Kansakoulunopettaja Johan Bernhardt Airaksinen ja hänen vaimonsa Amanda Airaksinen opettivat kiertokoulunopettajia Vehmasmäen kansakoululla.
Kiertokouluopettajien koulutusta he näyttävät antaneet ainakin lukuvuosina 1905—06 ja 1906—07.
Lähteitä 3
1.
SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. x
ALAMAINEN KERTOMUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEN KEHITYKSESTÄ LUKUVUOSINA 1905— 1910.
KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA.
Julkaisuun pääsee tästä linkistä
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/96456/xkansak_a_1905-1910_1…
Julkaisun sivulla 142 mainitaan
"Vuosirahasäännössä olevasta 2,000 markan määrärahasta on edelleenkin avustettu muutamien kansakoulunopettajien toimeenpanemia kursseja opettajien valmistamiseksi kiertokouluja varten. Kurssien järjestelyyn…
Englantilainen Emmerdale on pyörinyt Suomen televisiossa vuodesta 1997 asti. Kotimainen Salatut elämät alkoi sekin jo vuonna 1999. Muita draamasarjoja, jotka olisivat pitäneet pintansa yhtäjaksoisesti yli kaksikymmentä vuotta, ei tule mieleen.
Näitä pitkäikäisempiä fiktiosarjoja ovat jotkin makasiinityyppiset sarjat. Kestävin lienee Pikku Kakkonen, jota on esitetty vuodesta 1977 asti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Emmerdale
https://fi.wikipedia.org/wiki/Salatut_el%C3%A4m%C3%A4t
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku_Kakkonen
Valitettavasti 1700-luvulta ei löydy suoraa nysvenska sanastoa ruotsi-suomeksi. 1700-luvulle sijoittuu juuri sekä varhaisempi uusruotsi (1526-1732) että myöhäisempi uusruotsi (1732-1900). Tässä linkki Vanhan kirjasuomen sanakirjaan, josta osaan sanoista löytyy ruotsinkieliset vastineet suomi-ruotsiksi. Vanhan kirjasuomen sanakirja (kotus.fi) Suosittelen ottamaan yhteyttä Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan suomalais-ugrilaisten sekä pohjoismaisten kielten ja kulttuurin tutkimuslaitokseen. Tässä linkki suomeksi, sivun alareunasta löydät yhteystiedot. Pohjoismaiset kielet | Humanistinen tiedekunta | Helsingin yliopisto (helsinki.fi) Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on toinen, mistä voi kysellä asiasta…
Tällainen tieto Saukko-koiran nimen taustasta kyllä löytyy (ks. Waasan lehti 22.2.1893), mutta en onnistunut löytämään Kalevalasta Saukko-nimistä koiraa eikä Kalevala ollut edes ilmestynyt vielä 1817 - 1819, kun Gottlund tiettävästi nimesi koiransa.Lisää Saukko-koiran vaiheita löytyy Ilmari Heikinheimon kirjoittamasta jutusta "Saukko" - Suomen kansalliskoira (Koti: Vuosikirja perheenemännille 1.1.1939).
Kannaksen evakuoinnin suunnittelusta ja suorituksesta vastasivat Kaakkois-Suomen sotilasläänin sekä Viipurin suojeluskuntapiirin esikunnat.
Päämajan antama evakuointikäsky tuli Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnan kautta Viipurin suojeluskuntapiirin esikuntaan, josta se viestitettiin heti kunnan evakuointipäällikölle ja ilmasuojelukomppanian päällikölle. Vastuu väestölle tiedottamisesta oli evakuointipäälliköillä.
Viipurin suojeluskuntapiirin evakuointivastuu ulottui ns. huoltorajalle eli Viipurin maalaiskunnan, Antrean ja Kirvun kuntien länsirajalle. Karjan ja muun omaisuuden huoltovastuu siirtyi tässä siviiliviranomaisille: siitä alkaen yleisjohto oli sisäasiainministeriön siirtoväenasiainosastolla, alueellinen johto…
Tiedot tuetuista kameramalleista löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneiden Info-sivulta, kun klikkaa kohtaa Käyttöopas ja sen jälkeen vielä kohtaa Digikamera. Oppaassa sanotaan näin:
Tuetut kameramallit (huomaa, että myös useat muut kamerat toimivat Asko-koneessa, mikäli ne eivät vaadi erillisiä ajureita):
Canon: Ixus 40*, Ixus 500*, PowerShot A510*, Powershot S2 IS*
Olympus C-50 Zoom**
Panasonic Lumix DMC-TZ1**
Sony Cyber-shot DSC-P93**
* toimii kuvankäsitteluohjelman kautta (twain)
** toimii levyasemana (E tai F-asema)
Käyttöopas, joka sisältää myös muita ohjeita digikameran käytöstä Asko-koneilla, löytyy osoitteesta:
http://www.lib.hel.fi/asko/info.htm
Ponia täytyy mm. ruokkia, harjata, sen karsina pitää puhtaana ja huolehtia että se saa tarpeeksi liikuntaa.
