Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Sinulla pitää olla mukana kuvallinen henkilötodistus. Kadonneen kirjastokortin uusiminen maksaa aikuisilta kolme euroa ja lapsilta kaksi euroa. Saat uuden kortin heti, sitä ei siis tarvitse odottaa, joten pääset saman tien myös lainaamaan.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Kyseessä on varmaankin Satu Kivelän toimittaman Havaintoja ihmisestä -ohjelman jakso Toivo ei ole järjen asia. Siinä toimittaja viittaa Panu Pihkalan kirjoittamaan ilmastoahdistusta käsittelevään kirjaan. Haastateltavana ohjelmassa on toivon tutkija Jari Kylmä.
Havaintoja ihmisestä -ohjelman jaksot julkaistaan Yle Areenassa aina torstaisin kello 6.00. Ohjelma kuullaan torstaisin myös Yle Radio 1:ssä ja sunnuntaisin Yle Puheessa.
https://areena.yle.fi/audio/1-50760597
Panu Pihkala on julkaissut kaksi aiheeseen liittyvää teosta, Päin helvettiä? : ympäristöahdistus ja toivo (Kirjapaja, 2017) ja Mieli maassa? : ympäristötunteet (Kirjapaja, 2019).
Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla. Teokset ovat…
Kantaaottava runous ei ilmeisesti ole viime vuosina (vuosikymmeninä)
ollut runoilijoiden suosiossa. Rauhan etsintä on ollut sisäisen rauhan
etsintää. Rauhan kirjallisuuden edistämisseura on vuonna 1979 julkaissut
antologian rauhanrunoista nimeltä "Lävistetty sydän". Uudempaa koostetta
ei löydy, eikä sellaista Suomen Rauhanliiton mukaan olekaan.
Olit itse tutustunut jo Turtiaiseen, Tiaiseen, Tiihoseen ja Hotakaiseen etkä ollut löytänyt sopivaa. Perinteistä julistavaa rauhanrunoutta löytyy oikeastaan vain laulunsanoituksessa, esimerkkeinä Pelle Miljoona, Dave Lindholm (70-lukua!) tai uusimpana Ultra Bra (esim. Ken Saro-Wiwa on kuollut).
Mitä tulisi siis tehdä? Joko kääntyä 60-70- lukujen julistajien puoleen (ks. antologia) tai sitten lukea…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että Levo-alkuisilla sukunimillä on kahta eri alkuperää. Länsisuomalainen merkitys sanalle ”levo” tai ”lepo” on ’karjan lepopaikka, metsään karjan lepopaikaksi hakattu aukio’. Sen sijaan karjalaista alkuperää olevat nimet ovat peräisin etunimestä ”Levo”, joka puolestaan juontuu venäjän kautta kreikkalaisesta nimestä ”Leon”.
Osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 löytyvän nimilain 10 §:n mukaan ”[s]ukunimi voidaan muuttaa uudeksi sukunimeksi, jos hakija selvittää [– –] että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä…
Jos tykkäät kummitustarinoista, voisit kokeilla jotain näistä kirjoista:
Juha-Pekka Koskinen: Kirjaston kiusanhenki, jatko-osa Tähtitornin vampyyri
Seita Rönkä: Kaksoisjoen kartanon kummituskierros
Magdalena Hai: Haiseva käsi ja sen jatko-osa Kuolleiden kirja
Harri Istvan Mäki: Kirottu
Raili Mikkanen: Suomen lasten kummituskirja
Eva Frantz: Ruukin salaisuus
Kaloissa allergisen reaktion aiheuttavat valkuaisaineet ovat enimmäkseen parvalbumiineja. Nämä eivät ole samanlaisia lajista toiseen, mutta erot ovat pieniä. Tästä huolimatta allergiset reaktiot vaihtelevat ihmisissä. Toiset reagoivat kaikkiin lajeihin, toiset vain muutamiin, jotkut jopa vain yhteen. Monet voimakkaasti kala-allergiset sietävät tonnikalaa.
