Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät esim. seuraavat kauhukirjallisuutta käsittelevät kirjat:
- Ballinger: Hirviötieto (Helsinki 1993).
- Hänninen & Latvanen: Verikekkerit : kauhun käsikirja (Helsinki 1996).
Näiden teosten saatavuuden näet HelMet-aineistohaussa osoitteessa http://www.helmet.fi .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämästä Makupalat-linkkikirjastosta löytyy kauhukirjallisuutta käsitteleviä linkkejä ( http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm#tieteis ).
Kuopion Science Fiction Seura ylläpitää sähköistä scifi-, kauhu- ja fantasialehteä osoitteessa http://www.iwn.fi/kalaksikukko . Lehdessä on myös kauhukirjallisuutta käsitteleviä artikkeleita.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen palvelusta löytyy tietoa Bisfenoli A:sta ja sen tutkimuksesta, https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-ymparistomyrkyista/bisfenoli-a THL tarjoaa myös maksullista analytiikkaa, https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/ymparistomyrkkyjen-analytiikka/analysoitavat-yhdisteet/bisfenoli-a
Tietoa ja tutkimuksia on myös European Food Safety Association'in sivulla, https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/397 ja https://www.efsa.europa.eu/en/topics/topic/bisphenol
Ylen sivuilta löytyy kiinnostava artikkeli THL:n tekemästä tutkimuksesta, jossa tutkittiin suomalaisia perheitä ja jäämiä heidän elimistössään. Se varmaankin liittyy…
Pääkirjastossa käy n. 4000 asiakasta päivässä. Tilastotietoja kirjaston toiminnasta löytyy kirjaston kotisivulta http://www.lahti.fi/kirjasto/tilastotietoja_vuodelta_2004.htm
kyllääntyminen tai saturaatio käsite tarkoittaa ainakin tutkimusmaailmassa sitä, että aineisto on riittäävä kun se alkaa toistaa itseään, jolloin saavutetaan saturaatiopiste. Voitaneen ajatella, että tuli on elementtinä sellainen, mikä ei toista tiettyä kuviota tai itseään vaan niin sanotusti leimuaa rakenteettomasti tai arvaamattomasti.
Kyllääntymisen käsitteestä: https://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_2_2.html
Tämä on Britta-Lisa Joutsenen kirja Taivas, mikä sisar (WSOY, 1969). Siinä suomalainen Anja saa Jyväskylään "sisarekseen" amerikkalaisen Cathyn (Katin) tämän arkeologi-vanhempien lähtiessä pitkälle työmatkalle. Kati on reipas amerikkalainen, jota hiljainen Anja ensin vierastaa, mutta myöhemmin tytöt ystävystyvät parhaiksi ystäviksi. Katin avulla Anjakin saa rohkeutta ja itsevarmuutta.
Kati on kiinnostunut suomalaisista ruoista ja perinteistä. Hän saa joululahjaksi himoitsemansa pieksut ja menee ne jalassa kouluun. Opettaja suuttuu, sillä hän epäilee Katin tekevän hänestä pilaa, perinteitä rakastava opettaja kun on aikoinaan tullut kouluun virsut jalassa ja saanut tästä ikuisen lempinimen Virsu.
Kysymäsi kaltaista jakelulista-osoitetta ei ole eduskunnan sivuilla, joten jokainen sähköpostiosoite täytyy kirjoittaa erikseen.
