Louis Sacharin vuonna 2006 suomeksi ilmestynyt kirja Riskitekijä on itsenäinen jatko-osa Paahteelle. Se kertoo Theodore Johnsonin eli Kainalon, yhden Paahde-kirjassa esiintyvän henkilön tarinan. Tämä on ainakin toistaiseksi Sacharin kirjoista ainoa, joka jollakin tavalla jatkaa siitä, mihin Paahde jäi. Stanley Yelnatsin myöhemmistä vaiheista kertovia kirjoja ei ole.
Laulun ovat levyttäneet myös Marica (1977), Satu ja Vaahtopäät (1994), Arja Havakka (2002) ja Sinitaivas (2014).[
Laulusta on kaksi muuta suomenkielistä versiota: Tuula Amberlan esittämä ”Korppi” (1992) ja Emma Salokosken ”Miksi sä meet” (2005). Wikipedia
Likert-asteikko on asennemittaustekniikka, jonka on kehittänyt Rensis Likert 1930-luvulla. Asteikkoa käsitellään esim. kirjassa Eskola, Antti: Sosiologian tutkimusmenetelmät 2.
Internetistä asteikosta löytyy tietoa mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.uiah.fi/projects/metodi/060.htm#sanaaste
http://www.uta.fi/laitokset/hoito/wwwoppimateriaali/luku5c.html
http://trochim.human.cornell.edu/kb/scallik.htm
http://www.cultsock.ndirect.co.uk/MUHome/cshtml/index.html
http://coehp.idbsu.edu/siegle/te551/Likert.html
Sivuja löydät lisää esim. Google-haulla http://www.google.com/ hakusanalla likert
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Reijo on suomalainen muunnos Gregoriuksesta. Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa Gregoriuksen kerrotaan olevan kreikkalaisperäinen nimi, jonka merkitys on 'valpas'. Gregorius on ollut Suomessa käytössä jo 1351. Almanakkaan siitä meillä ovat päässeet yleisimmät suomenkieliset asut eli Reko ja Reijo.
Kysymykseen ei ole olemassa sellaista vastausta, jota kysyjä todennäköisesti ajaa takaa. Kirjastoissa on aina ollut hävikkiä, josta osa johtuu varastamisesta, osa muista syistä. Monessakaan tapauksessa ei kuitenkaan ole varmaa tietoa siitä, mihin jokin aineisto on kadonnut, se ei vaan löydy sieltä mistä sen pitäisi löytyä. Suinkaan aina tällainen löytymättömyys ei tarkoita varkautta, vaan aineisto on yksinkertaisesti hyllytetty väärään kohtaan. Oma karkea arvioni on, että ilman suojausmenetelmiä tai muuten hyvää valvontaa olevissa kirjastoissa kohdistuu erityisesti uutuusaineistoon ehkä noin 5 % suuruinen varkaushävikki vuodessa.
Kirjastoilla ei myöskään ole mitään täsmällistä tietoa siitä, mistä eri syistä kirjastonkin aineistoja…
Hei!
Kirjasto ei sinsänsä ota kantaa siihen mitä lapset lukevat. Se on aina vanhemman vastuulla. Vanhempi itse tietää, mitä lapsi osaa jo käsitellä ja mitä ei. Harry Potterin tapauksessa kyse on todennäköisesti siitä, että neljännessä kirjassa tarinan sävy muuttuu huomattavasti synkemmäksi. Kirjassa käsitellään muun muassa kuolemaa ja muita rankkoja teemoja. Voi miettiä onko 7,5-vuotias hobitti valmis käsittelemään näitä aiheita, ainakaan yksin. Lisäksi Harry on neljännessa kirjassa jo teini-ikäinen, joka "angstaa" ja miettii esimerkiksi ihastumisasioita.
Alunperin, kun kirjat alkoivat ilmestyä parikymmentä vuotta sitten, sarjan lukijat kasvoivat samaan tahtiin kirjojen kanssa. Nykyään tilanne on siis erilainen, koska kaikki…
HelMet-kirjastokortti täytyy tosiaan päivittää, kun täytät 15 vuotta. Nyt korttisi takaaja on vielä vastuussa kortilla lainatusta aineistosta, mutta 15-vuotta täytettyäsi vastuu siirtyy sinulle itsellesi. Jouduit myös sen jälkeen maksamaan myöhästymismaksuja, jos palauttamasi aineisto on myöhässä. 15–17-vuotiaille varaukset ovat kuitenkin vielä ilmaisia.
Kirjastokortin päivittäminen onnistuu maksutta missä tahansa HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan vain kirjastokortin ja virallisen henkilöllisyystodistuksen. Päivitys hoituu palvelutiskillä ihan muutamalla klikkauksella, ja samalla voit tarkistaa, että muut asiakastietosi ovat ajan tasalla. Helsingin…
Suomen kansallisbibliogragian Fennican mukaan Kalle Päätalon teos Susipari on nimenomaan näytelmä. Saman nimistä romaania Päätalo ei ole kirjoittanut. Susiparista on ilmestynyt kolme painosta, vuosina 1971, 1972 ja 1980.
https://finna.fi
Voisit kokeilla helppolukuisia kirjoja. Niitä on sekä lapsille, nuorille että aikuisille.
Helmet-hausta ne löytyvät sanoilla Lättlästa böcker.
