Voisiko kyseessä olla kirja Yömetsän aarre? Siinä jättiläinen ilkkuu tuota "Hähähää, aarrettani ette saa!". Kirjan kannessa on jänis ja kuvitus ja kansi ovat tummahkoja.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Googlettamalla löydät halutessasi kansikuvan.
Kyseisessä Hectorin kappaleen sanoituksissa näkyy tosiaan molempia, eli Jussia ja Reksiä huutamassa "Kommarit hirteen!". Se kumpi näistä on yleisempi on vaikea sanoa, mutta kappaleen alkuperäisessä äänityksessä vuonna 1974 ilmestyneellä Hectorock 1-levyllä huutaja on Jussi. Joten alunperin kappaleessa huutaja on Jussi.
Toisaalta vuoden 1991ilmestyneellä live-levyllä Hector: In Concert 1966-1991 - 25 years on tour, Hector laulaa "Reksi huutaa". Eli mies on itse käyttänyt niin Reksiä, kuin Jussia laulaessaan kappaletta. Mahdollista on, että kappaleen sanat ovat vuosien varrella eläneet ja muuttuneet huomaamatta tai sitten Hector on tarkoituksella muuttanut kyseisen lauseen. Se kumpi on yleisempi on aika vaikea selvittää. Alunperin huutaja…
Hain tietoa kirkollisista pyhistä liputuspäivinä itsenäistymisen alusta lähtien. Niissä lähteissä, mitä meillä on täällä käytettävissä (valtiopäiväaiakirjat, lait ja kirjallisuus) en löytänyt asiasta mitään. Ensimmäisessä laissa Suomen lipusta 40/1918 säädetään, millainen lipun tulee olla ja laissa 283/1920 säädetään lipun käyttämisestä mm. suhteessa muihin lippuihin. Kirkollispyhinä liputtamisesta ei niissä ole mitään. Sisäministeriön sivulla liputuspäivät ja -ajat https://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat kerrotaan viralliset liputuspäivät ja vakiintuneet liputuspäivät. Kirkolliset juhlapäivät eivät ole liputuspäiviä. Ei edes juhannus, jolloin liputetaan Suomen lipun päivän kunniaksi. Liputtaa voi muulloinkin kuin…
Itsenäisessä Suomessa on ollut 73 hallitusta ja ministereinä on toiminut lähes 600 eri henkilöä. Sellaista listausta en kuitenkaan onnistunut löytämään, josta olisi oikopäätä nähnyt, kuka kaikista ministereistämme on ollut jäsenenä useammassa eri hallituksessa kuin kukaan muu. Arvelisin kuitenkin, että kyseessä saattaa hyvinkin olla sama mies, joka pitää hallussaan ykkössijaa ministeripäivien määrän mukaan laaditussa "ministeripörssissä": 6169 päivää ministerinä istunut Johannes Virolainen on ollut jäsenenä kaikkiaan 15 hallituksessa. Tämän listan kymmenen kärkipaikan haltijoista lähimmäs Virolaisen hallituslukua yltää yhdeksänneltä sijalta Martti Miettunen (4316 ministeripäivää), jonka poliittiseen uraan mahtuu jäsenyys 13…
Kirjosieppo kuuluu varpuslintuihin. Lasse J. Laine mainitsee kirjassaan Suomen linnut: harrastajan opas, että varpuslinnut munivat munan päivässä, yleensä aamulla (s. 145). Kirjosieppo munii 5-8 munaa (Koskimies, Pertti: Suomen linnut, s. 359).
Kyseessä on kansansatu, josta on olemassa monia erilaisia variaatioita. Yhdessä versiossa viimeinen myöhässä oleva lintu on satakieli, joka saa korvaukseksi värittömyydestään upean lauluäänen.
