut Flickr-kuvapalveluun kuvia risteilystä, joka tehtiin Viking Sallylla (myöhemmin Estonia) 31.7.1987, ks. https://www.flickr.com/photos/19034378@N05/albums/72157654607399020/ ja https://www.flickr.com/photos/19034378@N05/albums/72177720320621519/ . Kuvissa näkyy myös sisätiloja.Estonia-onnettomuuden tutkinnan loppuraportissa on kaksi kuvaa Estonian sisätiloista, ks. https://onse.fi/estonia/chapt06_2.html#1Tuomas Rimpiläisen kirjoittamassa kirjassa Viking Sallyn veriteko on joitain sisäkuvia laivan Sally-ajoilta.
Aihetta käsitteleviä lasten kirjoja ovat esim.:
THUN Margareta: Enkelimuksu (Tammi 1990)
FINNE Anneli: ...mutta tähtein tuolla puolen...(Lasten Keskus 1990)
KALDHOL Marit: Hyvästi Henrik (WSOY 1986)
MÄHÖNEN Leea: Nalle Pilvennukka kaipaa ystävää (Kirjapaja 1995)
GAARDER Jostein: Enkelimysteerio (Tammi 2000)
LINDGREN Astrid: Veljeni leijonamieli (WSOY 1990)
LINDGREN Astrid: Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY 1984)
Aikuisille löytyy aiheesta paljonkin, esim.:
BENDT Ingela: Kun pieni lapsi kuolee (LK-kirjat 1999)
DYREGROV Atle: Sureva lapsi ja koulu (Vastapaino 1997)
DYREGROV Atle: Lapsen suru (Mannerheimin lastensuojeluliitto 1993)
Surun lintu: lapsi kysyy kuolemasta (Tyttöjen keskus 1988)
Surevan lapsen kanssa (SMS-tuotanto 2003)…
Tarina Miska-karhusta on venäläinen kansansatu. Yhden vanhan kuvakirjaversion siitä onnistuin löytämään. Ingeborg Meyer-Reyn kuvittamasta saksankielisestä Mischka, der Bär -kirjasta julkaistiin vuonna 1969 suomenkielinen laitos nimellä Miska-karhu.
Kirjassa mummo elelee mökissään lastenlastensa Darjan ja Marjan kanssa. Miska-karhu sieppaa tytöt yksitellen taloonsa piioiksi, mutta heidän onnistuu paeta takaisin isoäitinsä luo.
Sakkomaksu on 20 cnt vuorokaudessa eli kuukaudessa sitä ehtii kertyä vain 6 euron verran, mikä on myös yksittäisen lainan sakkokatto. Lainausoikeuden menettää vasta, kun maksuja on kertynyt 30 euroa. Sakkomaksut realisoituvat velaksi vasta kun laina on palautettu. Sitä ennen laina on vain "myöhässä". Mitään maksuhäiriömerkintöjä ei tällaisista ehdi tulla. Kirjasto ryhtyy jossain vaiheessa perimään lainaa takaisin ja silloin syntyy lisäkustannuksia, mutta maksuhäiriömerkintöjä tulee vasta, jos rupeaa perintätoimiston kanssa ryppyilemään.
Jos oman lainan varausjono ei ole pitkä, kannattaa aina silloin tällöin vilkaista, olisivatko jonottajat kadonneet ja lainan voisi uusia.
Heikki Poroila
Tilasto vuodelta 2018:
Brasilia, Kongo, Indonesia, Kolumbia, Bolivia, Malesia, Peru, Madagascar, Papua Uusi Guinea ja Kamerun
Tämä listaus löytyy Mighty Earth sivulta https://www.mightyearth.org/2019/04/30/heres-what-deforestation-looks-l…
Maailman Pankin karttaesitys
https://www.geospatialworld.net/blogs/world-banks-interactive-map-shows-deforestation-severe/
Lukitus on HelMetin uusi toiminta, jonka avulla voi lukita varauksen esimerkiksi lomamatkan ajaksi siten, ettei varaus tule kirjastoon sinä aikana mutta että varaus pysyy yhä varausjonossa. Jos kaikki edellä olevat varaukset kuluvat loppuun, lukittu varaus pysyy varausjonon ensimmäisenä. Ohjeet lukituksen käyttämiseksi löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/search*fin/+&030512.
Itse tuo lausehan on peräisin Raamatusta, Sananlaskujen kirja 4:18, ja esiintyy eri käännöksissä seuraavissa asuissa:
"Mutta vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka." (vuoden 1933 suomennos)
"Oikeamielisten tie on kuin aamun kajo, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka."
Lausetta on tietysti saatettu käyttää sitaattina monessakin teoksessa. Toistaiseksi kukaan tämän palvelun vastaajista ei ole löytänyt kirjaa, joka nimenomaan päättyisi tähän lauseeseen, mutta mahtaisikohan kysymyksessä olla viisas ja kaunis, vuonna 1949 ilmestynyt satukirja, Hellevi Takkisen kirjoittama Harmaa sinipiika? Tämän kirjan esipuhe nimittäin päättyy juuri tuohon sitaattiin, hieman vapaasanaisesti…
Tiistaina vuoltavat tikut (merkityksessä puunsälö, puupuikko, päre) liittyvät pääsiäisen aikaan, palmusunnuntaita seuraavan hiljaisen viikon eli piinaviikon päiviin. Piinaviikon jokaisella arki- ja pyhäpäivällä oli lempinimet, joita on lausuttu hokemina: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai, sukkasunnuntai ja lopulta pälkkäpääsiäinen. Nimillä on sekä kristinopillisia että maatalon töihin liittyviä selitteitä, mutta käytännössä tärkeämpää lienee ollut alkusointu ja poljento. Vanhalla kansalla näihin päiviin liittyi erilaisia uskomuksia, esimerkiksi tikkutiistaina vuoltuja sytyketikkuja pidettiin erityisen hyvinä ja onnea tuottavina.
