"Kettu juoksi yli järven" (Räven raskar över isen) on alun perin ruotsalainen kansan- ja piirileikkilaulu, jota on laulettu ja leikitty esim. jouluna. Se kuuluu ruotsalaiseen jouluperinteeseen. Yhteys jouluun tulee juuri tästä käyttöyhteydestä, sillä laulun ruotsinkieliset sanat eivät ole mitenkään jouluiset. Niissä lauletaan ensin tyttöjen, sitten poikien ja eukkojen ja ukkojen laulu ja jos piirileikkiä vielä halutaan jatkaa, monissa nuoteissa annetaan ohjeeksi valita seuraaviin säkeistöihin jokin ammatti, esim. räätäli, suutari, leipuri jne.
Laulun suomenkieliset sanat on tehnyt Kullervo eli Tapio Kullervo Lahtinen, josta löytyy artikkeli Populaarimusiikin museon sivulta (http://pomus.net/001433). Hän on jostain syystä päättänyt…
Wikipedia kertoo seuraavaa:
Lorem ipsum on 1500-luvulta lähtien olemassa ollut teksti, jota käytetään usein täytetekstinä ulkoasun testaamiseen graafisessa suunnittelussa, kun mitään oikeata sisältöä ei vielä ole. Lorem ipsumia käytetään näyttämään, miltä esimerkiksi kirjasin tai julkaisun tekstin asettelu näyttävät.
Lorem ipsum muistuttaa klassista latinaa, ja siksi ihmisiä kiinnostaa usein, mitä se tarkoittaa. Se onkin muodostettu latinankielisestä tekstistä jättämällä pois sanoja ja niiden osia eikä siten varsinaisesti enää tarkoita mitään. Jos julkaisun mallissa käytetään todellista kieltä, ihmiset yleensä keskittyvät tekstin sisältöön. Mutta, kun tekstiksi valitaan lorem ipsum, suunnittelijat ja julkaisijat saavat tarkastelijat…
Pentti Lempiäisen kirjan "Nimipäivättömien nimipäiväkirja" (WSOY 1989) mukaan Jarna on suhteellisen uusi, vasta 60-luvulla yleistynyt nimi. Kirjoittajan mukaan nimi voi ttodellakin olla naispuolinen muunnos Jarno-nimestä, joka puolestaan on muunnelma nimestä Jeremia. Jeremia käännettynä tarkoittaa Jumala korottaa tai Jumala avaa sydämen.
Muistikuvanne Laineen perheestä on aivan oikea.Kalevi Kalemaan kirjoittamassa Edvin Laineen elämäkerrassa(KALEMAA, Kalevi: Edvin Laine : sisulla ja tunteella,WSOY, 2003,ISBN 951-0-28320-7) on tietoa tyttären nimestä.
Lainaus 1:" Mirjam oli varma, että hänen toinen lapsensa olisi poika, ja hän oli ristinyt sen mielessään Jarmoksi."
Perheeseen syntyikin tyttö eikä vanhemilla ollutkaan nimeä valmiina, jolloin…
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) tosiaan kertoo, että kirosana ”peeveli” juontuu varhaisemman uusruotsin ja nykyruotsin sanasta ”böfvel”, jonka merkitys on ’pyöveli, paholainen’. Taustalla on keskialasaksan sana ”bodel”, jonka merkitys on ’oikeudenpalvelija, pyöveli’.
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että ”samperi” ja ”saakeli” ovat muunnelmia sanasta ”saatana”, joka on peräisin uusruotsin tai myöhäisen muinaisruotsin sanoista ”sathan” tai ”satan”. Ne on lainattu saksan kautta pohjimmiltaan hepreasta.
Sanan ”himskatti” alkuperään ei löytynyt tietoa tutkimistani lähteistä,…
Sanonnalla ei liene mitään tekemistä räjähdysainenallin kanssa. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” liittää sanonnan sanan ”nalli” merkitykseen ’koira, karhu’. Merkityksen mainitaan olevan harvinainen. Wikipedian artikkelissa osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Lent%C3%A4v%C3%A4_lause arvellaan, että kyse olisi koirasta, joka olisi jäänyt ruikuttamaan rannalle, kun sen isäntä olisi lähtenyt merille.
Tom Burnamin ”Väärien käsitysten kirjassa” (Otava, 1977) esitetään, että sanonta olisikin kuulunut alun perin ”jäi kuin alli kalliolle”. Kirjan mukaan allit jäävät viimeisinä lintuina syksyllä kalliolle, kun muut linnut ovat jo lähteneet etelään. Tuossa muodossa olevassa sanonnassa tapahtuu helposti…
Erkki Melartinin Nuorten laulukirjassa III, op134B, olevan laulun Kotia kohti sanat on kirjoittanut Hilja Haahti. Laulu alkaa: "Vain kaukaa, kaukaa viittoen kotimme harja hohtaa..."
Selailin läpi kirjaston hyllyssä olevat nimikirjat, joissa kaikissa viitattiin Helenaan.
