Nuotti venäläiseen kansansävelmään Matus̆ka sisältyy esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osaan 6 sekä teokseen Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Leskelä, Tammi, 2009). Sävelmän on sovittanut Olli Heikkilä ja suomeksi sanoittanut Kari Levola.
Teokset löytyvät verkkokirjastoalueesi kokoelmista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://lapinkirjasto.finna.fi/
Hei,
Äänipommilla tarkoitetaan englannin kielellä "Stun grenade" tai suoraa suomennosta tainnutuskranaattia.
Se on suunniteltu tainnuttamaan kohde, siitä ei lennä sirpaleita vaan räjähtäessään se tuottaa yli 150 dB äänen ja muutaman miljoonan kandelan välähdyksen, sekä vapauttaa ilmaan pienen määrän kaasua, mikä pakottaa ihmiset sulkemaan silmänsä sekä saa kyyneleet valumaan.
Tässä on pieni video kyseisestä tainnutuskranaatista, ja siitä miten se toimii: https://www.youtube.com/watch?v=Fun0AK_1Pxg
Agatha Christien kertomuksen Four-and-twenty blackbirds suomennos sisältyy kahteen kertomuskokoelmaan. Teoksessa Hiirenloukku : kahdeksan rikoskertomusta (1990) tarina on suomennettu nimellä Kaksi tusinaa mustarastasta. Kokoelmassa Murha à la carte : 27 herkullista murhaa talon tapaan (2005) tarinan nimi on Karhunvatukkatorttu.https://finna.fi/Record/satakirjastot.62219?sid=4830394682https://finna.fi/Record/satakirjastot.443991?sid=4830395285
Varsinaiset taikasanat siinä ovat toiset, mutta arvelisin, että muisteltu kirja on Mio Martinellin Seikkailu Alhambrassa (Otava, 1960). Siinä käyntiä salaperäiseen Alhambraan etsivä Simo-poika päätyy saamiaan ohjeita seurattuaan vanhan tammen luo. Puun runkoon on naulattu kilpi, jossa lukee "Alhambraan". Tammessa on myös ovi ja rungon sisällä toinen kilpi, jossa sanotaan näin: "Alas mentäessä sanokaa viskuna ja astukaa sen jälkeen hissiin. Ylös mentäessä istukaa hissiin ja sanokaa heipparallaa."
Jari Sirniön kirjoittama ja ohjaama Arvaa mitä tehdään -sarja on katsottavissa Radio- ja televisioarkiston katselupisteillä. Sarjassa on 40 noin kahdeksanminuuttista osaa ja sitä esitettiin vuosina 1997 ja 2001 Pikku Kakkosessa.
Alla olevasta luettelosta näet Radio- ja televisioarkiston katselupisteiden yhteystiedot.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Lääkärikirja Duodecimissa on artikkeli tuoksuyliherkkyydestä. "Tuoksuyliherkkyydellä (tuoksuherkkyys, hajuherkkyys) tarkoitetaan poikkeavaa reagointia elinympäristön tuoksuille ja hajuille, kuten hajuvedelle, painomusteelle, homeen hajulle ja tupakansavulle."
Oireista todetaan seuraavaa: "Tuoksuyliherkkyys voi ilmetä esimerkiksi hajuveden aiheuttamana kasvojen punoituksena sekä silmien ja nenän vuotamisena. Hajusteyliherkkyys voi aiheuttaa myös voimakkaampia fyysisiä oireita, kuten väsymystä, hengenahdistusta, pahoinvointia ja päänsärkyä."
Lisää tuoksuyliherkkyydestä Lääkärikirja Duodecimin sivulla https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00531&p_hakusana=hajuvedet
Kyseessä on Joan Lingardin teos Heinäkuun kahdestoista (The twelft day of July, suom. Tutteli Lindberg, Otava, 1974).
