Laulun nimi on "Odotusta Pariisissa". Sen on säveltänyt Juha Tikka ja sanoittanut Hector. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Ilta Pariisin tummuu". Englanniksi lauletaan: "I love you in the morning, love you when you go to bed, (and) these are all the words we've ever said". Laulun tunnetuin esittäjä on Susanna Haavisto, mutta sen on levyttänyt moni muukin laulaja, naislaulajista ainakin Leena Kallonen, Päivi Mäkinen ja Jonna Pirttijoki.
Joutilaisuuden ja laiskuuden klassinen hahmo löytyy venäläisestä klassisesta kirjallisuudesta: Ivan Gontsarovin Oblomov. Venäläisessä kirjallisuudessa on paljon esimerkkejä rikkaista joutilaisuudessa ja kaihossa elävistä aatelisista, esim Anton Tsehovin näytelmissä Kirsikkapuisto ja Kolme sisarta. Tsehovilla on myös novelli Joutilaisuudessa kokoelmassa Ensirakastaja, 1946.
Joutilaisuudesta nautitaan myös Hermann Hessen teoksessa Kylpylävieraana Badenissa. Hessen Siddhartha istuu puun alla mietiskelemässä.
Hermann Melvillen Bartleby-hahmo on eräs maailmankirjallisuuden tyylikkäimpiä pinnareita.
Marcel Proust Swannin tiestä löytyy myös joutilaisuuden kuvausta.
Epikurolaiset runoilijat ylistävät laiskuutta: Charles Baudelaire, Arthur Rimbaud…
Kysymyksissä olisi asiaa monisivuiseen vastaukseen, mutta seuraavassa keskeiset asiat.
Omakustanteen tekeminen on nykyään teknisesti helppoa, nopeaa ja kohtuuhintaista. Jos pystyy tuottamaan valmiin aineiston itse, ei välttämättä tarvitse kotoaan liikahtaa ja valmis kirja tulee postipakettina. Digipainoja on paljon Suomessa ja jos kovakantisena haluaa tehdä, voi kannattaa tilata painotyö Virosta tai Latviasta. Digipainoissa kustannukset riippuvat kolmesta asiasta: (1) sivumäärästä, (2) mahdollisesta värin käytöstä ja (3) painosmäärästä. Noin 200 sivun laajuinen kirja koossa A5 ja painosmäärä 100 kappaletta maksaa noin 500 euroa. Mitään varsinaista riskiä ei tällaiseen painattamiseen liity, sillä painot lähettävät hintatarjouksensa…
Runon, joka alkaa "Tein lasinkuultavan laulun", on kirjoittanut P. Mustapää. Runo on nimeltään "Laulu" ja se ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa "Koiruoho, ruusunkukka" 1947.
Laulaja Carola Standertskjöld-Liemolan hautapaikasta on kysytty aiemminkin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa. Vastauksessa kerrotaan, että Carola on haudattu kotikartanon puistoon Hirsalaan. Lähteenä on käytetty Tuija Wuori-Tabermannin teosta Carola - sydämeen jäi soimaan blues (2004).
http://www.kysy.fi/kysymys/heihyvaa-uuden-vuoden-jatkoatiedustelisin-mi…
Nykysuomen sanakirjan (osa 3) mukaan sana vihmoa juontaa juurensa sanasta vihma, joka puolestaan tarkoittaa pienipisaraista tihkusadetta. Sana tarkoittaa myös pirskottamista, eli veden ripottamista pieninä pisaroina.
Lähde: Nykysuomen sanakirja (osa 3). WSOY.
Selvittelin asiaa selailemalla aihetta käsittelevää kirjallisuutta, mutta ensimmäisestä käyttökerrasta ei löytynyt tietoa. Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjan ”Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa” (Kirjapaja, 2007) esipuheessa sanotaan käsitettä ”luokkaretki” (”klassresa”) on käytetty Ruotsissa tarkoittamaan ”työväenluokasta lähtöisin olevan henkilön sosiaalista nousua” (s. 8). Suomessa sen sijaan heidän mukaansa on puhuttu enemmänkin sosiaalisesta noususta. Kyse ei siis olisi tämän mukaan niinkään maaltamuutosta tai Ruotsiin muuttamisesta vaan noususta korkeampaa yhteiskuntaluokkaan.
