Inger ja Lasse Sandbergin Pikku Anna -kirjoja löytyy kansallisbibliografia Fennicasta https://finna.fi seuraavat:
Missä on pikku Annan koira (kustantaja Weilin+Göös 1973), Pikku Anna ja salaperäiset siemenet ( Weilin+Göös 1980), Pikku Anna ja setä Riukuliini (Weilin+Göös 1972),Pikku Anna pelastaa Oskarin (Semic 1987), Pikku Anna siirtelee tavaroita (Weilin+Göös 1974), Pikku Anna, tule apuun (Weilin+Göös 1974), Pikku Annan joululahja (Weilin+Göös 1974), Pikku Annan palloleikit (Weilin+Göös, 1974), Pikku Annan sukellusretki (Weilin+Göös 1977).
Kustantajien yhteystietoja löytyy esim. Makupalat.fi:stä http://www.makupalat.fi/fi/k/645/hae?category=114636&sort=title&order=a…
ja Kirjastot.fi:stä https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/…
Suomen Hammaslääkäriliiton nettisivuilla on yleistietoa suunterveydestä. Siellä kerrotaan, että happamien tuotteiden hampaille aiheuttamia haittoja voi lieventää huuhtomalla suun vedellä tai maidolla, pureskelemalla juustoa (neutraloi happamuutta), nauttimalla happamat tuotteet aterioiden yhteydessä sekä syömällä marjat, vihannekset ja hedelmät kokonaisina.
Lähteet:
Suomen Hammaslääkäriliitto https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi
Eniten asbestia käytettiin rakennusmateriaaleissa 1960- ja 1970-luvuilla. Joidenkin arvioiden mukaan asbestia on Suomessa käytetty rakennusmateriaaleissa ja monissa muissa tuotteissa 1920-luvulta lähtien yhteensä noin 300000 tonnia.
Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden valmistus, maahantuonti ja myynti kiellettiin 1.1.1993. Käyttöönottokielto astui voimaan 1.1.1994. Rakenteissa on vielä paljon asbestia. Työterveyslaitoksen arvion mukaan suurin osa kaikesta käytetystä asbestista on vielä jäljellä rakennuskannassa. Tarkkaa määrää on lähdeartikkelien mukaan mahdotonta arvioida.
https://www.rakentaja.fi/pro/artikkelit/17334/asbestikartoittaja_tts.htm
https://www.ttl.fi/kemikaalit-ja-tyo/asbesti/
Sotaa, sotilaita ja ihmisten käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa on tutkittu paljonkin. Esimerkiksi Jukka Leskisen toimittama Sotilaspsykologia maanpuolustuksen tukena kuvailee auktoriteetin voimaa näin:"1.4 Ihmisen alttius väkivaltaisuuteen kiihottamiselle – ideologia ja auktoriteetin voima
Milgramin eksperimentillä tarkoitetaan Stanley Milgramin vuonna 1963 tekemää sosiaalipsykologista koetta, jossa tutkittiin koehenkilöiden halukkuutta taipua auktoriteettihenkilön tahtoon. Tutkimuksessa osalle opiskelijakoehenkilöistä annettiin opettajan ja osalle oppilaan rooli. Opettajan roolissa olevalle annettiin vaativuusasteen mukaan tiukkenevia käskyjä antaa oppilaan roolissa olevalle sähköiskuja vääristä vastauksista opettajan…
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Enid Blytonin Viisikkojen nykyaikaistetuista versioista ei ole tehty suomennoksia. Kaikki vuoden 2010 jälkeen ilmestyneet Viisikot ovat uusintapainoksia vanhoista suomennoksista.
Blytonin kirjojen suomalaiselta kustantajalta Tammelta kerrottiin, että heillä ei ole aikomusta suomentaa Viisikkoja uudelleen ko. uusista englanninkielisistä versioista.
Lähteet:
https://finna.fi
Kustannusosakeyhtiö Tammi / Lasten- ja nuortenkirjat
Koska Hitlerillä ei ollut perillisiä, hänen tekijänoikeutensa siirtyivät muun omaisuuden ohessa Baijerin osavaltiolle. Tekijänoikeudellinen suoja-aika 70 vuotta kuolemasta päättyi Hitlerin osalta vuoden 2016 alussa ja siitä lähtien kaikki Adolf Hitlerin kirjoitukset ovat olleet vapaasti kenen tahansa julkaistavissa eikä niistä tarvitse maksaa tekijänoikeudellisia korvauksia kenellekään. Saksassa on julkaistu vuoden 2016 alussa ns. kriittinen editio, joka sisältää taustatietoja ja selityksiä. Saksassa on myös tehty poliittinen päätös estää muiden kuin kriittisten editioiden julkaiseminen. Lisätietoja aiheesta löytyy Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila
Johan Ludvig Runebergin runot Svartsjukans nätter on viiden runoelman sarja. Mustasukkaisuuden yöt -sarjasta on olemassa sekä Otto Mannisen suomennos vuodelta 1948 että Tarmo Maneliuksen suomennos vuodelta 1987.
Mannisen suomennos löytyy teoksesta Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset 1 (WSOY, useita painoksia).
Maneliuksen suomennos sisältyy teokseen Johan Ludvig Runeberg: Runoja. 1 (Sahlgren, 1987).
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Myös Kansallisbiografian mukaan Onni ja Yrjö Saastamoinen kuolivat samana ajankohtana:
"Onni Herman Saastamoinen S 20.6.1895 Kuopio, K 1.9.1966 Kuopio." https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/629
"Yrjö Saastamoinen S 11.7.1888 Kuopio, K 1.9.1966 Kuopio." https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1729
Oletan, että tarkoitat Helmet-palvelun omissa tiedoissasi olevaa ohjetta. Varauksen "tila" voi olla joko Matkalla, Noudettava viimeistään (jolloin varaus odottaa noutoa) tai Varaus (silloin varaus on vielä varausjonossa eikä siis noudettavissa).