Kansanedustajien osoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)eduskunta.fi ja eduskunnan sivuilta löytyy lista kansanedustajista aakkosjärjestyksessä: https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/Kansanedustajat-aakko…;
Hei,
seuraavat teokset voisivat ainakin mahdollisesti sopia, niitä voi aikuinen lukea yhdessä lapsen kanssa ja pohtia seksuaalikasvatuksen ympärille kietoutuvia asioita:
- Korteniemi-Poikela, Erja (2015): Seksuaalisuuden portaat (löytyy Tampereen alueen kirjastoista)
- Lajunen, Kaija (2015): Tunne- ja turvataitoja lapsille - tunne- ja turvataitokasvatuksen oppimateriaali (löytyy Lahden alueen kirjastoista)
- Suomela, Anu (1999): Ihmeelliset ihmiset - lapsille ja aikuisille tarinoita elämästä ja seksistä (löytyy Tampereen alueen kirjastoista)
Kaivattu kirja saattaisi olla Jorma Nenosen Sakke-sarjan avaus Sakke pääsee joukkueeseen (Gummerus Carlsen, 1990). Kirjan päähenkilön nimi on Sakke (Sakari), mutta siinä on myös Petteri-niminen henkilö. Sakke on kiinnostunut jääkiekosta ja haluaisi mukaan joukkueeseen, mutta hänellä ei ole pelivarusteita, eikä joukkueeseen pääse ilman. Poikaa tämän harrastuksessa auttava hyvä haltija on Saken isän vanha koulukaveri Siekkisen Pena, joka on Ruotsista tullut käväisemään entisessä kotikaupungissaan. Pena kustantaa oitis Sakelle varusteet kuultuaan, ettei pojalla sellaisia ole, ja Saken pitkäaikainen unelma joukkueeseen pääsemisestä täyttyy.
Lukuvinkkejä kaipaaville tamperelaisille suosittelen Tampereen kaupunginkirjaston Mitä lukisin?-palvelua, jonka kautta voi saada omien toiveidensa mukaan räätälöityjä kirjalistoja.
https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/11754/lomake.html
Jos itse lähtisin klassikoihin perehtymään, yrittäisin saada mukaan sekä eri aikakausien että eri kieli- ja kulttuurialueiden klassikoita. Kysymyksessä ei täsmennetä, halutaanko keskittyä yksinomaan kertomakirjallisuuteen, joten olen omiin valintoihini sisällyttänyt myös draamaa ja lyriikkaa. Pitääkseni kynnyksen mahdollisimman matalana, olen pyrkinyt välttämään kaikkein massiivisimpia tiiliskiviromaaneja. Top vitosen tai kympin asemesta tämä pääsi venähtämään kahdenkymmenen kirjan…
Tieteen Kuvalehden ja Wikipedian mukaan epikantusta eli mongolipoimua esiintyy mm. itäaasialaisilla eli myös japanilaisilla.
https://tieku.fi/ihminen/miksi-aasialaisilla-on-vinot-silmat
https://en.wikipedia.org/wiki/Epicanthic_fold
Tämä lienee brittiläisen Jojo Moyesin kirja Tähtien antaja (The giver of stars). Kirjassa vapaaehtoiset naiset perustavat 1930-luvulla kiertävän kirjaston voidakseen jakaa kirjoja ja lukemisen riemua kaikille. Kirjasto sijaitsee Kentuckyn pikkukylässä ja naiset ratsastavat hevosilla viemään kirjoja kauempana vuoristossa asuville.
Kuvauksesi sopii Harry Harrisonin humoristiseen scifisarjaan Bill - Linnunradan sankari, tosin kannet eivät ole valkoiset. Sarjan teoksista viisi ensimmäistä ilmestyi suomeksi Liken kustantamina vuosina 1995-1998. Kirjan päähenkilöllä on kaksi oikeaa kättä. Voit lukea lisää Kirjasammossa ja Risingshadow -sivustolla.
Mikäli et ole käyttänyt korttia useaan vuoteen, tietosi on poistettu kirjaston asiakasrekisteristä. Tämä on todennäköinen syy siihen, että pin-koodin palautus ei onnistu.
Käy missä tahansa Helmet-kirjastossa ja varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Saat uuden kortin odottaessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei!