Helenan -nimen lähtökohtanan pidetään kreikan sanaa helios, aurinko. Kreikkalaisten auringojumalan nimikin oli Helios. Helena siis merkitsee aurinkoista, loistavaa! Kreikan mytologiassa Helene oli ylijumalan Zeuksen ja tämän myöhemmin joutseneksi muuttaman prinsessa Ledan kauneudestaan kuuluisa tytär. Helenestä tuli Spartan kuninkaan Menelaoksen puoliso. Lähdettyään Troijan prinssi Pariksen mukana Troijaan hän aiheutti kuuluisan Troijan sodan.
Eurooppalaisiin kalentereihin Helenan on tuonut kymmenen Helena-nimistä pyhimystä ja autuaaksi julistettua. Heistä kuuluisin on keisari Konstantinuksen äiti Helena (k. 330, muistopäivä 18.8.). Pohjoismaissa…
Enid Blytonin Viisikko-kirjoista on tehty useampiakin elokuva- ja televisiosarjaversioita. Suomeksi on ilmestynyt vuonna 2004 viisi dvd-levyä, joihin sisältynee suurin osa Viisikoista elokuvaversioina.
Viisikko seikkailee 1 sisältää elokuvat: Viisikko aarresaarella ; Viisikko pulassa ; Viisikko joutuu ansaan ; Viisikko ja aavejuna ; Viisikko ja linnan aarre.
Viisikko seikkailee 2 sisältää elokuvat: Viisikko ja salakuljettajat ; Viisikon uudet seikkailut ; Viisikko pelastaa salaisuuden ; Viisikko löytää jäljen ; Viisikko ja lapsenryöstäjät ; Viisikko vanhassa majakassa.
Viisikko seikkailee 3 sisältää elokuvat: Viisikko lähtee merelle ; Viisikko karkuteillä ; Viisikko salaperäisellä nummella ; Viisikko vuoristossa.
Viisikko seikkailee 4…
Väestörekisterin mukaan Elea nimisiä tyttöjä on Suomessa ollut yhteensä 40. Ensimmäisiä kertoja nimi on rekisterin mukaan tullut käyttöön 1900-19, jolloin Elea nimisiä oli kolme. Vuonna 2006 Elea nimen sai 24 tyttöä.
Elea-nimen on päätelty olevan lyhenne Eleanor-nimestä, joka merkitsee arabian kielellä "Jumala on valoni". Elea on myös muinainen kreikkalaisten perustama kaupunki Etelä-Italiassa (nyk. Velia). Kaupugin nimen etymologiasta ei löytynyt tietoa käytettävissä olevista lähteistä.
Nimistä voi etsiä tietoa seuraavista teoksista
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria ( 1993)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992).
Saarikalle-Suomalainen:…
Pieti (myös pietti) tarkoittaa korttipelisanastossa "luvatusta tai säädetystä määrästä puuttuvaa tikkiä". Voidaan sanoa "Se oli kallis pieti" eli "Se kävi kalliiksi", edelleen "Kallesta tuli pieti" (= "Kalle hävisi pelissä", kuvallisesti laajemminkin "Kalle on häviäjä"). Suomeen sana on tullut ruotsin kautta romaanisista kielistä:
Nykyruotsin bet, merkitys sama kuin suomessa
Ruotsiin ranskasta, jossa sanonta faire la bête 'hävitä'. Ranskan kielessä sanalla bête on lukuisia merkityksiä 'eläin', 'peto', usein myös haukkumasanoina 'typerys', 'pikkutarkka'.
Ranskaan sana on tullut latinasta: bestia (myöhemmässä kielessä myös besta) 'eläin', 'peto'.
Käytännössä on kuitenkin hyvin todennäköistä, että henkilönnimissämme esiintyvä pieti- ei ole…
Ensimmäinen kirjastokortti on aina maksuton ja sen jälkeen annetuista korteista peritään maksu. Esim. kortin kadotessa tilalle tehtävästä uudesta kortista veloitetaan 2€ maksu. Alle 18-vuotias tarvitsee huoltajan kirjallisen suostumuksen saadakseen kirjastokortin.
Lisätietoa kirjastokortista voi lukea alla olevasta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan mukaan, ikra on venäläinen termi, joka tarkoittaa "aito eli musta tai mustanharmaa kaviaari, arvostettu ja kallis herkku, joka on sampikalojen [...] mätiä".
Uusi Suomalainen nimikirja kertoo Hiski-nimestä näin:
"Hiskia on Vanhan testamentin nimiä. Juudan kuningas Hiskia hallitsi 716-687 eKr. ja toteutti uudistuksia jumalanpalveluksen arvon kohottamiseksi, mm. murskasi epäjumalien patsaat. Nimi ei ole sisältynyt almanakkaan, muttei silti ole ollut lainkaan harvinainen. Yleisin muoto on Hiski, mutta myös Hiska, Hiskija, Kiia, Kiija ovat olleet käytössä."
