Kansainvälinen televiestintäliitto ITU, joka on YK:n alainen järjestö, jakaa ja hallinnoi kansainvälisiä suuntanumeroita eli maakoodeja. Suuntanumerot ovat 1-3 numeron pituisia:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_suuntanumero
Suomi on saanut nykyisen maatunnuksensa 358 vuonna 1968. Koodit vahvistettiin Kansainvälisen lennätin- ja puhelinalan neuvoa antavan komitean (CCITT) yleiskokouksessa, Helsingin Uutiset -lehden uutisen mukaan numero valikoitui Suomen numeroksi sattumanvaraisesti. Uutinen on luettavissa alta:
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/731571-miksi-suomessa-puhelinten-maatunnus-on-kolminumeroinen-358-suomen-edustaja-vaihtui
Suomi ei ollut Euroopan ainoa maa, jossa kotoperäistä malariaa esiintyi, mutta pohjoisin maa se oli. Maailman pohjoisin kotoperäinen malariatapaus tiedetään Utsjoelta. Malaria oli yleinen ja vakava sairaus, johon sairastuttiin ensimmäisen kerran 1600-luvulla. Viimeisin epidemia koettiin sotavuonna 1944. Lisää tietoa löytyy esim. tästä Ylen artikkelista:
Malarian historia Suomessa | Akuutti | yle.fi
Ruokasooda on natriumbikarbonaattia (NaHCO3) ja ruokasuola on natriumkloridia (NaCl). Molemmat sisältävät natriumia, joka on yksi suolan komponenteista, mutta ruokasooda ei ole suolaa, mikäli sillä tarkoitetaan ruokasuolaa.
Tässä muutamia kollegoiden suosittelemia koti-ikävärunoja ja -runoilijoita:
- Monet Eila Kivikk'ahon runot, mm. Nocturno, joka alkaa Läpäjävä vedenkalvo...vipajava kuva kuun
- Heli Laaksosen runot, vaikkapa Pulu uis ja Kiittämättömi
- Saima Harmaja, mm. näissä runoissa: "Unessa jälleen/ tuska katoaa./ Unessa pääsen/ ma kotiin takaisin./ Sireenit kukkii,/ on suvi lämpimin." ja "Suo minun lentää kotiin ainoaan./ Ei ole suloisempaa päällä maan"
- Zacharias (Sakari) Topeliuksen Laps' Suomen ällös vaihda pois
Koti-ikävästä ovat runoilleet varmasti monet muutkin. Muistaisitteko lukijamme lisää sopivia runoja?
Artikkeleissa, jotka olit jo lukenut, olikin paljon hyviä vinkkejä siihen, mitä nyt voi tehdä kotona. Tässä on vielä joitakin:
Podcastit. Näitä löytyy paljon ilmaiseksi eri kanavista ja eri aihepiireistä.
Kirjastojen e-kirjat, e-äänikirjat ja muu e-aineisto
Voi aloittaa uuden harrastuksen tai opetella uuden taidon
Vaikka museot ovat nyt kiinni, niihin voi lähteä ääniopastuskierrokselle: http://www.turku.fi/tapahtuma/ke-03182020-0000-aaniopastukset-turun-museoissa
Taideteoksia voi katsella verkossa: https://ateneum.fi/taideteokset-verkossa/
Voi kirjoittaa kirjeen.
Virtuaalikierrosten kautta pääsee moniin eri kohteisiin omalta sohvalta:
Moniin museoihin, muun muassa Sinebrychoffin taidemuseoon, pääsee virtuaalikierrokselle.…
Alja Rahmanova kirjoitti teoksensa Uusien ihmisten tehdas maanpaossa Itävallassa venäjäksi, josta hänen itävaltalainen miehensä käänsi sen saksaksi. Kirjan ensimmäinen ja ainoa suomennos on tuo Juho Tervosen suomennos vuodelta 1936.
lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksandra_Rahmanova
Ilmeisesti Patrik Laine (s. 1998) ei ole suorittanut varusmiespalvelusta. Hänellä on Suomen kansalaisuus ja hän on kutsunnanalainen siihen saakka kunnes hän täyttää 30 vuotta. Jos esim. tänä vuonna Suomessa syttyisi sota, niin Patrik Laine ei olisi asevelvollinen, koska hän ei ole suorittanut varusmiespalvelusta.