Ponien hoidosta löytyy kirjastosta useita kirjoja. Esimerkiksi David Taylorin Ponit:käsikirja, Sandy Ransfordin Hevosharrastajan käsikirja : Hevoset ja ponit ja Emma Rostin Nuoren hevosenhoitajan opas. Myös hakemalla HelMet-haussa sanalla ponit saat paljon ehdotuksia kiinnostaviksi luettaviksi. Suosittelemme myös Norman Thelwellin hauskoja Heppahöperö-sarjan kirjoja.
V. A. Koskenniemen runo Unta on kokoelmasta Hiilivalkea, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1913. Runo on luettavissa myös mm. Koskeniemen kootuista runoista, joista on ilmestynyt useita painoksia. Saatte runon sähköpostiinne.
Koskeniemi, V. A.: Kootut runot : 1906-1955 (WSOY, 1965)
Tällä sivulla voit esittää kysymyksiä kirjallisuudesta ja muistakin sinua askarruttavista aiheista. Kirjastoammattilaiset vastaavat kysymyksiin ja/tai ohjaavat sinut aiheen mukaiselle asiantuntijalle.
Kouvolan pääkirjastossa on englanninkielinen teos: Lend me your ears: Great speeches in history, 2004. Sisältää enimmäkseen amerikkalaisten tunnettujen henkilöiden pitämiä puheita, myös merkkihenkilöille pidettyjä muistopuheita.
Internetistä löytyi englanninkielisiä hautajais- tai muistopuheita tunnetuille henkilöille: http://www.eulogyspeech.net/famous-eulogies/
Toinen englanninkielinen internetsivusto esittelee kaikenlaisia kuuluisia puheita, joukossa myös hautajais/muistopuheita: http://www.emersonkent.com/famous_speeches_in_history_topic.htm
Vastaavaa kokoelmaa tunnetuista suomalaisista en onnistunut löytämään.
Tietoa Suomen kehitysavusta, mm. maista joille on suunnattu kehitysapua vuonna 2020, löytyy Ulkoministeriön sivuilta. Sivuilla on myös tietoa kehitysyhteistyömaksatusten seurannasta.
https://um.fi/suomen-kehitysyhteistyon-maararahat#Maittain
Ylen MOT-ohjelma kertoi vuonna 2016 Sambian maatalousjärjestöjen saamasta kehitysavusta, joka meni pääosin muihin tarkoituksiin kuin mihin se oli myönnetty. Tuki on sen jälkeen jäädytetty.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/13/suomen-kehitysapua-katosi-korruptioon-sambiassa
Monien ohjeiden ja lainsäädännön avulla korruption mahdollisuus pitäisi pystyä kitkemään. Käytössä on myös käsikirja, joka tarjoaa konkreettisia välineitä estää korruptiota kehitysyhteistyössä. Täysin aukotonta…
Esimerkistä näkee, etteivät koneet sentään ihan kaikkeen pysty. Tietokoneen käännösohjelmat tuottavat monesti käsittämätöntä ja tahattomasti hullunkuristakin tekstiä. Koneellisia käännösohjelmia haittaavat mm. puutteet asiayhteyksien ymmärtämisessä, samoin monimerkitykselliset ja epätavalliset sanat tuottavat ongelmia. Googlen käännösohjelma perustuu suurten tekstimassojen käytölle ja tilastollisille menetelmille, ja sen tekemät tekstien analyysit lienevät melko alkeellisia. Kiinan ja japanin kielen kääntäminen on ongelma sinänsä, koska niissä jokainen merkki voi tarkoittaa useaa eri asiaa.
Tietoa käännösohjelmista : http://www.kaj.fi/files/114/kajawa_nro_4_2008.pdf
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=862&vl=2007
http://www.…
Oman levykokoelman luettelointiin ja hallintaan on monia ratkaisuja, riippuen siitä kuinka kattavasti levyt täytyy dokumentoida ja mitä tietoja levykokoelmasta pidetään tärkeinä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä ilmaisista tai maksuttomista vaihtoehdoista.
