Äänikirjat palautuvat kyllä itsestäänkin, mutta varsinkin varatuimmat olisi hyvä palauttaa heti kun on ne kuunnellut. Jos kuuntelet äänikirjaa selaimen kautta niin kuunteluikkunassa on linkki Palauta laina. Lainan voi palauttaa selaimessa myös oman kirjahyllyn kautta. Jos käytät Ellibs-sovellusta niin mene omaan kirjahyllyyn, napauta kerran lainaa ja valitse Palauta laina.
Nopeimmin saat tietoa R L Stinestä Wikipediasta osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/R._L._Stine. Suomenkielisen Wikipedian sivulta löytyy kätevästi linkki myös Wsoy:n kirjailijaesittelyyn ja englanninkieliseen Goosebumps-tietokantaan. Oman kirjaston hyllystä saattaa lisäksi löytyä teoksia ulkomaisista lasten- ja nuortenkirjoista, muun muassa Mervi Kosken toimittama Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan.
Pölösten sukukirjan, joka löytyy Enosta ja Joensuusta, tekijä on Toivo Pölönen:
Pölönen, Toivo
Juho Pölösen jälkeläisiä : Eno 1682 : sukukirja
Eno : Juho Pölösen jälkeläiset, 1986
Toisen Kalattoman Pölösistä kertovan kirjan on kirjoittanut Anja Kukkonen. Se löytyy Joensuun pääkirjastosta:
Kukkonen, Anja
Kalattoman Pölösiä
Vehkalahti : A. Kukkonen, 1996
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi sanotaan, että Jemina on hepreaa ja tarkoitaa kyyhkystä. Pertti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan, että nimi yleistyi Englannissa 1600-luvulla, kun kuningas Kaarle II tytär sai nimekseen Charlotte Jemina Henrietta. Seuraava nousu oli 1800-luvulla, kun Walter Scottin romaanissa esiintyi sen niminen henkilö. Suomessa nimi yleistyi 1990-luvulla ja otettiin v. 2000 almanakkaan.
Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa" Riihosen mukaan. Lempiäinen kertoo kirjassaan, että Jesse on Iisain kreikkalainen muoto. Suomen almanakassa Jesse on ollut vuodesta 1995.
Etunimistä löydät tietoa edellisten kirjojen lisäksi esim.
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse lapselle nimi
Kiviniemi: Iita…
Wikipediassa on aiheesta hyvä artikkeli, jossa on yksityiskohtaisia nopeustietoja. Sen mukaan 1990-luvun ensimmäiset puhelinmodeemit tarjosivat yleensä nopeuden 33,6 kb/s. ISDN-tekniikka tarjosi 128 kb/s ja 1997 käyttöön saatu ADSL oli ensimmäinen megatavun eli 1000 kb/s saavuttanut tekniikka.
Se, miten nopeasti joku internet-sivu latautuu, riippui ja riippuu sekä ladattavan sivun ylläpitäjän tarjoamasta nopeudesta että oman laitteiston vauhdista. Tämän takia oman yhteyden huippunopeus (kuten kysyjän 110 Mb/s) ei takaa, että mikä tahansa verkkopalvelu toimii tällä nopeudella. Yleensä vain suurempien kaupallisten yrittäjien palvelimet yltävät yhtä suuriin nopeuksiin kuin nykyään on kuluttajille tarjolla esimerkiksi Suomessa. Todellinen…
Varmin paikka etsiä luotettavaa tietoa ilmeistyneistä lastenlevyistä on Viola-tietokanta (https://finna.fi), joka sisältää tiedot kaikista Suomessa julkaistuista äänitteistä. Siellä voi tehdä äänitteisiin kohdistuvan sanahaun "lastenlaulut 1970-luku", joka tuottaa 53 viitettä. Jatkohaut vuosiin 1980-1983 tuottavat paljon lisää viitteitä, mutta ongelmana on, että hakija joutuu poimimaan levykokonaisuudet yksittäisten laulujen joukosta.