Ortodoksisessa almanakassa Hiskin nimipäivä on ollut 2.3. Nimi merkitsee suomeksi "Minun voimani on Herra"
Kyseessä on Otto Mannisen runo "Kiiski ja lohi". Runo löytyy mm. runokokoelmista "Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja" (WSOY, 1994) ja "Pieni aarreaitta 3 - runoaitta" (WSOY, 1993).
Suomen kielen sana lutka on todennäköisesti peräisin venäjän adjektiivista bludnyj, joka tarkoittaa haureellista tai irstailevaa.
Lähteet:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. (SKS, 1995)
Ansa Ikosen ja Tauno Palon yhteiset 12 elokuvaa ovat:
Kaikki rakastavat Vaala, Valentin 1935
Vaimoke Vaala, Valentin 1936
Koskenlaskijan morsian Vaala, Valentin 1937
Jumalan tuomio Särkkä, T. J.
Norta, Yrjö 1939
Serenaadi sotatorvella eli sotamies Paavosen tuurihousut Särkkä, T. J. 1940
SF-Paraati Norta, Yrjö 1940
Kulkurin valssi Särkkä, T. J. 1941
Vaivaisukon morsian Särkkä, T. J. 1944
Laitakaupungin laulu Laine, Edvin 1948
Professori Masa Kassila, Matti 1950
Isän vanha ja uusi Kassila, Matti 1955
Ratkaisun päivät Leminen, Hannu 1956
ks. myös www.elonet.fi
Video- ja DVD-saatavuus Suomen elokuva-arkiston Tenho-tietokannan mukaan
- Kaikki rakastavat video, Suomi-filmi
- Vaimoke, video, Suomi-filmo
Serenaadi sotatorvella, Video, Suomen…
Kirjastossa työskentelee ihmisiä erilaisilla nimikkeillä ja koulutuspohjilla. Kirjastosta löytyvät mm. vahtimestari, palveluvirkailija, kirjastovirkailija, erikoiskirjastovirkailija, kirjastonhoitaja, erikoiskirjastonhoitaja, lastenkirjastonhoitaja, informaatikko, pedagoginen informaatikko, toimistopäällikkö ja aluejohtaja.
Perustöitä ovat hyllytys, aineiston järjestäminen, paikantaminen ja korjaus. Monipuolinen asiakaspalvelu on kivijalka, joka sisältää mm. lainauksen, palautuksen, maksut, neuvonnan, tiedotuksen jne. Omasta kirjastosta lähtevien varausten haku (hakulistat) kuuluu myös päivittäiseen rutiiniin.
Kirjastotyöhön kuuluu myös opastusta: tiedonhaussa, asiakastyöasemilla, kirjaston käytössä ja aineiston paikantamisessa.…
Sanonnoissa seikkaileva Matti ei taidakaan aina olla sama henkilö. Ilmeisesti Mattia on monissa ilmauksissa käytetty yksinkertaisesti miehen synonyyminä. Tämä lienee syynä myös Nukkumatin ja mattimyöhäisen syntyyn. Muita samaan tapaan käytettyjä nimiä ovat Jukka (unijukka, tiskijukka) ja Mikko (ovimikko, baarimikko, kipinämikko).
Sanontaan "Matti kukkarossa" Matti on ilmeisesti tullut Saksan kautta. Saksassa on ilmaisu "Matthäei am Letzten". Se tarkoittaa, että joku on lopussa terveydellisistä tai taloudellisista syistä. Sanonta on syntynyt Matteuksen evankeliumista, joka päättyy sanoihin ”Ja katso, minä olen teidän kannassanne kaikki päivät maailman loppuun asti”. Kukkarossa asusteleva Matti voidaan yhdistää myös shakkipelin mattiin eli…
Emma juontaa juurensa muinaissaksalaisesta nimestä, jonka alkuosana on sana ermin – irmin, joka tarkoittaa ”yleinen” ”suuri”, ”voimakas”. Sama sana ilmenee nimissä Ermgard, Irmgard, eli Emma on alkuperältään sama kuin Irma ”mahtava”, ”suuri”.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Fausti, vausti, vaussi, faustilakki esiintyy Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Hämeessä, Haapavedellä ja Posiolla. Se on siis lipaton lakki, baskeri. Kemistä on kotoisin sanonta "faustilakki vauhtilakiksi sanothin". Raumalla sanotaan "faustlakki".
Suomen murteiden sanakirja. 2. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Valtion painatuskeskus, 1988
Hesarin Kirsti kertoo vaustin taustasta: "Suomessa sai vuonna 1926 ensi-iltansa saksalaisen Friedrich Wilhelm Murnaun ohjaama elokuva Faust. Päähenkilö esiintyi filmissä baskerimaisessa, otsaa myötäilevässä päähineessä."
(HS 14.3.1999) Selitys kuulostaa hyvältä. Sanan esiintyminen vain maan länsi- ja keskiosassa ei kuitenkaan selity sillä.
