Hei!
Kyseinen markka oli käytössä vuosina 1952-1962 ja se on valmistettu raudasta. Kolikkoa tehtiin kahta eri kokoa, joista liitteeksi laittamassasi kuvassa esiintyy niistä pienempi. Lisätietoa muistakin vanhemmista markan rahoista löytyy esimerkiksi osoitteesta Kolikot.com tai Keräilyraha.fi.
Mikäli kysymyksesi koskee vuoden 1952 markan jälleenmyyntiarvoa, löytyy tuloksia laajaksi laidasta laitaan riippuen myyjästä ja kolikon ominaisuuksista (esimerkiksi kunto ja koko). Esimerkiksi eräässä Keräilyraha.fi-sivuston ilmoituksessa samaa vuoden 1952 markkaa myydään 0,20 euron hintaan, kun taas Antikvariaatti.net-sivusto listaa (todella hyväkuntoisen) kolikon ostohinnaksi 5 euroa.
Jos taas…
Kyllä kyseinen levy on varattavissa. Levyillä on jo aiempia varauksia, mutta pääsette varausjonoon. Varauksen voi tehdä esimerkiksi seuraavien linkkien kautta. Varausta tehdessänne tarvitsette kirjastokorttinne sekä siihen tallenetun nelinumeroisen tunnusluvun. Varauksen voi tehdä myös puhelimitse soittamalla mihin tahansa kirjaston toimipisteeseen.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xnursery+cryme&searchscope=9&m=&l=&…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xnursery+cryme&searchscope=9&m=&l=&…
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan eniten lapsityövoimaa käyttäviä aloja ovat maatalous, teollisuus ja palvelut. Teollisuuden osalta erityisesti rakennusteollisuudessa, kaivoksilla ja tehtaissa käytetään lapsityövoimaa.
https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@ed_norm/@ipec/documents/publication/wcms_797515.pdf
Yhdysvaltain työministeriön sivuilla on lista hyödykkeistä, joita tuotetaan lapsityövoimalla. Näitä ovat esimerkiksi kaakao, kahvi, puuvilla, sokeriruoko ja tupakka.
https://www.dol.gov/agencies/ilab/reports/child-labor/list-of-goods-print
Aakkosten evoluutio voidaan jäljittää Egyptin hieroglyfeihin, joissa oli egyptin 24 konsonattia vastaava täydellinen 24 merkin sarja. Noin vuodesta 1700 eKr. lähtien Egyptin hieroglyfit tunteneet seemiläiset alkoivat kokeilla pelkästään konsonanttiaakkosia. Merkkien rajoittaminen pelkästään yksittäisiin konsonantteihin oli yksi ratkaiseva innovaatio.
Toinen oli helpottaa aakkosten muistamista asettamalla kirjaimet kiinteäksi jonoksi ja antamalla niille helposti mieleen jäävät nimet. Suomessa nimet ovat lähinnä vain merkityksettömiä yksitavuisia sanoja (”aa”, ”bee”, ”see” jne.). Seemiläisillä nimillä oli seeminkielinen merkitys: ne olivat tutuista asioista käytettäviä sanoja (alef= härkä, beth= talo, gimmel= kameli, daleth= ovi jne.).…
Satu on nimeltään Koiran kakku. Kirjailija on Terry Berger, ja satu on hänen kirjassaan Kilpikonnien huviretki ja muita hassuja tarinoita (s. 19–32). Kirjaa ei ole Kokkolassa tai muissa Anders-kirjastossa, mutta joissakin kirjastoissa tämä vuonna 1980 ilmestynyt kirja vielä on:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=berger+terry&type0%5B%5D=Author
Suomen talouselämän hakemisto Sininen kirja sijoittaa vuonna 1966 julkaistussa yhdeksännessä laitoksessaan K. Hellmanin lihakaupan osoitteeseen Rikhardinkatu 2, Helsinki. Edellisessä, vuonna 1962 julkaistussa Sinisessä kirjassa Hellmanin puotia ei vielä mainita. Rikhardinkatu 2:sta löytyy I. Aution lihakauppa.
Happisäiliön räjähdys Apollo 13:n huoltomoduulissa kuulosti komentomoduulissa olevien astronauttien mukaan "aika kovalta pamaukselta", joka "kaikui läpi metallisen rakenteen". Tarkempaa määritystä äänenvoimakkauudelle en ole löytänyt.
