Vähän heikohkosti löytyy kikkoja. Hankalaa on käytellä imusia, kun molemmat kädet ovat jo varattuina.
Työkaveri ehdotti, että pistää imurin rolliksen koriin (jos kori on) ja kiinnittää varren sopivaan kulmaan tukevalla teipillä... Toimivuutta hieman epäilen.
Muutamassa blogissa vauvojen ja kyynersauvoilla loikkivien kehuttiin imuroivan. Vauva konttasi (ei varmaan kovin helppoa enää aikuisena) ja potilas loikki yhden sauvan varassa (saattaa olla huteraa menoa)
Apuvälineitä on myös tarjolla. Helppokäyttöinen robotti-imuri maksaa noin 300€ https://www.senioreidenkauppa.fi/eufyrobovac-11s-robotti-imuri
Siivoustossut noin 10€ http://www.akro.fi/fi/ws/4/28/verkkokauppa/siivoustossut.html
Realistisin tapa saada asunto kunnolla…
Tsekin pk-yritysten lukumäärä toimialoittain ja henkilöstön suuruusluokittain teollisuudessa löytyy Tsekin tilastollisen vuosikirjan taulukosta ’Basic indicators of small and medium sized enterprises in the industry: by size group and CZ-NACE’ osoitteesta: http://www.czso.cz/eng/figures/1/10/2001/16.htm
Tietoja muiden toimialojen yrityksistä löytyy Eurostatin eli EU:n tilastoviraston tietokannoista. Tämä palvelu on maksullista. Tilaukset hoitaa Eurostat Data Shop Tilastokirjastossa, puh. (09) 1734 2220.
Tietoja voi luonnollisesti kysyä myös suoraan Tsekin tilastovirastosta. Yhteystiedot löytyvät sivulta: http://www.czso.cz/eng/redakce.nsf/i/home
Tekijällä on tekijänoikeudet luomiinsa hahmoihin ja miljööseen. Tekijänoikeus on Suomessa voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Tämän jälkeen voi laillisesti käyttää toisen henkilön henkilöitä tai miljöötä. Esimerkiksi Sherlock Holmes -hahmon tekijänoikeudet ovat rauenneet, joten hänestä voi laillisesti kirjoittaa kuka vaan ja myös julkaista teoksensa.
Jos kirjoitat vain omaksi ja kavereiden iloksi, etkä aio sitä julkaista, puhutaan fanifiktiosta. Joillekin kirjailijoille fanifiktion kirjoittaminen heidän teoksistaan on suuri kunnianosoitus, eikä se haittaa heitä. Fanifiktiota julkaistaankin internetissä varsin paljon, eikä siitä ole nostettu oikeusjuttuja. Fanifiktiosta voi lukea vaikka seuraavat Ylen jutut: Fanifiktio…
Patsaista tuli tarkoitettua pienemmät enemmänkin lasku- kuin mittausvirheen vuoksi. Ne tehtiin Pariisissa mallina olleiden pienoisveistosten mukaan ja virhe syntyi muunnettaessa mittayksikkönä olleita jalkoja metreiksi.
Patsaiden ja niiden jalustojen tarinan kertoo ytimekkäästi kirja Helsingin helmi : Helsingin tuomiokirkko 1852–2002:
Vuonna 1883 Lutherin 400-vuotisjuhlaa varten Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan kirkkoneuvosto päätti hankkia kirkkosalin pilareiden tyhjiin veistoskomeroihin Lutheria, Melanchtonia ja Agricolaa esittävät suuret veistokset. Agricolan patsaasta päätettiin järjestää kilpailu, mutta kustannussyistä kaksi muuta toteutettaisiin tunnettujen veistosten kopioina.
Kirkkoneuvoston asiantuntijanaan…
"Luen jo itse"- tyyppisiä kirjoja
Tammen Kirjava kukko-sarjassa on erinomaisia oman lukemisen harjoitteluun soveltuvia kirjoja. Joitakin esimerkkejä:
Kari Levola: Äksy syysyskä (Kirjava kukko-sarja); Harri Istvan Mäki: Naamiosankarit-sarja (1. osa: Naamio & Viitta);); Karo Hämäläinen: Samuli, presidentinpelastaja tai Samuli ja Iskä - miesten kesken; Hannele Huovi: Atte ja Nysä-Putte tai Atte ja kaamea kerhotäti.
Jos lukeminen vielä kangertelee, hyviä kirjoja löytyy myös esim. Keltanokka-nimisestä sarjasta, jossa vaikeat sanat on tavutettu, esim. Harri István Mäki: Sihis ja kummituslaiva. Samantapainen on myös Werneri-sarja, josta suosittelen Tuulia Ahon kirjaa Aapo ja puhuva pulu.