Ainakin yhtenä selityksenä pidetään sitä, että eri parvalbumiinit ja niiden variantit aiheuttavat erilaisia allergisia reaktiota. Ihminen voi olla allerginen useille jonkin lajin proteiineille tai sitten vain yhdelle niistä. Esimerkiksi rustokalojen lihaksistossa tavataan parvalbumiineja, joiden allergeenisia ominaisuuksia pidetään vähäisinä, kun taas luukalojen lihaksissa on…
Kaarina Helakisa on riimitellyt "Little Tommy Tucker" -lorun suomeksi. Loru on suomenkieliseltä nimeltään "Pikku Tommi Takala" ja se löytyy esimerkiksi teoksista "Lasten kultainen riimikirja" (Otava, 1993) ja "Hanhiemon runoja" (Otava, 2000).
Loru alkaa näin:
"Pikku Tommi Takala
laulaa, jotta saisi ruokaa."
Saat koko lorun sähköpostiisi.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa HelMet-tietokannasta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lähde:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Voit tilata kaukolainaksi sellaista aineistoa, jota ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kaukolaina toimitetaan haluamaasi Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja sen saapumisesta ilmoitetaan sinulle sähköpostitse.
Kaukopalvelupyyntölomake on Helmet –sivuilla:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Helsingin kaupunginkirjaston kautta kaukolaina Suomesta ja Pohjoismaista maksaa 4 € / kpl.
Ilmoitit haluavasi kaukolainata jotakin Louna -kirjastoista. Pääsääntöisesti kaukolainoja tilataan Suomessa maakuntakirjastoista, joilla on kaukopalveluvelvoite. Jos etsittyä teosta ei löydy maakuntakirjastoista, niin kyllä niitä tilataan pienemmistäkin kirjastoista ja yleensä kirjastot antavat teoksiaan…
Outlander - Matkantekijä –sarjan tunnusmusiikissa soi skotlantilainen kansansävelmä Skye Boat Song. Televisiosarjan tunnusmusiikin sanoituksessa on osa Robert Louis Stevensonin runosta Sing me a song of a lad that is gone, jota ei valitettavasti ole suomennettu.
https://finna.fi/
https://www.poetryfoundation.org/poems/45949/sing-me-a-song-of-a-lad-th…
https://www.kirjastot.fi/kysy/joko-ykkos-tv-n-outlander?language_conten…
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Skye_Boat_Song
19.2.1974 säädettiin laki hinnantasauksesta sekä hintasulusta eräissä tapauksissa (Hyväksytty kiireellisenä) 155/1974. Hinnantasauslain tarkoituksena oli maksutaseen turvaaminen tiettyjen tavaroiden tuontia hillitsemällä:
Hinnantasauslaki antoi hallitukselle mahdollisuuden periä ns. hinnantasausmaksua eräistä maahan tuotavista kestokulutushyödykkeistä. Maksun suuruus oli enintään 25 % tavaroiden arvosta ja sitä sai kantaa enintään vuoden kerrallaan. Maksua voitiin periä mm. autoista, moottoripyöristä, pienlentokoneista, veneistä sekä venemoottoreista.
1970-luvun alkupuolella tehtiin muitakin päätöksiä autojen, kodinkoneiden ja vastaavien tuotteiden tuonnin vähentamiseksi.
Lisätietoja löytyy:
Suomen maksutaseen kehityslinjat…
Kysyjän esittämien tuntomerkkien perusteella kyseessä lienee hyvin todennäköisesti Michael Aptedin vuonna 1994 ohjaama elokuva "Nell", jonka pääosissa esiintyvät Liam Neeson ja Jodie Foster. Elokuva on tullut ensi-iltaan Suomessa marraskuussa 1995 ja se on esitetty televisiossakin muutamaan kertaan.