Elokuvaa Apollo 13 varten räjähdys lavastettiin ilmeisesti yhdistelmällä pienoismalleja ja tietokoneella luotua kuvaa. Elokuvan tekemisestä kertovassa dokumentissa The Lost Moon mainitaan, että kohtauksessa pyrittiin dramaattisuuteen ja totuudenmukaisuuteen, mutta vapauksia otettiin. Siinä ei kerrota, miten räjähdysäänitehoste luotiin. Oletettavasti tehosteessa käytettiin useita eri äänilähteitä, joita yhdisteltiin ja muokattiin taajuuskorjaimilla, kaiuilla ja muilla tehosteilla.…
Ainakin yksi mahdollisuus on kirja:
Samuel Shellabarger: Loistava Orsini. Kirja on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran 1947 WSOYn kustantamana ja kahteen osaan jaettuna.
Kirjan englanninkielinen alkuteos Prince of Foxes oli ilmestynyt Yhdysvalloissa samana vuonna.
Kirja kertoo "Italian renessanssiajan valtiollisista taisteluista, päähenkilönä kondottieeri Orsini, jossa ajan monipuolinen nerous yhtyy, muina henkilöinä mm. Cesare Borgia ja Lecretia Borgia". Lauri Pohjanpää Arvosteleva kirjaluettelo.
Lähteet:
Loistava Orsini | Kirjasampo
Lyhenne spk/spkarlen on sanasta spannmålskarl mikä tarkoittaa muonamiestä.
Lisää kirkonkirjoissa käytettyjä lyhenteitä löytyy esimerkiksi Juuret-sukututkimussivuilta juuret.org
http://www.juuret.org/sanasto/lyhenteet
ystävällisin terveisin
Maailman kirjastot käyttävät hyvin monia erilaisia luokitusjärjestelmiä, mutta hyvin laajasti on käytössä - myös Suomessa - 1870-luvulta peräisin oleva ns. Deweyn 10-luokitusjärjestelmä tai jokin sen muunnos, kuten Suomen yleisten kirjastojen käyttämä Yleisten Kirjastojen Luokitusjärjestelmä YKL. Se on käytössä kaikissa muissa paitsin Helsingin kirjastossa, joka käyttää hiukan poikkeavaa, mutta pohjimmiltaan samaa kymmenluokitusta. Tieteelliset kirjastot käyttävät yleensä jotain muuta kuin YKL:ää, usein juuri kansainvälistä Deweyn luokitusta.
Kaikki kirjastojen luokitusjärjestelmän ovat syntyneet käytännön tarpeista kokoelmien kasvaessa. Kun ison kokoelman selaaminen alusta loppuun on muuttunut epäkäytännölliseksi, jaotellaan kokoelma…
Osaa kirjaston aineistosta ei voi varata. Tällaista aineistoa ovat Bestseller-kirjat, lainattavat esineet ja joissakin kirjastoissa olevien ns. pokkarihyllyjen aineisto. Aineisto, jossa on merkintä "ei varata", on lainattavaa aineistoa, tosin sen laina-aika on yleensä lyhyempi eikä aineistojen lainoja myöskään voi uusia.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Maailman terveysjärjestö on nimennyt uudet COVID-19-muunnokset kreikkalaisten aakkosten mukaan kahdenteentoista kirjaimeen myy asti. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan seuraava kirjain, nyy, jätettiin väliin, koska se on liian helppo sekoittaa englannin kielen sanaan new. Sitä seuraava kirjain, ksii, taas äännetään ja monissa kielissä kirjoitetaan samalla tavalla kuin yleinen kiinalainen sukunimi Xi. Tällä haluttiin välttää "aiheuttamasta harmia millekään kulttuuriselle, sosiaaliselle, kansalliselle, alueelliselle, ammatilliselle tai etniselle ryhmälle".