Luultavasti termi on ollut aika populaari, sillä sitä ei löytynyt vanhemmista sosiologiaa käsittelevistä teoksista, vaikka niissä käsitellään kyllä…
Daffodils (tai I wandered lonely as a cloud, lähteestä riippuen) on suomennettu.
Wordsworth-suomennosvalikoimassa Runoja (WSOY, 1949) kysymyksessä siteerattu kohta kuuluu Aale Tynnin suomentamana seuraavasti:
"Niin yksin kuljin vaeltain
kuin pilvi yllä kumpujen,
kun äkkiä mä nähdä sain
narsissiryhmän kultaisen."
Tässä valikoimassa runo esiintyy ilman otsikkoa Mielikuvitus-sikermän seitsemäntenä runona.
Antologiassa Tuhat laulujen vuotta (WSOY, 1957) on Aale Tynnin myöhempi suomennos, otsikolla Vaelsin halki maisemain:
"Vaelsin halki maisemain
kuin pilvi yksin kulkien,
silmiini äkkiä kun sain
narsissiryhmän kultaisen."
Edith Holdenin Luontopäiväkirja 1905 -kirjasta (Otava, 1989) Keltanarsissit löytyy Aila Meriluodon suomentamana:
"Kuin…
Rahojen arvo riippuu niiden kunnosta. Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden 1890 hopeamarkan hinta on noin 5-200 euroa, hopeisen 2 markan arvo vaihtelee 10-600 euron välillä.
Nettisivustolla http://www.e-coins.tv näyttävät hopeisen vuoden 1889 dollarin hinnat vaihtelevan muutamasta nykydollarista yli 250 dollariin.
Tarkempaa vastausta voi kysellä Suomen Numismaatikkoliitosta http://www.snynumis.fi
Sanonta "Viisas ymmärtää vähemmälläkin" on lähtöisin Plautukselta peräisin olevasta latinankielisestä ilmauksesta Sapienti sat, 'kylliksi viisaalle; viisas ymmärtää mistä on kysymys, viisalle ei tarvitse selittää enempää'. (Arto Kivimäki, Summa summarum : latinankielisiä termejä)
Wilhart-nimi on esiintynyt eri muodoissa Willhard, Willhart, Willehart ym. Alkuaan se on muodostunt muinaissaksalaisista sanoista willio 'tahto' ja hart 'luja', 'kova'. Kustaa Vilkuna tulkitsee tavallisimman suomalaisen vastineen Villehartin merkitykseksi 'innokas taistelija', 'riitelijä', yhdistettynä selitykset siis antavat 'tahdonvoimainen taistelija'. Meikäläisissä kalentereissa Villehart (erilaisina muunnelmina: Willehald, Willehard, Willehad jne.) on ollut vuosina 1709-1907 marraskuun 8. päivän kohdalla. Kansanomaisia nimimuunnelmia ovat Vilhartti, Vilhaartti, Vilhaatti, Haartti, Haarti ja Hartti. Meikäläinen perinteinen nimipäivä (8.11.) on alkuaan Bremenin lähetyspiispan Willehadin (n. 740-789) muistopäivä.
Etunimet / Kustaa…
Huhtimäen koulu on yksi monista nimistä, joita nykyisestä Tammerkosken koulusta on sen yli satavuotisen historian aikana käytetty. Koulu on toiminut vuodesta 1924 lähtien kaupungin lahjoittamalle tontille Huhtimäelle Johanneksen kirkon (Tuomiokirkko) taakse rakennetussa uusklassismia edustavassa tiilirakennuksessa.
"Tammerkosken Tyttölyseo, Valtion tyttökoulu, Tampereen Tyttökoulu, Huhtimäen koulu, Kanala, - siinä rivi nimiä, jotka kaikki ovat joko virallisesti tai virattomasti tarkoittaneet sitä kaupunkimme oppilaitosta, joka marraskuussa juhlii 50-vuotista olemassaoloaan."