Suomeksi satu löytyy mm. teoksesta "Harakan aarre ja muita lintusatuja" (WSOY, 1999), jossa se on käännetty nimellä "Kuinka linnut saivat höyhenensä" (suom. Marjatta Kurenniemi):
https://helle.finna.fi/Record/helle.251825
"Satumatka maailman ympäri" (Kolibri, 2002) teos sisältää sadun "Kuinka linnut saivat värikkäät höyhenensä", mikä lienee versio samasta sadusta:
https://helle.finna.fi/Record/helle.308372
Pasilan kirjasto (Pääkirjasto) ja Myllypuron lehtisali eivät lainaa lehtiä. Sen sijaan kaikista muista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä voi lainata lehtiä kotiin. Uusinta numeroa ei kuitenkaan saa lainaksi.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan kirja Three Men In A Boat on suomennettu vain kahdesti, vuonna 1949 V. Hannuksela ja Tero Valkonen 2000-luvulla, kysyjän mainitsemasta vielä vanhemmasta käännöksestä en löytänyt tietoa. Fennica ei tiedä mitään tarkempaa V. Hannukselasta. Kun tuon vanhemman käännöksen on julkaissut Pellervo-seuran lehti Pellervo, on kyseessä mitä todennäköisesti lehden toimitukseen kuulunut maisteri Vilho Hannuksela. Hänenkään elämästään ei ainakaan helpolla löytynyt lisätietoja.
Lisäys: Kirjasampo mainitsee vuonna 1906 ilmestyneet käännöksen tekijäksi Uno Brummerin. Jostain kumman syystä Fennica ei tosiaan tunne tuota suomennosta lainkaan. Brummerin suomennos näyttää löytyvän Pasilan varastosta. Ja Uno…
Jos kuolleella henkilöllä ei ole perillisiä, eikä hän ole tehnyt testamenttia, hänen omaisuutensa menee perintönä valtiolle. Valtiolle meneviä kuolinpesiä hoitaa Valtiokonttori. Henkilön kuoltua on siis aluksi selvitettävä hänen perillisensä. Perilliset selvitetään tekemällä täydellinen sukuselvitys, minkä voi tehdä kuka tahansa. Virkatodistuksia voi myös ryhtyä keräämään jokainen, jonka intressissä on löytää kuolinpesään oikeudenomistaja, joka voi päättää kuolinpesän asioista. Vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja asunnon tyhjentämisestä huolehtii sukuselvityksessä löytynyt perillinen. Mikäli sukuselvityksestä ilmenee, ettei perillisiä ei ole, tulee tehdä ilmoitus perillisittä kuolleesta henkilöstä Valtiokonttoriin. Valtiokonttori määrää…
Kirjassa ei kerrota Matin ja Liisan tarkkaa asuinpaikkaa. Siihen viitataan vain Korventaka nimellä. Linkki Kirjastot.fi.Sivustolla matinjaliisanasema.fi arvellaan heidän lähteneen Vieremältä rautatietä katsomaan. Linkki sivulle. Oletus varmaan pohjautuu sille, että Vieremän seudut olivat Aholle tuttuja. Hänen isänsä asui aikanaan Kyrönniemen pappilassa. "Kyrönniemi on vanha Iisalmen kappalaisen pappila. Vuosina 1876-1883 pappilassa asui rovasti Theodor Brofeldt eli paikkakunnalla arvostettu Ukko Ruuhveltti. Hän on myös kirjailija Juhani Ahon isä." Linkki Vieremanseurakunta.fi.
Perustuu lakeihin. Se että kirjastojen asiakkaita koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä määritellään julkisuus- ja salassapitolainsäädännössä, laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyvissä laeissa :
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (2016/679)
Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016)
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999)
Kansainvälisestä näkökulmasta asiasta voinee tiedustella esim. ILO:n kirjastosta:
https://www.ilo.org/inform/lang--en/index.htm
Suomessa lait valmistellaan useimmiten virkatyönä ministeriössä. Myös kansanedustaja voi tehdä lakialoitteen tai asia tulee vireille kansalaisaloitteena. Aikaisemmin lainvalmistelussa käytettiin esimerkiksi komiteoita, joita saatettiin kutsua komitean puheenjohtajan nimellä. Se ei silti tarkoittanut, että ehdotus olisi yhden ihmisen aikaansaannosta vaan yhteistyön tulos. Eduskunta on myös voinut muuttaa ehdotetun lain sisältöä.
Yksikamarisen eduskunnan aikana säädettiin laki kahdeksan tunnin työajasta (103/1917) https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1917/19170103001
Alkuperäisessä laissa todetaan mm.…
Etsitty kirja on Tarja Lapintien Kiveen kätketty linna (Tammi, 1992). Se kertoo suuren metsän laidassa pienessä ja matalassa töllissä äitinsä kanssa asuvasta Sanni-tytöstä, josta tulee Kultaisen Auringonmaan prinsessa Kaarina Kultatukka.