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008436977.html
https://apnews.com/article/coronavirus-pandemic-science-health-media-so…
Ruotsalaisen kustantajansa sivuilla löytyy tieto piakkoin ilmestyvästä uudesta teoksesta "Ödet och hoppet" ( Bokförlaget Forum, 2023). Se julkaistaan Ruotsissa nyt syyskuun lopussa. Teos sijoittuu vuoteen 1434 ja mukana juonessa kulkee mm. kirjailijan varhainen esi-isä Måns Bengtsson. Vaikuttaisi siltä, että tulossa olisi historiallinen romaanisarja.
Suomennoksesta ei ole vielä tietoja Suomen kustantamonsa sivuilla (Johnny Kniga). Odotettavissa on, että tulevan syksyn valintalistoilta tämä teos on valittavissa vuoden 2024 ilmestyvänä uutuutena (kevät/kesä). Tämä toki riippuu käännösaikataulusta.
Lähteet:
Ödet och hoppet (forum.se)
Opettaja-lehdessä sanotaan näin:
"Peruskoulujen rehtorit ovat kokonaistyöajassa, joka on toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika. Vuosilomaa on 38 päivää."
http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPag…
Kuntien opetusalan, myös rehtorien, vuosiloma määräytyy Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) mukaan:
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/yleiskirjeet/2011/Docum…
Koski on joessa oleva kohta, jossa joen pohja viettää voimakkaasti alaspäin ja vesi virtaa siksi voimakkaasti. Kosket ovat usein myös kivikkoisia, ja kivien taakse voi syntyä akanvirtoja, joissa vesi virtaa eri suuntaan kuin muuten joessa.
Koski Wikipediassa suomeksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Koski
ja englanniksi: https://en.wikipedia.org/wiki/Rapids
Kirjoja koskista:
Eloranta, Anssi: Virtavesien kunnostus
Paakkinen, Esa: Koskenlasku ja melonta
Veden varassa : Suomen vesiluonnon monimuotoisuus
Suomalaisia viihdekirjailijoita ovat esim. Raija Oranen, Elsa Anttila, Tuija Lehtinen, Pirjo Tuominen, Laila Hirvisaari, Anneli Meriläinen, Liisa Tammio, Eira Pättikangas ja Kirsti Manninen
Kirjastosta löytyy seuraavia kirjoja, joista voisi olla apua:
Kansainvälinen etikettikirja (toim Luoto),
Powell: Maan tavoille, matkailijan käytösopas,
Kulttuureja ja käyttäytymistä, 90 maata suomalaissilmin (Fintra-julkaisu, 1993),
Kulttuureja ja käyttätymistä,Eurooppa (2000),
Strange: Denmark, a survival guide to customs and etiquette (CultureShock -sarjaa),
Bendure: Denmark (Lonely planet -matkaopas).
Kirjastoissa käytös- ja tapatiedon luokka on 30.8 ja Tanskaa koskeva maantiedon/matkailun luokka on 43.3.
Lisäksi katsottiin Aleksi -artikkeliviitetietokantaa, josta ei aivan viimeaikaisia tähän sopivia artikkeleita näyttänyt juurikaan löytyvän, mutta Aleksi on Lahden kaupunginkirjastossa asiakaskäytössä, jos haluat jatkaa…
Esimerkiksi seuraavissa aikuisten romaaneissa on mukana henkilöhahmoja, jotka ovat pyörätuolissa:
Matti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja rautahuone
Jyrki Kiiskinen: Jos minulla ei olisi rakkautta
Hannu Koivisto: Delfiinikomppi
Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää
Joonatan Tola: Hullut ihanat linnut : romaani
Marja Wich: Isadora
Jaakko Yli-Juonikas: Vanhan merimiehen tarina
Lisää romaaneja, joissa on pyörätuolissa oleva fiktiivinen hahmo, voi löytyä etsimällä hakusanoilla "pyörätuolit", "halvaus", "liikuntaesteiset" tai "liikuntavammaiset" esimerkiksi OUTI-verkkokirjastosta tai Kirjasammosta.
Silja Vuorikurun tuore elämäkerta Aino Kallas : maailman sydämessä (SKS, 2017) lienee tähän tarkoitukseen mitä mainioimmin sopiva teos. Ensisijaisesti Kallaksen tuotannosta kiinnostuneiden kannattaa muistaa myös Kai Laitisen Aino Kallas 1897-1921 : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta ja Aino Kallaksen mestarivuodet : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta 1922-1956.