Samantyyppiset haut esimerkiksi HelMet-tietokannassa tuottavat enemmän osumia, koska hakusanaa "lastenlaulut" on käytetty myös sellaisten levyjen yhteydessä, jotka eivät ole puhtaasti lastenlevyjä. Tämä määrittelykysymys onkin melkoinen ongelma, sillä käsite "lastenlevy" ei ole millään tavalla yksiselitteinen…
Olemme etsineet käytössämme olevista tietokannoista kysymäänne Pietarin puhelinluetteloa, mutta tuloksetta. Kannattaa kuitenkin tiedustella Helsingin yliopiston kirjastosta ( http://www.lib.helsinki.fi/ ) sekä Suomen Sukututkimusseurasta ( http://www.genealogia.fi/ ).
Radioteatterin kantaviin voimiin kuulunut Antero Alpola käsikirjoitti Johannes Linnankosken novelliin perustuvan kuunnelman Taistelu Heikkilän talosta.
Kuunnelman teksti on julkaistu ainakin kokoomateoksessa Parhaat suomalaiset radiokuunnelmat 1948-1949. Teosta on saatavissa Outi-kirjastoita.
Outi-kirjastojen hakutulos
Kuunnelman arkistotiedot
Taustatietoja Yle Areenassa
Kyllä, ainakin pääkaupunkiseudulla Helmet-kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Poikkeuksena Keskustakirjasto Oodi, joka ei ota vastaan aineistolahjoituksia. Voit tiedustella asiaa lähikirjastostasi. Jos lahjoitettuja kirjoja ei oteta kirjaston kokoelmaan, ne ohjataan eteenpäin, esim. kierrätyshyllyyn, josta muut asiakkaat voivat poimia teoksia itselleen.
Kirjastoja, joissa on kirjakierrätyspiste, voit etsiä Helmet.fi-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjoita hakulaatikkoon kirjakierrätyspiste ja paina enter. Helmet.fi
Voisiko kyseessä olla saksaksi nimillä Komische Oper ja Opera Presto tunnettu sarja? Suomeksi en löytänyt sarjasta mitään tietoa, mutta saksaksi siihen löytyi muutamia viittauksia. Näiden perusteella kyseessä on Curt Lindan tekemä/tuottama 13-jaksoinen sarja, jossa noin kymmenminuuttisissa jaksoissa parodioitaan klassikko-oopperoita. Ainoa löytämäni huonolaatuinen kuva oli fernsehserien.de-sivustolla https://www.fernsehserien.de/komische-oper Ehkä joku palstan lukijoista muistaisi sarjan? Lähteet: Die Welt -lehden muistokirjoitus Curt Lindasta https://www.welt.de/welt_print/article860591/Unbestechlicher-im-Zeichentrickstudio-Curt-Linda-tot.htmlKomische Oper -sivu Wikipediassa https://de.wikipedia.org/wiki/Komische_Oper…
Olisiko kyseessä Irja Salla (oik. Taju Sallinen)? Hän oli stipendiaattina Saksassa heinäkuusta 1943 tammikuuhun 1944 ja julkaisi kokemustensa pohjalta kaksiosaisen teoksen, Rakkautta raunioilla: Matkapäiväkirja (WSOY 1944) ja Hävityksen keskellä: rakkautta raunioilla 2 (WSOY 1947). Aiheesta on julkaistu ainakin Hiidenkivi-lehden numerossa 1/2006 Katri Kivilaakson artikkeli otsikolla "'On kuin puhuisin tyhjyyteen' : Irja Sallan matkapäiväkirja sotaa käyvästä Saksasta". Em. kirjat löytyvät myös Sallan vuonna 1967 julkaistujen Koottujen teosten osista neljä ja viisi.
Irja Salla Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Irja_Salla.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 löytyy Finlex-palvelusta osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621 ajantasaisena. Mukana ovat siis lakiin tulleet muutokset.
Tässä laissa määritellään asiakirjojen julkisuusperiaate, asiakirja julkiseksi tuleminen, oikeus saada tieto asiakirjasta, tiedon antaminen asiakirjasta, viranomaisen velvollisuudet edistää tiedonsaantia ja hyvää tiedonhallintatapaa, salassapitovelvoitteet sekä salassapidosta poikkeaminen ja sen lakkaaminen.