Kiitos kysymyksestä. Kirjastoaineiston vieminen ulkomaille tapahtuu omalla vastuulla. Kadonneen aineiston lainaaja tietenkin korvaa kirjastolle. Kysymys turvatarkastuksesta onkin vähän monimutkaisempi. Voin omasta kokemuksesta sanoa, että kirjaston kirja aiheutti hälytyksen kirjakaupan hälytysportissa joskus 2000-luvun alussa. Kirjassa oli kuitenkin selvät kirjaston merkinnät ja totesin vartijalle, että kirja on Bibliothèque finlandaisen. Nykyisin kirjaston aineistossa ei ainakaan Helsingissä ole hälytyksiä. Aikoinaan kirjaston aineistossa oli hälytykset ja voi poikkeustapauksessa olla vielä niin, että aineistossa on vielä vanhoja hälytystarroja. Turvatarkastuksessa kirjat ovat käsimatkatavaroissa ja ne näkyvät läpivalaisussa…
Yleisten kirjastojen toimintaa säätelee Laki yleisistä kirjastoista, joka löytyy Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161492. Kovin tarkasti laissa ei määritetä kirjaston hankinnoista, mutta siinä määrätään kirjaston tehtäväksi ”ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa” (6 §). Tiettyjä teoksia ei siis suoraan vaadita hankittaviksi, mutta kokoelmassa pitää selvästikin olla riittävästi erilaista aineistoa eri aiheista ja eri näkökulmista, jotta se olisi monipuolinen. Uudistumisen vaatimus edellyttää, että kokoelmaan hankitaan koko ajan lisää teoksia ja luonnollisesti poistetaan vanhoja.
Helsingin kaupunginkirjaston budjetissa on vuosittain tietty rahasumma varattuna aineistohankintoihin. Osa rahasta…
Kirja löytyy mm. Helsingin yliopiston kirjastosta lukukappaleena; Käyttäytymistieteet - Minerva puh. (09) 191 20600
https://finna.fi
Lainattavan kappaleet voit tilata kaukolainana Tervolan pääkirjaston varastosta.
http://karpalo.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3fteosid=4C0107D8%2D034…
Kaukopalvelulomakkeen löydät Espoon kaupunginkirjaston sivulta
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Kaarina Helakisa on kirjoittanut runon Hieno enkeli Tilta. Runo on ainakin Tuula Kortelaisen ja Riitta Tuloston toimittamassa runokokoelmassa Siivet enkelin (Otava 1995).
Tein Helmet haun sanoilla lapsuus ja traumat. Haku tuotti 266 teosta, jotka ovat aikuisten osastolla. Joukossa on sekä kaunokirjallisuutta että tietokirjallisuutta. Esim.
En voi lakata ajattelemasta kuolemaa / Venla Pystynen. tai Eloonjääneet / Alex Schulman ; suomentanut Jaana Nikula.
Tietokirjoista esimerkkejä Lapsuuden kehityksellinen trauma : syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen / Juha Klaavu. tai Naisvangit : rikollisuuden kehä maailman onnellisimmassa maassa / Sonja Saarikoski. Linkki hakutulokseen
Thomas Grayn Elegy written in a country churchyard löytyy suomennettuna seuraavista kokoelmista:
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. WSOY, 1933
Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. WSOY, 1957 [ei myöhemmissä laitoksissa]
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa. Otava, 1954
Englantilaisen kirjallisuuden kultaisessa kirjassa ja Jylhän suomennoskokoelmassa on täsmälleen sama käännös; näissä runon nimenä on Elegia maakylän kirkkomaalla. Tuhat laulujen vuotta käyttää Jylhän suomennosta Aale Tynnin lievästi muokkaamana; tässä runon nimi on Elegia, kirjoitettu maakylän kirkkomaalla. Kysymyksessä siteerattu kohta on sama kaikissa kolmessa:
"niin moni kukka…
Rut Brykin äiti Aino Mäkinen vietti aikaansa Firenzessä sisarensa Maija Halosen kutsumana. Tarkempia tietoja Aino Mäkisestä ei kirjastossamme käytössä olevista lähteistä löydy. Aino Mäkisellä ja Felix Brykillä oli Rutin lisäksi ainakin poika Petri, josta löytyy oma artikkeli Suomen kansallisbiografiasta. Tässä artikkelissa mainitaan myös Petri Brykin veli (nimeä ei mainita).
Lähteitä:
- Hagelstam: Uusi antiikkikirja 1900-1980. (WSOY 2003)
- Huusko: Rut Bryk. (Muoto 2001:2, s. 64)
- Jäämeri: Matka valkoiseen [Taiteilija Rut Bryk] (Suomen kuvalehti 1986:41, s. 46-52.
- Kalha: Muotopuolen merenneidon pauloissa. Suomen taideteollisuuden kultakausi : mielikuvat, markkinointi, diskurssit (Suomen Historiallinen Seura 1997)
- Rut Bryk. Amos…