Voit lukea kuvauksen teoksesta alla olevasta linkistä Kirjasampoon:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1bb6a0e1-58ea-4e60-b745-c…
Ja täältä voit tarkistaa teoksen saatavuuden alueesi verkkokirjastossa:
https://finna.fi/Record/lumme.1140100
Aloitus ja lopetus ovat hyvin kirjoittajakohtaisia. Ne vaihtelevat myös sen mukaan, onko kirjoittaja saanut muodollista koulutusta. Usein itseoppineet kirjoittajat ovat ottaneet mallia esim. sanomalehdistä, saamistaan kirjeistä tai jäljitelleet viralliselta kuulostavaa puhetapaa vaikkapa papin mallin mukaan. Usein virallisissa kirjeissä pyrittiin nöyryyteen ja "alamaisuuteen". Linkki Kirsi Keravuoren lisensiaattitutkimus 2012
Suomen kirjallisuuden seuran arkistosta löytyy esimerkkejä 1900-luvun alun ja 1800-luvun lopun kirjeistä. Linkki SKS arkistoon
Kieli on kehittynyt ja kehittyy edelleen koko ajan. Lea Puustisen pro gradu 2011 1800-luvun kielenuudistuksen uudet piirteet aikalaisten teksteissä tutkailee aihettaan…
Josefina on sisarnimi Joosef- nimelle. Joosef tarkoittaa ’Jumala antaa lisää (lapsia)’ ja pohjautuu heprean verbiin ’jasaf’. Otteliana taas on sisarnimi Otto- nimelle, joka on lyhentymä muinaissaksalaisista Od ja Ot-alkuisista nimistä. Od tarkoittaa ’omaisuus, rikkaus, tilanomistaja, varakas mies’. Lisää etunimistä kirjoissa Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ; Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Taidemaalari Carl Bengtsin (1876-1934) maalauksien kuvia löytyy mustavalkoisena ainakin teoksesta Suomen taiteilijoita Juha Rissasesta Jussi Mäntyseen (1950). Tämä teos on saatavana Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Myös Tampereen jugend -nimisessä näyttelyjulkaisussa on yhtenä kohdehenkilönä taidemaalari Carl Bengts. Tämä julkaisu ei ole Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta on löydettävissä mm. Tampereen kaupunginkirjastosta.
Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitoksen kokoelmista löytyy Seija Tuomaalan vuonna 1990 tekemä Pro gradu -työ Carl Bengtsin maalaustaiteesta. Tämä opinnäytetyö ei todennäköisesti sisällä juurikaan kuvia, mutta sen avulla voisi löytyä muita lähteitä.
Mäkihypyn sopivuutta tytöille ja naisille on vuosien varrella pohtinut tai tunnustanut pohtineensa useampikin lajivalmentaja ja asiantuntija. Arvovaltaisin näistä lienee Kansainvälisen hiihtoliiton puheenjohtajana vuosina 1998–2021 toiminut Gian-Franco Kasper. Vuonna 2005 hän ilmoitti, että mäkihyppy ei ole naisille soveliasta ”lääketieteellisistä syistä”. Sveitsiläinen perusteli näkemystään lajin vaarallisuudella. – Naiset hyppäsivät mäkeä ensimmäisen kerran kaudella 2004-2005 Continental Cupissa.
Suomessa vastaavia näkemyksiä toi esille esimerkiksi "valmentajalegendaksi" mainittu Matti Pulli, joka jo vuonna 1995 totesi pitävänsä lajia "naisille ehkä hieman liian kovana ja vaativana". Pulli toi näkemyksensä uudestaan esiin…
Finlandia ja Finnia ovat Suomen latinankielisiä nimiä. Finlandia-muotoa käytetään myös esim. italian ja espanjan kielissä Suomen niminä.Ks. esim. https://www.sanakirja.org/search.php?id=12234
Tässäpä joitakin teoksia, joista voisi olla apua. Teosten saatavuustietoja voit katsella osoitteesta www.helmet.fi
Kirkinen, Heikki; Termiitti vai enkeli? : ajatuksia kulttuurievoluutiosta / Heikki Kirkinen. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002
Blackmore, Susan; Meemit - kulttuurigeenit / Susan Blackmore ; suomentanut Osmo Saarinen. Helsinki : Art House, 2000
Korhonen, Mikko; Kielen synty / Mikko Korhonen ; toimittanut Ulla-Maija Kulonen. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1993
Kuusi, Pekka; Tämä ihmisen maailma / Pekka Kuusi. Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1982
Lieberman, Philip; Eeva puhui / Philip Lieberman ; suomentanut Kimmo Pietiläinen. [Helsinki] : Terra Cognita, 2000. (asiasanat: kieli, kehitys, ihminen, evoluutio,…
Kuninkaallisesta käytettyjä sukupuolineutraalempeja termejä ovat esimerkiksi kruunu ja monarkki. Myös sellaisia termejä kuin hänen korkeutensa tai siniverinen voidaan käyttää, kun viitataan kuninkaallisiin, mutta ne eivät ole täsmällisiä synonyymeja, vaan voivat tarkoittaa myös muita luokkayhteiskunnan hierarkian yläpäässä keikkuvia.
Englanniksi kuninkaallinen on royal, ja myös rojalisti-termiä käytetään toisinaan suomen kielessä.