Runo on Eric O. W. Ehrströmin kirjasta Gugus visor om de små djuren, suomeksi Keken kesälauluja pikku eläimistä. Suomentaja on Otto Manninen. Tämä kirja, kuten myös sen suomennos, on julkaistu vuonna 1923.
Helpoimmin runon saa luettavakseen aapisesta nimeltä Meidän lasten aapinen (Aukusti Salo). Ensimmäinen painos on vuodelta 1935. Aapisesta on otettu useita painoksia, viimeisin näköispainos on vuodelta 2010. Uusimpia painoksia löytyy monista kirjastoista, mm. Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1710003__Smeid%C3%A4n%20lasten%20aapinen%20salo__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Aatelisarvo menetti Suomessa merkityksensä, kun vuonna 1906 siirryttiin säätyvaltiopäivistä yleiseen äänioikeuteen perustuvaan eduskuntaan. Itsenäisessä Suomessa vuoden 1919 hallitusmuodossa mainittiin kansalaisten olevan yhdenvertaisia lain edessä. Hallitusmuoto kielsi myöntämästä uusia aatelisarvoja tai muita perinnöllisiä arvoja. Tätä erityistä kieltoa ei mainita enää vuonna 2000 voimaan astuneessa perustuslaissa.
Tässä verkkolähteitä Suomen aatelisista:
https://www.ritarihuone.fi/fi/ritarihuoneesta/suomen_aateli/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_aateli
Rääppä on elokuvan "pahiksen" eli vastustajan Hornansarven apulainen. Monissa Disney-elokuvissa pahiksella on apuri, jolla on kerronnassa monta tehtävää. Apuri voi paitsi suorittaa konkreettisia tehtäviä, myös korostaa isäntänsä tai emäntänsä pahuutta tai vaarallisuutta. Apurille puhuessaan pahis avaa samalla ajatuksiaan ja suunnitelmiaan myös katsojalle. Vastaavia hahmoja ovat esimerkiksi Aladdin-elokuvan Jago tai Leijonakuninkaan hyeenakolmikko Shenzi, Banzai ja Ed.
Suomenkielisen nimen taustasta en onnistunut löytämään tietoa. Animaation suomennoksen on tehnyt Pekka Lehtosaari. Yleisesti ottaen animaatioiden käännökset on tehtävä niin, että puhutut sanat näyttävät edelleen sopivilta hahmojen suunliikkeisiin. Rääpän alkuperäinen nimi on…
Historiallisia romaaneja löytyy monenlaisia, ja osa on tosiaan sävyltään selkeästi viihteellisempiä. Lukemiesi kirjojen ja kirjailijoiden perusteella suosittelisin tutustumaan ainakin Laila Hirvisaaren (ent. Hietamies) tuotantoon. Häneltä löytyy useampi sarja, joista omia suosikkejani ovat Lappeenranta/Lehmusten kaupunki ja Kannas -sarjat. Myös Pirjo Tuominen on kirjoittanut laajan tuotannon historiallisia romaaneja. Ann-Christin Antell on ollut viime vuosien uudempi tulokas, joka on kirjoittanut Turkuun sijoittuvaa Puuvillatehdas-sarjaa. Häneltä on juuri ilmestynyt myös uuden sarjan avaus. Ruotsalaisen Katarina Widholmin Betty-sarjaa on luonnehdittu ruotsalaisten vastineeksi Enni Mustoselle. Muita sellaisia, joita olen itse lukenut, ovat…
Kirjastojen kokoelmista ratsastusterapiasta voit etsiä esim. yhdistämällä asiasanat: ratsastus ja vammaiset tai ratsastus ja terapia tai ratsastus ja kuntoutus. Näin löytyivät Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html Suomen ratsastajain liiton julkaisut: Hevonen vammaisen palveluksessa,1987 sekä Vammainen ratsastaja, 1987. Jos yhdistää asiasanaan ratsastus luokan 79.15 saa huomattavasti enemmän viitteitä, mutta ne eivät kaikki taida liittyä aiheeseesi.
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyivät seuraavat viitteet:
- Wütig-Vihma, Christel: "Kokonaisvaltainen juttu": opettajien ja vanhempien käsityksiä ja kokemuksia ratsastusterapiasta kasvatuksen tukena. Pro gradu,…
Niteet voi joko korvata vastaavilla teoksilla tai maksaa kyseisten niteiden korvaussummat.Niteet on korvattava sen kaupungin kirjastoon, jonka omaisuutta ne ovat.