Helmet : ohjeita
Varaukset löytyvät kohdasta omat tietoni -> varaukset. Koriin teokset menisivät, jos valitsisi kirjan tiedoissa kohdan lisää koriin.
Koritoiminnolla voi kerätä aineistoa ja varata useita teoksia kerralla, koota aineistoluetteloja tulostettaviksi tai lähetettäviksi sähköpostiin tai lisätä teoksia omiin muistilistoihisi. Korissa olevat teokset eivät siis ole varattuja.
Lukittu-valinnalla voit estää varauksesi saapumisen esim. lomasi aikana, joten jos haluat varauksesi heti, siellä ei kuulu olla rastia.
Hei!
Kahden pelattavia pelejä ovat esim. Belote, Cribbage ja Kasino.
Sivulta http://www.korttipelit.net/ löytyy luettelo erilaisista korttipeleistä.
Piki-verkkokirjaston sivulta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 ilmenee, että Vesilahden kirjastosta löytyy useita kirjoja korttipeleistä, esim. Berndt Sundstenin kirjoittama Nuorten korttipelikirja.
Tässä joitakin oikeuteen ja lakiin liittyviä sitaatteja:
Aequitas enim lucet ipsa per se. ("Oikeus valaisee itse itsensä.")
Cicero: Legibus omnes idcirco servimus, ut liberi esse possumus. ("Kaikki me noudatamme lakia voidaksemme olla vapaita.)"
Cicero: Aequo iure. ("Yhtäläisellä oikeudella.")
Vergilius: Iam redit et Virgo, redeunt Saturnia regna. ("Heti kun oikeus palaa, palaa kultainen aika.")
Lisäksi vielä joitakin yleisesti elämään ja oppimiseen liittyviä:
Caesar: Est rerum omnium magister usus. (“Kokemus on oppimestari…
Olavi Ingmanin kirjassa Laulu ja soitto: säestykset laulukirjaan Laula sinäkin on kappaleesta versio, joka voisi olla haettu. Kirja on lainattavissa Porin kaupunginkirjastossa.
William Shakespearen näytelmästä A Midsummer Night's Dream (Kesäyön unelma) on useita suomennoksia.
Paavo Cajander suomensi etsimäsi kohdan vuonna 1891:
Maan tiedän, missä kukkii kielokit
Ja orjantappurat ja orvokit
Ja kuusain kilvan kutoo kupuansa
Orapihlajan ja hajuruusun kanssa.
Yrjö Jylhä suomesi vuonna 1955 vastaavan kohdan näin:
Tääll' ajuruohon peittämä on rinne,
myös kielot, orvokit mua viittoo sinne;
ylitse kaartuu katos kuusamain
ja myskiruusuin, orjantappurain.
Näytelmästä on myös Lauri Siparin (1981) ja Matti Rossin (2005) suomennokset. Saat Siparin suomennoksen sähköpostiisi. Rossin suomennosta minulla ei valitettavasti ole tällä hetkellä käytettävissäni.
Lähteet:
https://finna.fi
Shakespeare, William: William Shakespearen…
Uudempia kotimaisia sonetteja löytyy ainakin Leevi Lehdon kokoelmasta Ääninen eli sonetteja (Like 1997). Vanhempia esimerkkejä ovat mm. V. A. Koskenniemen Sonetti suomenkielestä (esim. kokoelmassa Tämän runon haluaisin kuulla 2, Tammi 1987), Einari Vuorelan Sonetin tämän äsken kirjoitin (esim. kokoelmassa Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta, WSOY 1979) sekä Kaarlo Sarkian monet runot (esim. kokoelma Runot, 12. painos WSOY 1991). Villanellesta en onnistunut löytämään kotimaisia esimerkkejä (mikä ei toki tarkoita, etteikö niitä olisi olemassa), mutta ottave rime -muotoa ovat käyttäneet esim. Eino Leino (Juhana herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja, 6. painos Otava 2001), Otto Manninen ja Kaarlo Sarkia.
Kalevalamittaista…
Wallvik-nimistää paikkakuntaa emme onnistuneet löytämään, mutta Vallvik-niminen taajama on Ruotsissa, Söderhamnin kunnassa:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Vallvik
Myös Suomessa on Vallvik. Se on kylä Mustasaaren (Korsholm) kunnassa:
https://www.mustasaari.fi/koe-ja-nae/liikunta/liikuntapaikat/hiihtoladu…
Jos tietyllä aikakaudella ei ole suurta merkitystä, sinua voisi kiinnostaa seuraavien kirjailijoiden teokset.
Suomalaisia kirjailijoita, jotka ovat kirjoittaneet useita historiallisia rakkausromaaneja:
Ann-Christin Antell (Puuvillatehdas-sarja)
Sara Medberg (mm. Silkkisisaret-sarja, joka Otava-kustantamon sanoin on Pohjolan oma Bridgerton)
Pirjo Tuominen
Kaari Utrio
Johanna Valkama
Kristiina Vuori
Ulkomaisia tekijöitä:
Louise Allen
Simona Ahrnstedt (Sitoumuksia, Unelmia & yllätyksiä, Skandaalinkäryä)
Mary Balogh
Catherine Cookson
Jude Deveraux
Anna Godbersen
Voit kokeilla etsiä lisää Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla historialliset rakkausromaanit.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Otava.fi. …