Asevelvollisuuslaissa määrätään näin; Jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta, jollei jäljempänä toisin säädetä. Asevelvollisuuden suorittamiseen kuuluu varusmiespalvelus, kertausharjoitus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon aikainen palvelus sekä osallistuminen kutsuntaan ja palveluskelpoisuuden…
Kaupankäynti oli pitkään yksittäisten ammatinharjoittajien ja käsityöläisten vastuulla, eikä nykyisen kaltaisia suuria monimarketteja ole ollut vasta kuin joitakin kymmeniä vuosia. Vielä 1800-luvun alun Suomessa tuottajat myivät käytännössä itse sitä, mitä valmistivat. Ensimmäiset osuuskaupat tulivat Suomeen 1900-luvun alussa, samoin kuin Yhdysvaltojen ensimmäinen itsepalvelumarket avattiin 1916. Euroopassa kauppaa käytiin keskiajalla enimmäkseen satamakaupungeissa ja muissa keskittymissä, joita oli suurten kauppareittien varrella, ja näissäkin kojut, torit ja kivijalkakaupat sekä kiertelevät kauppiaat olivat yleisempiä kuin kovin pysyvät marketit.
Koska varsinaisten kaupparakennusten sijaan oli pääosin kärryjä, basaareja…
Tietoa Verkkoviestinnän erityiskysymyksistä on koottu Kuntaliiton sivullehttps://www.kuntaliitto.fi/laki/julkisuus-ja-tietosuoja/verkkoviestinnan-erityiskysymyksiaKuntaorganisaatioiden verkkoviestintään vaikuttavat sekä julkishallinnon toimintaa ohjaava lainsäädäntö ja suositukset että yleiset verkkoviestinnän odotukset.Kuntalain 410/2015 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2015/410 29.2 § mukaan "Kunnan on huolehdittava, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa. Kunnan on verkkoviestinnässään huolehdittava, että salassa pidettäviä tietoja ei viedä yleiseen tietoverkkoon ja että yksityisyyden…
Laatokka-lehdessä on 22.8.1945 uutinen Tampereen markkinoilla myydyistä hevosista. Hyvä työhevonen on maksanut tuolloin 50 - 70 000 markkaa. Varsan hinta määrittyy pitkälti myös sen sukutaustan mukaan.
Suomenhevosen historiasta löytyy tietoa esimerkiksi Suomenhevonen -tietokirjasta (Suomen Hippos, 2007).
Tekstin nimi on Vaikea risti ja se löytyy internetistä useammastakin paikasta, esimerkiksi erinäisten seurakuntien sivuilta ja blogeista:
http://www.polvijarvi.svk.fi/?sid=12&tid=1210
http://kutomapiiri.vuodatus.net/blog/1950693/vaikea-risti/
Tekijäksi mainitaan Hilja Karhula, mutta hänen teoksiaan ei löydy esimerkiksi Fennicasta.
Tässä löytämässäni kalmistopiirin kysymyksessä viitataan kivikauteen, mutta tekstistä ilmenee miten hautaustavat ovat muuttuneet ajan kuluessa. Routaista maata on tuolloin sulatettu tulen avulla. Voisi ajatella, että hyväksi havaittua tapaa on käytetty myöhemminkin. Linkistä löytyy lisätietoa ja sivustolla on mahdollista myös esittää omia kysymyksiä.https://kalmistopiiri.fi/2016/03/30/lukijan-kysymys-kuinka-talvella-hautaaminen-menneisyydessa-onnistui/
Tarkoitat ilmeisesti auton rekisterikilpeä. Voit tarkistaa tilanteen kirjautumalla pankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella Traficomin sivulla olevaan Tarkista ajoneuvon tiedot -tiedonhakupalveluun. Rekisteritunnuksella tai valmistenumerolla voit tarkastaa veloituksetta minkä tahansa liikenneasioiden rekisteriin merkityn ajoneuvon tekniset- ja verotiedot. Ajoneuvon omistaja- ja historiatiedot ovat maksullisia.
Alla olevat tiedot löytyvät Helmet.fi-sivustosta, https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä päätti kokouksessaan 26.11.2020 uusista suosituksista ja rajoituksista epidemian leviämisen hillitsemiseksi.
Rajoitusten voimassaoloa on 10.12.2020 päätöksellä jatkettu 10.1.2021 asti.
Koronarajoitusten tavoitteena on pysäyttää koronan leviäminen pääkaupunkiseudulla.