Elokuvasta lisää:
Elonet
IMDB
Valitettavasti en ole aiheen asiantuntija, joten en voi suoraan suositella sopivimpia kirjoja ja artikkeleja.
Tein Finna.fi haun aihesanalla Etiikka ja sanalla määritelmä. Rajasin haun kirjoihin ja e-kirjoihin. esim. Elisa Aaltolan: Empatia : myötäelämisen tiede voisi olla sopiva aloitus aiheesta. Linkki Finna-halu etiikka
Myös Kotimaisen kielten keskuksensanakirjasta voisi olla apua määritelmiin. Linkki Kotus Etiikka
Finna haulla Oikeus ja Etiikka löytyi Heikki Pihlajamäen artikkeli Oikeus ja Etiikka, joka on julkaistu Oikeus 27 (1998) : 1, s. 100-101
Jakamalla haun kahteen kenttään ja rajaamalla sanat aihesanoihin, löytyy paljon mielenkiintoisia kirjoja ja artikkeleita. Hakua kannattaa rajata vielä aiheen mukaan.…
Kirjastolaki vastuuttaa kirjaston kokoelmien kartuttamisen ja hoitamisen kunnalle. Kunnan- ja kaupunginkirjastot päättävät itse, miten ne järjestävät aineistojen valinnan. Yleensä käytännön valinnat tekee kirjaston koosta riippuen yksi tai useampi kirjaston työntekijä, ja työtä ohjaavat kirjastossa sovitut valintaperiaatteet. Uuden aineiston valitseminen, samoin kuin vanhentuneen tai tarpeettomaksi käyneen poistaminen, on osa kirjastoammatillista työtä.
Kirjastot ottavat vastaan myös hankintaehdotuksia asiakkailta.
Esimerkkejä valintaperiaatteista:
Helsingin kaupunginkirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Helsingin_kaupunginkirjaston_kokoelmal…
Tampereen kaupunginkirjasto: https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/…
Tieteen termipankki määrittelee lössin "tuulen kerrostama hienorakeinen (raekoko 0,01–0,05 mm) maalaji." Linkki tieteen termipankkiinLössi voi siis olla sekä hyvää viljelymaata, että dyynien lähistölle kertynyttä hiekkamaata. Lyhyt johdatus Kiinan historiaan kertoo Keltaisen joen varrelta:"Legendoissa on sen verran perää, että tulvasuojelulle oli Kiinan kulttuurin syntyalueella tarpeensa. Lössimaa, joka on hallitseva maannos Keltaisenjoen varrella, on hienojakoista ja viljavaa, mutta myös loistava sedimentti." Linkki sivustolleSusanna Pyhälän opinnäytteessä Lieson kyläkaava 2006 kerrotaan Lössimaasta: "Lieson pellot ovat niin sanottua Lammin lössiä, joka on ravinteikasta hienojakoista tuulten kerrostamaa maa-ainesta." Linkki…
Kirjastosta löytyy seuraavia kirjoja, joista voisi olla apua:
Kansainvälinen etikettikirja (toim Luoto),
Powell: Maan tavoille, matkailijan käytösopas,
Kulttuureja ja käyttäytymistä, 90 maata suomalaissilmin (Fintra-julkaisu, 1993),
Kulttuureja ja käyttätymistä,Eurooppa (2000),
Strange: Denmark, a survival guide to customs and etiquette (CultureShock -sarjaa),
Bendure: Denmark (Lonely planet -matkaopas).
Kirjastoissa käytös- ja tapatiedon luokka on 30.8 ja Tanskaa koskeva maantiedon/matkailun luokka on 43.3.
Lisäksi katsottiin Aleksi -artikkeliviitetietokantaa, josta ei aivan viimeaikaisia tähän sopivia artikkeleita näyttänyt juurikaan löytyvän, mutta Aleksi on Lahden kaupunginkirjastossa asiakaskäytössä, jos haluat jatkaa…
Suomen kirjakielessä pastori on mainittu ensimmäisen kerran Maskun Hemmingin hurskaiden laulujen kokoelmassa vuodelta 1616. Sana on lainasana ruotsin kielen pastor-sanasta, joka juontuu latinan kielen paimenta merkitsevästä sanasta pastor.