Hotelli Sputnik valmistui silloiseen Leningradiin vuosina 1967—1968. https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%BF%D1%83%D1%82%D0%BD%D0%B8%D0%B…
Sijainti on Pietarissa osoitteessa Проспект Тореза, 36 (Torez prospekt 36) https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D1%80%D0%BE%D1%81%D0%BF%D0%B5%D0%B…
https://www-citywalls-ru.translate.goog/house5290.html?_x_tr_sl=ru&_x_t…
Rakennuksen tiloja ja huoneita on remontoitu ja se on edelleen hotelli Sputnik.
https://fi.hotels.com/ho376542/hotel-sputnik-pietari-venaja/
Merinolampaat tunnetaan villastaan, mutta niissäkin on olemassa rotuja, joiden lihaa hyödynnetään yhtälailla kuin villaakin. Jalo Einolan kirjassa Vuohieläimet - luonnonvaraiset sekä kesyt lampaat ja vuohet on esitelty erilaisia lammasrotuja ja tällaisia kahteen tarkoitukseen sopivia ovat esimerkiksi German mutton merino ja Medium-wool merino. South african mutton merinon taas kerrotaan ennen kaikkea olevan liharotu.
Maaseutumedian sivuilla kerrotaan, että vaikka villa on merinoiden päätuote, niin merinon kasvatuksen talous vaatii myös lihan tuotantoa.
Suomen eläinsuojelun nettisivuilla kerrotaan seuraavasti: "Lammastalouden päätuote on kuitenkin liha, ja myös villarotuisten lampaiden elämä päättyy noin neljävuotiaina teurastamossa…
Termiä ei ollut helppo löytää; sitä ei löytynyt Valtioneuvoston sanastosta, ei Myöskään Eduskuntasanastosta eikä muista kirjastossamme käytössä olevista sanastoista. Niiden termistö ei ulotu tarpeeksi kauas. Sakregister till Finlands författningssamling 1808 - 1860 sisältää hakusanan Befälhafvarestyrelsen: för finska militären. Tästä on annettu useampia säädöksiä, joista esim. no. 17 1860 suomeksi kuuluu: Vuosirahasääntö Suomen sotaväen päällikköhallitukselle. Kaikki säädökset koskivat Suomen sotaväen päällikköhallitusta. Olisiko kysymys tästä.
VASKI-kirjastoista ainakin Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston nuortenosasto Stoorista löytyy useamman yläkoulun oppiaineen oppikirjoja. Oppikirjoja on hankittu kokoelmaan näytteenomaisesti. Kustakin oppiaineesta on hankittu jokin sarja. Uudet sarjat löytyvät avohyllystä ja kirjaston varastosta löytyy myös vanhempia oppikirjasarjoja. Myös varastokirjoissa sovelletaan näytteenomaisuutta - eli kaikkia ei varastoida. Oppikirjoista on varastoitu hieman kattavammin ainoastaan äidinkielen ja kirjallisuuden yläkoulun oppikirjoja.
Voit etsiä oppikirjaa kirjaston tietokannasta http://www.vaskikirjastot.fi kirjoittamalla hakukenttään haluamasi oppiaineen nimen (esim. "matematiikka") ja "yläkoulu".
Näytteenomaisuuteen on päädytty, koska…
Runon sanat löytyvät kahdesta eri teoksesta:
1)Runotallenteelta "Vie sinne mun kaihoni", joka sisältää
Liisa Mäkelän lausumia karjalaisia runoja.
2)Eino Haukan teoksesta "Unessa lensi kiviperhonen" s.11-14.
Lause sisältyy teokseen Die fröhliche Wissenschaft. Suomeksi se on käännetty nimellä Iloinen tiede.
https://books.google.fi/books?id=Vf8KETLiKXMC&pg=PA87&lpg=PA87&dq=Nietz…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iloinen_tiede
Viisas raha (https://viisasraha.fi/) on Suomen Osakesäästäjät ry:n jäsenlehti. Lehteä ei valitettavasti tule Espoon kaupunginkirjastoon - kuten ei monien muidenkaan yhdistysten jäsenlehtiä - eikä lehti ole luettavissa myöskään kirjaston e-lehtipalvelujen kautta. Lehden mediatietojen mukaan lehti pitäisi olla luettavissa korkeakoulujen kirjastoissa myös pääkaupunkiseudulla.
Hankintaehdotuksia ja myös lehtitilausehdotuksia voi tehdä Helmet-kirjaston hankintaehdotuslomakkeen kautta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