(Helvi Jokinen, Huhtimäen koulu täyttää 50 vuotta. Tammerkoski 1958:10, s. 331)
"Tammerkosken koulun alkuperäinen nimi oli virallisesti Tampereen tyttökoulu. Se sai…
Likert-asteikko on asennemittaustekniikka, jonka on kehittänyt Rensis Likert 1930-luvulla. Asteikkoa käsitellään esim. kirjassa Eskola, Antti: Sosiologian tutkimusmenetelmät 2.
Internetistä asteikosta löytyy tietoa mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.uiah.fi/projects/metodi/060.htm#sanaaste
http://www.uta.fi/laitokset/hoito/wwwoppimateriaali/luku5c.html
http://trochim.human.cornell.edu/kb/scallik.htm
http://www.cultsock.ndirect.co.uk/MUHome/cshtml/index.html
http://coehp.idbsu.edu/siegle/te551/Likert.html
Sivuja löydät lisää esim. Google-haulla http://www.google.com/ hakusanalla likert
Sinulle äidin siskon tytär on serkku ja äidin siskon tyttären tyttäret ovat serkun lapsia. Lapsillesi äitisi siskon tytär voi olla esim. isoäidin siskontytär tai äidin serkku. Serkkusi lapset ja sinun lapsesi ovat pikkuserkkuja.
Tuomas Salste on tehnyt kaavion sukulaisten nimityksistä: https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että polku liittyy verbiin polkea. Se on esiintynyt suomen kirjakielessä sen alusta lähtien, ja sanalla on vastineita lukuisissa sukukielissä, joskin merkitys voi hiukan vaihdella. Koska tietoa sanan lainautumisesta ei ole, sitä voidaan pitää omaperäisenä sanana.
Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva MOT Synonyymisanakirja antaa sanalle polku synonyymit ura ja tie. Suomen sanojen alkuperä (osa 3; SKS ja Kotus, 2000) kertoo, että myös nämä sanat ovat esiintyneet suomen kirjakielessä alusta lähtien. Siten nekin voidaan laskea omaperäiseksi, koska tiedossa ei ole lainaustumista muista kielistä.
Luultavasti sanoilla on ollut hiukan erilaisia merkityksiä, ja nykykielessähän tie…
Ainakin seuraavat kaksi kirjaa sisältävät erityisesti liikunnallisia virikkeitä vanhuksille:
Beysclag, Renate: Ikäihmisten liikuntaa leikkimielisesti. Edita, 1996.
Stenberg, Marjo: Meidän kodin jumppahetki: periaatteita ja ideoita. Sopimusvuorisäätiö, 1994.
Kirsti Koivulalla on useita kirjoja, joissa on virikkeitä eri ikäisille. Esim. kirjassa Myötätuulta tupaan : ohjaajan kirja, on myös liikunnallisia virikkeitä erilaisten sanaleikkien ja visailukysymysten lisäksi.
Toinen Kirsti Koivulan kirja, jossa on virikkeitä vanhuksille, on Iltamme iloksi: ikinuorten virikekirja.
Tässä vielä muutama kirja, joissa on virikkeitä lähinnä muistin aktivointiin:
Kallio, Tarja: Porinakontti: ryhmänohjaajan käsikirja. Lahden lähimmäispalvelu, 2003…
Clodia, Quintus Caecilius Metellus Celerin puoliso (k. 59 eKr.), Clodius Pulcherin sisar on jäänyt historiaan erityisesti siitä syystä, että häntä on myöhemmin pidetty runoilija Catulluksen rakkausrunojen Lesbiana. Clodialla oli hyvä sukutausta (Appius Claudiuksen jälkeläinen), mutta hänen vapaamielinen elämäntyylinsä herätti pahennusta mm. Cicerossa, jonka oikeuspuheessa (Pro Caelio) Clodian huonoa moraalia arvostellaan. Cicero mainitsee Clodian elelleen varsin siveettömästi Roomassa, talossaan ja hän mainitsee Clodian puutarhan tarjonneen näkymän Tiberille (jotta C. voisi ihailla uivia nuorukaisia! Cael. 38). Clodian asumus sijaitsi Palatium-kukkulalla (Cicero kutsuu Clodiaa Palatiumin Medeaksi, Cael.18, Medeaksi siksi, että hänen…