Monarkia itsessään ei ole järin feministinen hallintomuoto, koska se perustuu jyrkkään yhteiskuntaluokkajärjestykseen, kun taas feminismi ajaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Ks. lisää: https://www.synonyymit.fi/kuninkaallinen
Suomessa järjestettiin ensimmäiset europarlamenttivaalit vuonna 1996. Tilastokeskuksen julkaisussa vuoden 1996 europarlamenttivaaleista sivulta 10 alkaen on kerrottu, että näissä vaaleissa ehdokkaat oli mahdollista asettaa joko valtakunnallisesti tai vaalialueittain. Suomi oli jaettu neljään vaalialueeseen, joita olivat eteläinen, läntinen, itäinen ja pohjoinen. Alueiden jakamisessa hyödynnettiin voimassa olevaa vaalipiirijakoa. Julkaisusta selviää, että kaikki kuitenkin asettivat ehdokkaansa valtakunnallisesti eikä vaalialuekohtaisia ehdokkaita siten ollut. Vuoden 1999 europarlamenttivaaleista lähtien kaikki ehdokkaat on asetettu valtakunnallisesti.Tilastokeskuksen julkaisu vuoden 1996 europarlamenttivaaleista löytyy…
Kysymyksesi ensimmäinen osa koski ranskalaisen lauluyhtyeen "A sei voci" sopraanoa. Lauluyhtyeen kotisivuilta http://www.aseivoci.com/ ei käynyt laulajien nimiä ilmi, ainoastaan johtaja: Bernard Fabre-Garrus. On tyypillistä, että isommat lauluyhtyeet ja kuorot esiintyvät yhtyeen/kuoron nimellä eikä jäseniä aina yksilöidä. Esiintymis- ja levytyskokoonpanot saatetaan koota isommasta laulajien joukosta ja siten kokoonpanoissa voi olla levytyksittäin vaihtelua. Mikäli sinua kiinnostaa kyseisen levytyksen laulajien nimet, mainitulla yhtyeen kotisivulla on painike "Contact", josta aukeaa yhteydenottolomake. Lomake on tarkoitettu juuri tämänkaltaisia kysymyksiä varten. Sivuilta voit valita ranskankielisen tai englanninkielisen version. - Kysyit…
Kiinan latinisatiota varten on olemassa pari erilaista järjestelämm, kuten ns Wade-Giles järjestelmä ja Hanyu pinyin joka lähinnä fonetisoi ja yksinkertaistaa mandariinikiinaa. Järjesteläm on hyväksytty Kiinan tasavallassa ja otettu siellä käyttöön 1979. Vastaavia järjestelmiä on kehitetty muillekin murteille ja kielille Kiinassa.
Pinyin on sittemmin hyväksytty lähes kaikkialla maailmassa ja ISO hyväksyi pinyinin mandariinin latinisointi-järjestelmäksi 1979. Siitä on tullut myös yleisin tapa käyttää kiinaa tietokoneille.
Katso aiheesta lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pinyin
katso myös
http://www.pinyin.info/links.html
josta löytyy kiinankielisiä sanoja latinoisoituina.
Sitaatti on Johann Wolfgang von Goethen romaanista Wilhelm Meisters Lehrjahre (1796). Teos julkaistiin vuonna 1923 J. A. Hollon suomentamana ja se sai nimekseen Wilhelm Meisterin oppivuodet (Otava).
Katkelma löytyy teoksen seitsemännen kirjan viidennestä luvusta ja kuuluu saksaksi näin:
”(Die Welt ist so leer, wenn man nur Berge, Flüsse und Städte darin denkt), aber hie und da jemand zu wissen, der mit uns übereinstimmt, mit dem wir auch stillschweigend fortleben, das macht uns dieses Erdenrund erst zu einem bewohnten Garten."
Ja tässä sama kohta suomennoksesta:
”(Maailma on kovin tyhjä, jos vain ajattelemme siinä olevan vuoria, jokia ja kaupunkeja, mutta) tieto siitä, että siellä ja täällä on joku, joka on…
Kondomeissa liukasteet ovat usein silikoni- tai vesipohjaisia.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29758097/
Joissakin kondomeissa on liukasteaineeseen lisätty bentsokaiini-nimistä paikallispuudutusainetta, josta saattaa olla apua ennenaikaisen siemensyöksyn kanssa. Tätä puudutusainetta käytetään myös esimerkiksi kurkkupastilleissa. Bentsokaiinin yliannostus voi hyvin harvoin johtaa vaaralliseen methemoglobinemiaan, mutta kondomien sisältämä bentsokaiinin määrä on kuitenkin varsin vähäinen. Allergiset oireet ovat yleisin vaiva.
https://go.drugbank.com/drugs/DB01086
Kondomeissa usein käytetty spermisidi on nimeltään Nonoksinoli-9. Se …