Kokoelman hallinnan ja keräilyn näkökulmasta yleisin on varmaan Discogs-verkkopalvelu ja mobiilisovellus. Oman kokoelman ylläpito Discogsin diskografiatiedoilla on helppoa, mutta jos levyn tietoja ei löydy valmiiksi niin uuden julkaisun lisääminen on aika tarkka ja moniosainen prosessi.
https://www.discogs.com/
https://www.discogs.com/app
Taulukko- ja tietokantaohjelmia (Microsoft Excel, Access, Open Office Calc...) voi myös käyttää levykokoelman luetteloimiseen, ja valmiita Excel-…
Wiona-nimeä en lähteistä onnistunut löytämään aivan sellaisenaan, mutta samantyyppisiä nimiä löytyy jonkun verran. Winona on alkujaan intiaaninimi, joka merkitsee vanhinta tytärtä. Viona on Vianna-nimen muunnos, ja Vianna palautuu puolestaan pyhimysnimi Vivianaan. (lähteet: http://www.babynames.com/, http://www.thinkbabynames.com/)
Kollega löysi Uuden suomen verkkolehdessä ilmestyneen Ahti Nuottimäen artikkelin Toivon pitkä matka Kauhavalle; osa 6/7 http://ahtinuottimaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/88345-toivon-pitka-matka… Tämän verkkoartikkelin keskivaiheilla siteerataan useita säkeistöjä marssilaulusta, joka alkaa Parhaimmat meistä ovat kuolleet ja huonoimmat jäljelle jää, siispä juokaamme kuolleitten malja, sillä taivas heidän eessänsä on.
Lauri Pekurin kirjassa Spalernajan sotavanki (1993) mainitaan sivulla 12 Vaasassa lauletun lentäjien lauluja ja myös siinä yhteydessä on lainattu alkusanat samasta laulusta. Selim Palmgrenin säveltämä Lentäjien marssi ei ole kyseessä, siinä on erilaiset sanat. Myöskään Sotilaan laulukirjassa oleva marssi ei ole etsimänne…
On vaikea sanoa sukunimen Lapin merkitystä tietämättä mistä päin maailmaa suku on peräisin. Nimeä esiintyy englanninkielisissä maissa ja Amerikassa. Yhtä hyvin nimi on slaavilaista alkuperää. Venäläisenä sukunimenä sukunimi Lapin on johdettu sanasta lapa (koura, käpälä) http://www.doukhobor.org/Molokan.htm . Puolalaisen nimen alkuperänä pidetään puolalaista paikkakunta Lapy http://surnames.meaning-of-names.com/lapin/ . Anglosaksisissa maissa sukunimen katsotaan perustuva etunimeen Lapin http://www.houseofnames.com/lapin-family-crest . Väestörekisterin nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 mukaan Lapineita on Suomessa nykyisenä nimenä 29 henkilöllä. Sukulaisuudesta en osaa sanoa.
Todennäköisesti tarkoittamasi kirjan kirjoittaja on Kuang-Chung Lo (sukunimi on Lo)ja kirjaa ei ilmeisesti ole suomennettu. Englanniksi siitä on ainakin kaksi käännöstä: Romance of the three kingdoms ja Three kingdoms. Kirjailijan nimi voi olla myös muodossa Lou Guan Zhong. Englanninkielisenä kirjaa on saatavilla Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta ja kiinan kielellä Vantaan Hakunilan kirjastosta.
Laulusta on tehty kuorosovitus, joka on julkaistu erillisenä partituurina (Sulasol, 2018) sekä kokoelmalla Matkamiehen virsi: hengellisiä lauluja (Sulasol, 2019).
https://www.finna.fi/Record/eepos.2499035
https://www.finna.fi/Record/anders.1776582
Marianne Williamsonin kirja perustuu siis A course in miracles -julkaisuun, joka on alunperin kolmena eri teoksena ilmestynyt itsensä kehittämisen kurssi. Ensimmäisen kerran se ilmestyi 1976 ja se on käännetty useille kielille. Williamsonin kirja on suomennettu ja ilmestynyt 1993, mutta A course in miracles -julkaisua ei ole suomennettu niin kuin kirjan loppusanoissa s. 335 kerrotaan. Englanninkielisenä yhtenä niteenä se löytyy maakuntakirjastoista Espoosta ja Lahdesta sekä Helsingin kaupunginkirjastosta: A course in miracles : the text, workbook for students and manual for teachers. 1985. Muuta tietoa "Ihmeiden oppikurssista" ei löytynyt.