Muita huomionarvoisia kirjoja ovat kotimaisista esim.…
1800-luvun alussa Napoleon tukki kauppareitit meren yli, mikä vaikeutti ruokosokerin tuontia Eurooppaan. Nyt alettiin etsiä tapaa viljellä sokeria kylmemmässä ilmastossa.
Saksalainen kemisti Marggraf oli 1747 osoittanut, että rehujuurikkaista voitiin erottaa samaa sokeria kuin sokeriruo’osta. Hänen oppilaansa Franz Carl Achard jatkoi opettajansa työtä ja löydettyään paljon sokeria sisältävän (6–8 %) juurikkaan – sokerijuurikkaan –, hän perusti vuonna 1801 maailman ensimmäisen sokerijuurikastehtaan.
Jalostuksella saatiin vähitellen kehitettyä juurikas, joka sisälsi yhtä paljon sokeria kuin sokeriruoko (16–19 %) ja kun tuotanto sai vielä valtion tukea, aloitettiin uusi kausi sokerin historiassa. Vuonna 1880 sokerijuurikkaan osuus…
Me ihmisethän emme varisten kaltaisten älykkäiden lintujen kaikkia toimia ymmärrä, mutta omat kokemukseni koirista ja variksista panevat kysymään, mistä päättelet varisten reagoivan juuri kissaan? Itse pidän todennäköisempänä, että ne reagoivat ihmiseen, jolla voi olla jotain maukasta syötävää jaettavana. Olen itse nähnyt monet kerrat, kuinka varis seuraa yhtä ja samaa koiranulkoiluttajaa, koska tämä on muutaman kerran heittänyt koiran makupalan myös varikselle. Muuta ei tarvittu. Varis päättelee, että kun kerran sai, voi saada toistekin.
On toki myös mahdollista, että kissan tapauksessa on myös kysymys potentiaalisen vihollisen vartioinnista. Kaupungissa vapaana liikkuvat kissat ovat uhka varikselle varsinkin pesimisaikana. Varikset…
Antikvariaatti.net-sivuston kautta löytyy tällä hetkellä kolme myynnissä olevaa Aamu varjojen linnassa -kirjaa:
https://www.antikvariaatti.net/haku?q.type=&q.category=&q.seller=&q.language=&q=aamu+varjojen+linnassa&sort=newest
Eivär ole. Bambut ovat heinäkasveja, joita on yli 1400 lajia. Rottinki taas on puumainen palmukasvi. Rottinkipalmuja on noin 600 eri lajia. Tietoa lisää esim. Tulevaisuuden ekokuidut -artikkelista kulutus.fi-sivulta:
http://www.kulutus.fi/artikkelit/tulevaisuuden-ekokuidut/
Aihetta käsitellään Ylen sivustoilla:
Jättiraportti: Luonnolle tarvitaan hintalappu, koska taloutemme, elämämme ja hyvinvointimme on täysin riippuvainen luonnosta.
https://yle.fi/uutiset/3-11768190
Vastuullinen kuluttaminen lisääntyy, mutta suurinta osaa kiinnostaa eniten hinta ja helppous. https://yle.fi/uutiset/3-9930079
Makupalat.fi kirjastojen linkit tiedonhakuun antaa hakusanalla kulutus muun muassa seuraavat sivut: https://www.greenchoices.org/
https://elamantapatesti.sitra.fi/
http://www.kulutus.fi/
Kertojan Edmondsson-niminen naisystävä saa tikan otsaansa Jean-Philippe Toussaintin romaanissa Kylpyhuone (WSOY, 1987):
74
En halunnut enää puhua. Pidin takkia päälläni huoneessa, pelasin tikkaa koko päivän.
75
Edmondsson piti minua ahdistavana. Annoin hänen puhua ja jatkoin tikan pelaamista. Hän pyysi minua lopettamaan mutta minä en vastannut. Heitin tikkoja maaliin ja menin hakemaan ne. Edmondsson seisoi ikkunan luona ja tuijotti minua. Hän pyysi taas minua lopettamaan. Sinkosin kaikin voimin häntä kohti tikan, joka tunkeutui hänen otsaansa. Hän putosi lattialle polvilleen. Minä menin hänen luoksensa ja vedin tikan pois (vapisin). Ei se mitään, sanoin, naarmu vain.