Kirjastossa asioidessa täytyy käyttää kasvomaskia, ellei siihen ole terveydellistä estettä. Pidä riittävät turvavälit muihin asiakkaisiin ja henkilökuntaan.
Helmet-kirjastojen kokoontumis- ja kokoelmatilat on 30.11.2020–10.1.2021 suljettu asiakkailta, mutta…
Hei,
Kotimaiset Ellibs-palvelun kautta saatavilla olevat e-äänikirjat toimivat selaimessa, eli vaativat siis verkkoyhteyden, eivätkä ole näin ollen ladattavissa.
Sen sijaan Celia-palvelun (https://www.celia.fi/) äänikirjoja voi ladata eri laitteille, kuten esimerkiksi tabletille tai älypuhelimelle. Celia-palvelu on tarkoitettu henkilöille, joille vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi lukeminen on hankalaa. Celia-palvelun tunnukset ja käyttöohjeet, sekä opastukset palvelun käyttöön saa kirjastosta. Celianet-verkkopalvelussa on tarjolla yli 40 000 äänikirjaa.
Ohessa Sanaston kriteerit, tarvitaanko lupaa:Milloin tarvitsen luvan runon esittämiseen?Tarvitset luvan, kun esität runoja yleisölle. Sanasto myöntää luvat kirjailijoiden ja kääntäjien puolesta, laskuttaa lupakorvaukset ja maksaa ne edelleen niille tekijöille, joiden teoksia on käytetty. Lupa tarvitaan, vaikka esitystilaisuus olisi maksuton ja järjestetty vapaaehtoisvoimin.Milloin en tarvitse lupaa?Et tarvitse lupaa kirjallisuuden esittämiseen yksityisissä tilaisuuksissa, kuten häissä tai hautajaisissa. Lupaa ei tarvita myöskään tilaisuuksiin, joissa runonlausunta ei ole tilaisuuden päätarkoitus, tilaisuudesta ei peritä pääsymaksua, eikä sitä muutenkaan järjestetä ansiotarkoituksessa (kaikkien mainitun kolmen ehdon tulee täyttyä). Lupaa ei…
Valtionyhtiöiden yksityistämisestä Suomessa on tehty tutkielmia. Tässä muutama :
RANTANEN, Juha-Petteri : Privatisointi ja suomalaiset valtiolliset teollisuusyritykset. Pro-gradu -työ. Turun yliopisto, taloustiede. 1992
STENVALL, Kimmo : Valtionyhtiöiden yksityistäminen Suomessa. Pro-gradu -työ. Turin yliopisto, valtio-oppi. 1998.
KLEM, Ville : Valtionyhtiöiden yksityistäminen : tehokkuus, informaatio ja monopolin säätely. Helsingin yliopisto. Pro gradu, kansantalous. 1998.
OJALA, Tuija : Valtionyhtiön listautuminen - Sonera Oy. Erikoistyö : Turun ammattikorkeakoulu, kauppa ja palvelu. 1999.
LEPPÄMÄKI, Päivi : Valtionyhtiöiden yksityistäminen ja johdon valvonta. Pro-gradu -työ. Tampereen yliopisto, kansantaloustieteen laitos. 1997.…
Enny on Ennan ja Ennin rinnakkaisnimi. Enni on puhuttelunimi Einestä ja Einistä. Enna taas on todennäköisesti lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta angul, joka tarkoittaa kärkeä tai piikkiä. Ruotsissa Enny on esiintynyt kastenimenä ensimmäisen kerran vuonna 1816. Nimen lausuminen riippuu varmaan vähän sen kantajan mielipiteestä.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/ selviää, että Enny-nimeä on Suomessa käytetty vähän. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän. Ennyjä on ollut alle 133. Nimeä on annettu enemmän naisille kuin miehille.
"Taas Liisa nakellut on niskojaan, ja Pekka kiusaa siskojaan, ne kirjaan merkitään" alkaa laulun "Tonttu Torvinen" 2. säkeistö. Laulun on säveltänyt Matti Siitonen ja sanoittanut Vexi Salmi.
"Kas omenat ja namuset nyt tarjotaan! Livekala, kakut, joulupuuro, kutsulle ei saa nyt olla kuuro" lauletaan laulun "Juhla on verraton" (Nu har vi ljus här i vårt hus) 3. säkeistössä. Laulun on säveltänyt J. Ölander ja suomenkieliset sanat on tehnyt Rafael Hertzberg.