Sanalla pappi taas on vastineensa kaikissa lähisukukielissämme. Sanan arvioidaan olevan joko slaavilais- tai germaanisperäinen.
(Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Sana on siis kielessämme varsin vanha, mutta tietoa sen käytöstä menneinä vuosisatoina ei löytynyt.
Helmet aihe-haulla: Vironkielinen kirjallisuus ja Neuvostoliitto sekä rajauksilla: kirja, aikuistenkokoelma, viron kieli löytyy 32 kirjaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2250486__Svironkielinen%20kirjallisuus__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A9%3A9%3AAikuisten%20kokoelma%3A%3A__Ff%3Afacetcloud%3Aneuvostoliitto%3Aneuvostoliitto%3Aneuvostoliitto%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Aest%3Aest%3Aviro%3A%3A__P0%2C3__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Niistä suurin osa näyttäisi olevan aiheeltaan lähihistorian tarkastelua.
Melko vähän löytyy kirjallisuutta suomennettuna. Samalla haulla, mutta suomen kieleen rajattuna löytyy kasitoista teosta. Uusimpana juuri tuo lukemasi Taskan Popeda 1946.…
Ihan noin uutta tilastoa ei ole, mutta alla on top 10 -lista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen lainatuimmista lastenkirjoista vuodelta 2008:
- Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Risto Räppääjä ja villi kone / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Tatu ja Patu työn touhussa / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Tatu ja Patu päiväkodissa / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Risto Räppääjä ja Hilpuri Tilli / Sinikka Nopola, Tiina Nopola
- Tatun ja Patun oudot kojeet / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Tatun ja Patun Suomi / Aino Havukainen ja Sami Toivonen
- Harry Potter ja kuoleman varjelukset / J. K. Rowling
- Harry Potter ja puoliverinen prinssi / J. K. Rowling
- Pääkallovaras / Anna Jansson
Tässä vielä…
Antigeeni on mikä tahansa molekyyli, joka aiheuttaa elimistössä immuunivasteen. Se on usein proteiini, joita esiintyy virusten tai bakteerien pintarakenteissa. Niiden läsnäolo saa immuniteettijärjestelmän tuottamaan vasta-aineita.
Useissa rokotteissa on antigeenejä eli heikennettyjä taudinaiheuttajia tai niiden tautia aiheuttamattomia osia. Immuunijärjestelmä tunnistaa ne vieraaksi ja immuunisolut aktivoituvat. Elimistöön muodostuu vasta-aineita, ja jatkossa immuunijärjestelmä muistaa antigeenin. Kohdatessaan sen uudelleen järjestelmä valmistaa nopeasti oikeita vasta-aineita ja aktivoi oikeat immuunisolut.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antigeeni
https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/24067-antigen
https://…
Veteraaniliittojen sivuston mukaan sotaveteraaneja oli elossa 2985 vuonna 2022. Sivulta näkyy myös ennuste tästä vuodesta eteenpäin. Ilkka-Pohjalaisen artikkelin Veteraanityö siirtymässä perinneyhdistyksille (19.9.2022) mukaan sotaveteraaneja oli Etelä-Pohjanmaalla elossa runsas 100.
Kauppalehden artikkelissa Lotta Svärd pisti strategiansa uusiksi ja suuntaa nyt miljoonaomaisuutensa tuotot kolmeen kanavaan (30.3.2022) kerrotaan, että Lottia oli viime vuonna elossa n. 1200. Olin yhteydessä Etelä-Pohjanmaan Lottien määrästä Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry:hyn, mutta heillä ei ollut tällaista tilastotietoa. He vinkkasivat, että Lotta Svärd Säätiöllä voisi olla tietoa. Halutessasi voit olla yhteydessä sinne info…
