Onkohan patsaasi alabasteria vai marmoria? Alabasteri on Kielitoimiston sanakirjan mukaan läpikuultavaa kipsikiveä ja marmori taas kalkkikiveä.
Kumpaakaan ei kuitenkaan saa puhdistaa vedellä, vaan niiden puhdistuksessa neuvotaan käyttämään tärpättiä ja kiillottamaan ne kiillotusvahalla. Esim. alla tietoa puhdistuksesta:
http://kysymammalta.blogspot.fi/2009/12/valaisimen-puhdistus.html
Tekijästä kannattaa kysyä taidehuutokaupoista.
Loru löytyy tosiaan Hanhiemon iloinen lipas-kirjasta, ja se menee näin:
1, 2, kenkä hohtavaksi;
3,4, oven sulkee Heljä;
5,6, tuo tikkuaski uusi;
7,8, tikut riviin asetan;
9, 10, kana löysi matosen;
11, 12, poika pitää perunoista;
13, 14, tytöt pitää puolukoista;
15, 16, mitä saadaan kattiloista?
17,18, kuka pitää mansikoista?
19, 20, puuro lautaselta suuhun lentää!
Agatha Christien kertomuksen Four-and-twenty blackbirds suomennos sisältyy kahteen kertomuskokoelmaan. Teoksessa Hiirenloukku : kahdeksan rikoskertomusta (1990) tarina on suomennettu nimellä Kaksi tusinaa mustarastasta. Kokoelmassa Murha à la carte : 27 herkullista murhaa talon tapaan (2005) tarinan nimi on Karhunvatukkatorttu.https://finna.fi/Record/satakirjastot.62219?sid=4830394682https://finna.fi/Record/satakirjastot.443991?sid=4830395285
Ilmeiseti joukkorahoituksella tuotettuja kirjoja ei Suomessa ole juuri julkaistu. Mallilla toteutettua kirjaa "Senja opettaa sinulle ruotsia" on Frank-monihaun mukaan otettu moniin kirjastoihin.
Poliisihallitus otti kantaa edellä mainittuun kirjahankkeeseen. Poliisihallituksen mukaan hankkeen rahoitus oli järjestetty laissa kielletyllä tavalla, jossa kaupankäynti ja rahankeräys voidaan sekoittaa keskenään.
Kun kirjahankkeeseen lähdettiin uudestaan ja asia muotoiltiin toisin, viranomaiset katsoivat, että kyseessä ei ollut rahankeräys vaan kirjan ennakkomyynti.
Jos joukkorahoitus katsotaan laillisesti hyväksyttäväksi, ei kaiketi kirjastoilla ole mitään syytä olla ottamatta joukkorahoituksella julkaistuja teoksia kokoelmiin.
Lähteet:…
Hyvä kysymys, jota on myös tutkittu paljon esim.
Satu Kontio pohtii millä perusteilla uutisia julkaistaan eri medioissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/22061/Kontio_Satu.pdf?sequence=1
Johanna Latvalan pro gradu pohtii maailman uutisten näkyvyyttä. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49880
Antti Malkosen opinnäytetyö vertailee pääuutislähetyksiä. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48569/Malkonen_Antti.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Valitettavasti mitään yleistä standardia uutisten järjestykselle ei ole. Joitakin rajoitteita uutisten teolle kuitenkin löytyy.
Laki sananvapauden käyttämisetä asettaa rajat uutisten sisällölle ja kielelle. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/…
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa pystyy ottamaan tulosteita mikrofilmeistä. Tulosteen hinta on 0,20 €/kpl, ja kaksipuoleinen tuloste maksaa 0,40 €/kpl.
Lisätietoa Turun kaupunginkirjaston mikrofilmatuista lehdistä löytyy täältä: https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/palvelut/lehdet. Mikrofilmit ja mikrofilmien lukulaitteen voi varata käyttöönsä joko Turun kaupungin Varaamo-palvelussa (https://varaamo.turku.fi/) tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Finlandia ja Finnia ovat Suomen latinankielisiä nimiä. Finlandia-muotoa käytetään myös esim. italian ja espanjan kielissä Suomen niminä.Ks. esim. https://www.sanakirja.org/search.php?id=12234
Esimerkistä näkee, etteivät koneet sentään ihan kaikkeen pysty. Tietokoneen käännösohjelmat tuottavat monesti käsittämätöntä ja tahattomasti hullunkuristakin tekstiä. Koneellisia käännösohjelmia haittaavat mm. puutteet asiayhteyksien ymmärtämisessä, samoin monimerkitykselliset ja epätavalliset sanat tuottavat ongelmia. Googlen käännösohjelma perustuu suurten tekstimassojen käytölle ja tilastollisille menetelmille, ja sen tekemät tekstien analyysit lienevät melko alkeellisia. Kiinan ja japanin kielen kääntäminen on ongelma sinänsä, koska niissä jokainen merkki voi tarkoittaa useaa eri asiaa.