(s. 81-82)
Kuntien kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti. Useimmiten valinta tehdään erilaisten valintalistojen tai muiden kirjallisten tarjousten perusteella, itse kirjoja ei tarvitse kirjastoihin etukäteen lähettää. Tässä tietoa Helsingin kaupunginkirjaston hankintakäytännöistä: http://www.lib.hel.fi/Page/1894f441-3ff0-45a2-84f0-829fc689ac18.aspx , http://www.lib.hel.fi/Page/1272d64b-61f3-4f24-9f9f-1df7f795c925.aspx . On myös mahdollista saada teoksensa Kirjavälityksen (http://www.kirjavalitys.fi/ ) tai BTJ Kirjastopalvelun (http://www.btj.fi/ ) listoille, joiden kautta tieto kirjasta leviää kattavasti koko Suomen kirjastoihin. Lisätietoa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajatiedotteet/ . Myöskään yhteistä…
Muistat oikein, Tove Janssonin lasimaalaus koristi Ravintola Tullinpuomin hissin ovia, tosin muumi ei teoksessa esiintynyt.
Tullinpuomin lasimaalaus vuodelta 1941 oli ensimmäinen Janssonin julkiseen tilaan tekemä työ. Valitettavasti hissinovet ja sitä myöten maalaus ovat sittemmin tuhoutuneet, jäljellä on vain mustavalkoinen valokuva.
Tuo valokuva löytyy mm. täältä: http://muumittaja.blogspot.com/2014/03/tove-janssonin-monumentaalityot…
Muut lähteet:
https://www.moomin.com/fi/blogi/tove-jansson-toi-julkisten-tilojen-sein…
https://tovejanssonseura.fi/tove-jansson/tove-janssoniin-liittyvia-paik…
https://elokuvateattereita.blogspot.com/2013/04/sininen-kuu-entinen-elo…
Kirjastot kyllä ottavat vastaan kirjalahjoituksia, mutta tällöin kyseeseen yleensä tulevat vain paljon kysytyt ja varatut uutuuskirjat. Helsingissä Pasilan kirjastossa sijaitseva kirjavarasto saattaa ottaa vastaan myös vanhempia nimekkeitä, mikäli sen kokoelmassa on näistä nimekkeistä huonokuntoisia kappaleita, jotka sitten voidaan korvata lahjoituksina tulleilla parempikuntoisilla.
Monissa kirjastoissa on myös kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat saavat tuoda omia kirjoja muiden asiakkaiden ilmaiseksi otettaviksi.
Käytännöt vaihtelevat kirjastokohtaisesti jonkin verran, joten sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta, johon haluaisit kirjoja lahjoittaa.
Uuno Kailas ja Aarni Kouta ovat suomentaneet kyseisen runon. Lähetän sähköpostiisi Uuno Kailaan käännöksen.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?AuthorID=&PoemName=Hyperions+Schicksalslied&LanguageID=&Country=
Napoleon on kirjoittanut tekstejä, joissa on säilynyt hänen ajatuksiaan. Näitä tekstejä ei näytä olevan suomennettu,
kirjeitä löytyy lukuisina eri laitoksina ranskaksi Kansalliskirjaston kokoelmista, haku tekijällä Napoléon
Yleisistä kirjastoista löytyy esim.
Napoleon I, Ranskan keisari, Lettres inédites de Napoléon Ier à Marie-Louise : écrites de 1810 à 1814 / Paris : Des bibliothèques nationales de France, 1935
poliittista ajattelua seuraavana
Napoleon I, Ranskan keisari, Pensées politiques et sociales / Paris : Flammarion, 1969
Ruotsinnoksia Napoleonin teoksista on saatavilla, mm. hänen kirjeistään Josefinelle (ja tyttärelleen) sekä Marie Louiselle sekä myös muistelmia.
Napoleon I, kejsare av Frankrike, Bref från Napoleon till Josefina…
Maantieteellinen sijainti selittää kyseisen ilmiön:
Suomi sijaitsee maapallon länsivirtausten liikkuvien matalapaineiden alueella, mistä johtuu, että Suomessa tuulee tavallisimmin lounaasta, harvemmin koillisesta tai muista ilmansuunnista.
Sateiden syntyyn vaikuttaa Suomen sijainti pohjoisilla leveysasteilla kohdassa, jossa lännessä on suuri valtameri (Atlantti) ja idässä suuri manner (Euraasia).
Atlantin yläpuolella, Golf-virran tietämillä, kohtaavat arktisten seutujen kylmät ja eteläisten seutujen lämpimät ilmamassat. Kun ne kohtaavat sopivassa yläilmakehän virtauksessa, syntyvät useimmat Suomen yli kulkevat, sadetta tuovat matalapaineet. Atlantti puolestaan takaa sen, että kosteutta riittää.
Hyvää luettavaa aiheesta:
Paasonen, Seija:…