Tässä rajattuna aikuisten materiaaliin (joukossa myös nuorten kirjoja) http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sl%C3%A4ttl%C3%A4sta%20b%C3%B6cker__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A9%3A9%3AAikuisten%20kokoelma%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Lyhyitä tekstejä löydät myös hakusanalla Noveller. Niiden kieli saattaa kuitenkin olla paikoin vaikeahkoa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Snoveller__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A9%3A9%3AAikuisten%20kokoelma%3A%3A__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Jari Eilola kiteyttää asian oivallisesti kirjoituksessaan Rajojen noituus ja taikuus: "Susi symbolisoi villiä henkilöä tai toimintaa, joka asettuu yhteisön normien ja rajojen ulkopuolelle. Nämä merkitykset ovat eläneet aivan viimeaikoihin ilmauksissa 'susipari' tai 'yksinäinen susi'."Lähde: Jari Eilola, Rajojen noituus ja taikuus. – Teoksessa Sari Katajala-Peltomaa & Raisa-Maria Toivo (toim.), Paholainen, noituus ja magia - kristinuskon kääntöpuoli : pahuuden kuvasto vanhassa maailmassa
Vaikka en onnistunut löytämään asialle pitävää vahvistusta, on mitä luultavinta, että Vaitinaro on saanut nimensä samaan tapaan kuin samoilla tienoilla sijaitseva Pispanaro: "Pispa omisti niittymaata Hyhkyn itälaidalla Pyhäjärven rannalla. Tienoota sanottiin Pispanaroksi." (Helenius) Niin kuin muuallakin Suomessa, oli vanhan Pirkkalan isännillä paljon näiden henkilökohtaisista ominaisuuksista johtuneita nimiä, joita heimoveljet olivat antaneet heidän ruumiillisten tai henkisten ominaisuuksiensa perusteella. Vaitti on mitä todennäköisimmin siirtynyt sukunimeksi hiljaiselle ja vähäpuheiselle ihmiselle annetusta lisänimestä. Otaksuttavasti vanhan Pirkkalan pitäjän Hyhkyssä on ollut tämänniminen isäntä, jonka mukaan Vaitinaro on sitten nimetty…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "henkitoreissaan" tarkoittaa "kuolemaisillaan, kuoleman kielissä, henkihieverissä".
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/henkitoreissa
Mutta mistä sanonta "olla henkitoreissaan" juontuu? Suomen murteiden sanakirjasta löytyy Alatornion murteesta sana henkitori, joka tarkoittaa hengitysteitä, keuhkoputkia ("henkitorvea"?).
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=henkitori&sms_id=SMS_8ee0b3e9443e837721054acc6f0573ec
Teoksessa Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, 1968, (s. 156) *tore : henkitoreissaan viittaisi verbiin torata, alk. 'taistella' ("olotilan nimi" luvussa Yksinkertaisia verbikantaisia nomininjohtimia). Kotimaisten kielten keskus…
Alkusyksystä 1941 alkoi paluuevakuointi Karjalaan. Suurin karjalaisten paluumuutto tapahtui vuoden 1942 maaliskuusta alkaen niin, että 15.3.-31.5.1942 palasi n. 88 000 henkilöä, n. 5 400 hevosta ja n. 18 000 nautaa. Jokaisella palaajalla piti olla palaamislupa. Kuljetuksilla oli kiireellisyysjärjestys väestön ja omaisuusosan mukaan. Maatalousväestö palasi muuta väestöä innokkaammin aloittamaan viljelystöitä ja sitä varten tarvittiin elintarpeita, siemenviljaa sekä hevosia, maatalouskoneita ja lannoitteita. Lisäksi oli välttämätöntä tehostaa rakennustuotantoa ja saada alueelle kirvesmiehiä, sähkömiehiä, muurareita ja vesijohtomiehiä. Vaunuston käytössä pyrittiin suureen tehokkuuteen kuljettamalla täysiä vaunukuormia.…
Kariston kotisivuilla (http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/ajankohtaista?bid=63) kerrotaan, että Miévillen The city and the city -teos julkaistaan syksyllä 2011. Suomennoksesta vastaa J. Pekka Mäkelä. Jatkosuunnitelmista voi kysyä suoraan kustantajalta, sähköpostitse kustannusliike@karisto.fi.
Kirjailijalta on aiemmin suomennettu novelli Lemmikki, joka on ilmestynyt Kirjavan vuonna 2006 julkaisemassa teoksessa Uuskummaa? : modernin fantasian antologia.
Sirkka Laineen novelli "Äiti ja äidin sydän" on julkaistu kokoelmassa Kohtaamiset ja erot (1989). Kirja on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voi tarkistaa tietokannasta http://www.helmet.fi.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan laulu on italialaisen Nino Olivieron sävellys O ciucciariello, suomeksi Pieni aasi. Mainitsemanne tekstirivi löytyy siitä. Toinen Viola-tietokannassa laulusta mainittu tekstirivi kuuluu "Takkuinen aasi matkalla jostain..".
Pienen aasin levyttivät Sirpa Säde (oik. Kullberg) ja Ossi Malisen orkesteri vuonna 1958. Se julkaistiin sekä single-levyllä että savikiekolla. Uudempia levytyksiä tai cd-versiota laulusta ei ole julkaistu. Italiankielisiä esityksiä laulusta löytää Youtubesta.
Suomennoksen tekijäksi on ilmoitettu Merja, joka on yksi Saukin eli Sauvo Puhtilan lukuisista salanimistä.