Tietoa käännösohjelmista : http://www.kaj.fi/files/114/kajawa_nro_4_2008.pdf
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=862&vl=2007
http://www.…
Taidemaalari Carl Bengtsin (1876-1934) maalauksien kuvia löytyy mustavalkoisena ainakin teoksesta Suomen taiteilijoita Juha Rissasesta Jussi Mäntyseen (1950). Tämä teos on saatavana Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Myös Tampereen jugend -nimisessä näyttelyjulkaisussa on yhtenä kohdehenkilönä taidemaalari Carl Bengts. Tämä julkaisu ei ole Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta on löydettävissä mm. Tampereen kaupunginkirjastosta.
Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitoksen kokoelmista löytyy Seija Tuomaalan vuonna 1990 tekemä Pro gradu -työ Carl Bengtsin maalaustaiteesta. Tämä opinnäytetyö ei todennäköisesti sisällä juurikaan kuvia, mutta sen avulla voisi löytyä muita lähteitä.
Merinolampaat tunnetaan villastaan, mutta niissäkin on olemassa rotuja, joiden lihaa hyödynnetään yhtälailla kuin villaakin. Jalo Einolan kirjassa Vuohieläimet - luonnonvaraiset sekä kesyt lampaat ja vuohet on esitelty erilaisia lammasrotuja ja tällaisia kahteen tarkoitukseen sopivia ovat esimerkiksi German mutton merino ja Medium-wool merino. South african mutton merinon taas kerrotaan ennen kaikkea olevan liharotu.
Maaseutumedian sivuilla kerrotaan, että vaikka villa on merinoiden päätuote, niin merinon kasvatuksen talous vaatii myös lihan tuotantoa.
Suomen eläinsuojelun nettisivuilla kerrotaan seuraavasti: "Lammastalouden päätuote on kuitenkin liha, ja myös villarotuisten lampaiden elämä päättyy noin neljävuotiaina teurastamossa…
Ensimmäinen luku kertoo oman sijaintisi varausjonossa, toinen luku paljonko varausjonossa kaiken kaikkiaan on varauksia.
Moni asia vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti oma varauksesi saapuu:
Montako nidettä kyseistä kirjaa on ja kuinka moni niteistä ei lyhennä varausjonoa (eli on bestseller-hyllyyn tarkoitettu)
Kuinka nopeasti muut varaajat noutavat saapuneen varauksensa (heti tiedon saatuaan vai kenties vasta viimeisenä noutopäivänä)
Kuinka pian lainaaja palauttaa varatun niteen (ennen eräpäivää, eräpäivänä, myöhässä, ei lainkaan)
Kuinka moni varaaja on lukinnut varauksensa esim. lomamatkan ajaksi (lukittu varaus säilyy jonossa eikä varaus tartu siihen)
Näiden syiden takia on mahdotonta antaa tietoa siitä kuinka pian varauksesi…
Kuvan lasiesineet näyttäisivät olevan puristelasia. Muottiin puristamalla valmistettu puriste- eli prässilasi keksittiin Amerikassa 1820-luvulla. Suomessa puristelasia ovat tehneet lähes kaikki lasinvalmistajat. Ensimmäisenä sitä alettiin valmistaa Nuutajärvellä vuonna 1851. Tuotteliain kotimainen puristelasin valmistaja oli vuonna 1910 perustettu Riihimäen lasi, joka julkaisi erillisiä "P-kuvastoja" puristelasituotannostaan.
Puristelasimallit olivat usein kansainvälisiä: samanlaisilla muoteilla tehtiin eri maissa samannäköisiä esineitä. Meille puristelasimuotit hankittiin eri puolilta Eurooppaa. Nuutajärven ensimmäiset muotit ostettiin Ruotsista ja Englannista, Iittalaan Ruotsista ja Karhulaan ja Riihimäelle Saksasta. Vielä 1930-…
Suomessa järjestettiin ensimmäiset europarlamenttivaalit vuonna 1996. Tilastokeskuksen julkaisussa vuoden 1996 europarlamenttivaaleista sivulta 10 alkaen on kerrottu, että näissä vaaleissa ehdokkaat oli mahdollista asettaa joko valtakunnallisesti tai vaalialueittain. Suomi oli jaettu neljään vaalialueeseen, joita olivat eteläinen, läntinen, itäinen ja pohjoinen. Alueiden jakamisessa hyödynnettiin voimassa olevaa vaalipiirijakoa. Julkaisusta selviää, että kaikki kuitenkin asettivat ehdokkaansa valtakunnallisesti eikä vaalialuekohtaisia ehdokkaita siten ollut. Vuoden 1999 europarlamenttivaaleista lähtien kaikki ehdokkaat on asetettu valtakunnallisesti.Tilastokeskuksen julkaisu vuoden 1996 europarlamenttivaaleista löytyy…
Astrid Lindgrenin lastenkirjassa Marikki (Madicken) kyseinen kohta on suomennettu seuraavasti: "Sinä olet ihan hassu, sanoo Liisa, sinä olet ihan hassu." Sitaatti on teoksen kolmannesta luvusta Marikki ja Liisa huviretkellä kohtauksesta, jossa Marikki haluaa lentää isän sateenvarjolla. Marikki-teoksen on suomentanut Laila Järvinen vuonna 1962.