Lähteet:
Pääsiäinen : juhlatietoa, kuvia ja…
Laulun nuotinnos on julkaistu teoksessa Laulajan kirja : kauneimmat melodiat, tekniikkaa ja tulkintaa (F-kustannus, 2017, 978-951-1-31444-8).
Teos löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Saatavuuslinkki
Jorvaksentie kulki alun perin Lauttasaaresta Jorvakseen. Myöhemmin Jorvaksentietä ryhdyttiin kuitenkin korvaamaan uudemmalla moottoritiellä, ja nykyään virallisesti Jorvaksentieksi kutsutaan enää kantatien 51 Kirkkonummen puoleista osuutta.Tiiviin kuvauksen Jorvaksentien historiasta voi lukea muun muassa Matti Grönroosin Suomen tiehistoriaa käsittelevältä verkkosivulta: https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Kantatie_51Painetuista lähteistä Jorvaksentien vaiheista voi lukea esimerkiksi Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin vuonna 1987 julkaisemasta "Tienpitoa Uudellamaalla : tienpitoa vuoteen 1920 : Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiiri 1920-1985".
Kansalliskirjasto ylläpitää Asteri-nimitietokantaa, joka sisältää kotimaiseen julkaisutuotantoon liittyvien toimijoiden eli henkilöiden ja yhteisöjen kuvailut (ns. auktoriteettitietueet). Tällä tekijätietojen auktorisoinnilla on mahdollista erottaa samannimisiä toimijoita. Toimijatiedot löytyvät Finto-palvelun KANTO - kansalliset toimijatiedot -sanastosta.
Puutteellisten tietojen korjauspyyntöjä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen toimijakuvailu-posti@helsinki.fi.
KANTO - Kansalliset toimijatiedot: https://finto.fi/finaf/fi/
Tietopaketti Kantosta: https://www.kiwi.fi/display/Toimijakuvailupalvelu/Tietopaketti+Kantosta
Hei vaan!
Kirjaston henkilökunta haluaa palvella asiakkaita niin hyvin kuin mahdollista. Sen takia meidänkin täytyy välillä istua koulun penkille ja opiskella uusia asioita! Ja kerrata ja parantaa vanhojakin jo muinoin opittuja asioita.
Koska haluamme palvella kaikkia asiakkaitamme samalla tavalla tasavertaisesti ja yhdenmukaisesti, joudumme sopimaan toimintatavoistamme yhdessä. Sen takia koko henkilökunta joutuu olemaan kerran vuodessa samaan aikaan koulutuksessa.
Toivottavasti pärjäät yhden päivän ilman kirjastoa ja tervetuloa käymään taas heti perjantaina!
Aineiston varaaminen toisista HelMet-kirjastoista on nykyisin ilmaista kaikissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
Kaukolaina muualta Suomesta tai muista Pohjoismaista maksaa neljä euroa. Pohjoismaiden ulkopuolelta tilattu kaukolaina maksaa enemmän riippuen kaupungista ja siitä, mistä aineisto tilataan. Alla olevasta linkistä aukeaa HelMet-kirjastojen kaukopalveluhinnasto, josta näet tarkat hinnat.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Tätä erämaiden asuttamiseen liittyvää "lastujuttua" on kerrottu eri puolella Suomea. Vanhoja asutustarinoita tutkinut Aarne Europaeus on selittänyt sillä havainnollistetun "myöhemmille polville entisaikojen harvaa asutusta". Tavallisesti näihin kertomuksiin liittyykin toisistaan varsin kaukana olevien kylien tai paikkakuntien nimiä. Yksi tunnetuimmista lastuista lienee Tyrvään lastu, josta Topelius kertoo Maamme kirjassaan ja josta 1990-luvun lopulla tehtiin graniittiveistoskin Tyrvään Kaukolan kylään."Kokemäen pitäjässä sanotaan muinoin olleen ainoastaan yhden talon. Talon isäntä näki lastun kulkevan virran mukana ja arvasi siitä, että hän oli saanut naapurin. Hän lähti kohta etsimään naapuriansa ja tapasi hänet siinä, missä nyt on…
Nimestä ”Seevi” ei valitettavasti näytä löytyvän tietoa etunimikirjoista, ei edes harvinaisia nimiä käsittelevästä teoksesta. Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että Suomen väestörekisterissä on ollut vajaa 40 Seevi-nimistä, sekä miehiä että naisia, jote kyseessä on melko harvinainen nimi.
Arvelisin, että ”Seevi” saattaa hyvinkin olla lyhennelmä jostakin muusta etunimestä samalla tavalla kuin etunimi ”Seemi” on peräisin nimestä ”Anselmi”. Tarkemmin en osaa kuitenkaan sanoa.