Apselut-sanalle ei siis ole löytynyt käännöstä, jossa olisi sanan hauska lapsenomainen väännös sanasta absolut.
Astrid Lindgren: Meidän Marikki (sisältää teokset Marikki ja Merikka ja KesäkummunTuikku, 1986, s.46)
Kirjallisuuspalvelu Kirjasammosta löytyy eurajokelaisen Marja Hiltusen romaanituotanto. Listasi on kirjojen osalta osittain oikea.Mansikkamäen Elina (2012)Koivikon Agatha (2014)Juuselan Maija (2015)Vainio-Tanin Agatha (2016)Vainio-Tanin Elsa (2018)Kristiina Vehnätukka (2022)Kirjasampo Marja Hiltunen Koivikon Agathan äänikirjan osa 4 on Paluu Eurajoelle ja osa 6 Muutoksen vuosi.
Et määritellyt tarkemmin tarvitsetko tietoa sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta Suomessa vai myös muualla maailmassa. Nämä hakutulokset ovat Suomen näkökulmasta. Jos tarvitset tietoa myös muista maista, ota yhteyttä oppilaitoksesi kirjastoon tai Seinäjoen kaupunginkirjastoon.
Joitakin tilastoja sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta löytyy teoksesta Joukkoviestimet 2000. Kirjasta Lehti luukussa? löytyy tietoa sanomalehtien jakelusta (valitettavasti vuodelta 1989), samoin kuin Asta Bäckin teoksesta, Sanomalehtien jakelujärjestelmien tehostamismahdollisuudet :tutkimusraportti (1993)
Uudempaa tietoa löytyy lehtiartikkeleista:
Bäck: Sanomalehtien jakelupiirit tietokoneelle, Suomen lehdistö 2/96
Ylinen: Digitaalinen jakokirja siintää…
Kysymyksessä mainitun raamatuntekstin (Jer. 10:1-4, paremmin ehkä kokonaisuus 10:1-16) historiallinen yhteys lienee hieman epäselvä, mutta yleensä arvellaan, että se on suunnattu niille juutalaisille, jotka Babylonian kuningas Nebukadnessar (nimi voidaan lukea myös Nebukadressar) oli vuosina 598 ja 587 eKr. vienyt pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. Profeetta on nähnyt vaaran, että hänen uskonveljensä omaksuvat siellä paikallisen väestön uskonnon tapoineen ja hän haluaa pilkallisesti muistuttaa, että sikäläiset jumalat ovat tosiasiassa vain puusta ja muusta elottomasta aineesta tehtyjä kuvia ja esineitä, jotka eivät kykene edes liikkumaan omin avuin vaan tarvitsevat kantajia. Ilmeisesti näitä jumalankuvia on kannettu paikallisissa…
Kyseessä lienee nimimerkillä Michael Mortimer kirjailevan ruotsalaiskaksikon Daniel Sjölin ja Jerker Virdborg kuusiosaiseksi suunniteltu seikkailua ja tiedettä yhdistävä jännityssarja. Toistaiseksi siitä on julkaistu kolme osaa (Jungfrustenen, Fossildrottningen ja Blodssystrarna), joista kaksi ensimmäistä on suomennettu (Neitsytkivi, Fossiilivaltiatar).
Alkuperäisessä englanninkielisessä dialogissa ei oikeastaan ole varsinaista sanaleikkiä. Lusénen ranskalaisen aksentin vuoksi Pelle yksinkertaisesti luulee roiston käyttäneen itselleen tuntematonta sanaa "thif", vaikka Arpin onkin tarkoittanut varasta merkitsevää sanaa "thief", ja keksijä kysyy tältä, mitä "thif" tarkoittaa.
Roope: Arpin Lusene!
Arpin: Oui! C'est moi! Ze mastair thif!
Pelle: What's a "thif"?
Arpin: Nut "thif", you fool! Thif!
(The black knight glorps again)
Verkkolähetysten tiedot ovat saatavissa avoimen rajapinnan kautta. Kuitenkin yhteistyötoimittajan kanssa olemme sopineet, että näitä ei suoraan julkaista sivuillamme, vaan niistä tiedot julkaistaan erikseen. Eduskunnan täysistuntojen tallenteita koskevat lisätiedot ovat osoitteessa https://verkkolahetys.eduskunta.fi/api-documentation/.
