Jos sisällissotaa ja sen jälkiselvittelyjä ei huomioida, rauhan aikana ei suoritettu teloituksia. Pääsääntöisesti sotaväen rikoslain vakoilua koskeva säännös 67 § koski ulkomaalaisia, ja vakoiluun syyllistyneet suomalaiset tuomittiin maanpetoksesta (siviilit) tai sotapetoksesta (sotilaat). Käytäntö oli hieman horjuva pitkään Neuvostoliitossa oleskelleiden Suomen kansalaisten kohdalla.
Vuosina 1939-1946 tuomittiin yhteensä 681 kuolemanrangaistusta, joista ainakin 528 pantiin täytäntöön. Valtaosa tuomituista (522) ja teloitetuista (443) oli Neuvostoliiton kansalaisia. Tuomituista Suomen kansalaisia oli 157, joista 85 teloitettiin. Heistä 67 oli sotilaita, 15 siviilejä ja kolme kuului Neuvostoliiton armeijaan. Maanpetoksesta ja Suomen…
Sirkka Lassilan Uuden käytöksen kultaisen kirjan (WSOY, 1.p. 1997 - 7.p. 1999) jälkeen WSOY:ltä on ilmestynyt Eija Kämäräisen Hyvä käytös, hyvät tavat: käytöksen kultainen kirja (2004). Muita käytösoppaita on ilmestynyt tämän jälkeen, tosin niitäkin harvoin ja vähän. Ohessa muutamia:
Helena Valonen Hyvä käytös: kaikki mitä tulee tietää (Auditorium, 2014)
Mirva Saukkola: Etiketti: käytösopas arkeen ja juhlaan (WSOY, 2014)
Silmäilin läpi Suomen pääministereinä toimineiden henkilöiden tiedot Wikipediasta ja kirjastossa sähköisenä käytettävissä olevasta Kansallisbiografiasta. Neljän pääministerin kohdalla ei ollut mainintaa lapsista:
Rafael Erich
Johannes Virolainen
Kalevi Sorsa
Anneli Jäätteenmäki
Suomalaisen spekulatiivisen fiktion joukosta löytyy runsaasti dystopia-kirjallisuutta, mutta hyvin vähän kirjallisuutta mikä olisi samanlaista kuin Orwellin 1984. 1984 sijoittuu totalitaristiseen valvonta-yhteiskuntaan, jossa valtio kontrolloi ihmisten elämää ja määrittää tarkasti heidän asemansa. Suomessa dystopiakirjallisuutta on alettu kirjoittamaan verraten myöhemmin ja sen vuoksi myös pohdiskeltavat aiheet ovat muuttuneet. Eniten esiintyy esim. ilmastonmuutosta käsittelevää dystopiaa.
Lähinnä tätä teosta on kenties Maarit Verrosen "Karsintavaihe" kirja, jonka kuvaamassa yhteiskunnassa työnteko on pakollista ja pitkälle kontrolloitua. Työ määrittelee asuinpaikan ja aseman yhteiskunnassa, minkä vuoksi monet käyttävät psyykenlääkkeitä…
Yleisradiolle voi lähettää palautetta tai toivoa ohjelmaa, yhteystiedot löytyvät linkistä
Ylen perus- ja yhteystiedot – Yleisradio – yle.fi
DVD-tallenteina Hovimäki-sarja on saatavana kirjastoissa. Vaasan kaupunginkirjastosta löytyvät kaudet 2-4, muita kausia voi kysyä kaukolainaksi.
Etsitty kirjoittaja on Marja Björk. Hänen dekkariensa päähenkilö on Airi "Raaka-Arska" Turpeinen, Pohjois-Karjalasta ravintolakokiksi Helsinkiin muuttanut rehti ja ronski työläistyttö.Näin Arska kuvailee kotitaloaan ensimmäisessä Raaka-Arska-dekkarissa Sirppisilmä (Arktinen Banaani, 2019):"Minulla oli kiva kämppä Siltasaarenkadun ja Toisen linjan kulmassa olevassa Arenan talossa. Ikkunat olivat Ympyrätalolle päin ja näin Sossukeskuksen ja niiden välistä kaksi verivaahteraa ja oopperatalon seinän yläosaa Töölönlahden takaa.""Arenan talo on korttelin kokoinen punatiilinen linna. Kolmionmutoisen talon jokaisen talon jokaisessa kulmassa on torni. Yksi suora sivu on Hakaniemen torin puolella, toinen Ympyrätaloa vastapäätä ja kolmas suora pätkä…
Valitettavasti Helsingin Sanomien Klassikkoautomaatti ei ole enää käytössä. Voisit kokeilla klassikkojen etsimiseen Kirjasampoa. Kirjasammosta löytyy kirjahyllyjä, joihin on koottu aineistoa erilaisista aiheista ja genreistä. Kirjahyllyt-sivun oikeassa laidassa on hakulaatikko otsikolla Hae kirjahyllyjä ja toimitettua sisältöä. Kirjoita laatikkoon klassikot, niin saa useita klassikkolistoja käyttöösi.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/636
Voit myös hakea teoksia kirjoittamalla Kirjasammon hakuun hakusanan klassikot ja vaikkapa jonkin maan nimen tai vuosisadan. Kirjasammosta voit lukea myös kuvaukset teoksista.
http://www.kirjasampo.fi/fi
MTV-uutiset uutisoi (8.4.2016) "jauhomakkaroiksi" kutsutuista makkaroista. Uutisen mukaan kutsumanimi johtaa harhaan. Kotimaiset grilli- ja lenkkimakkarat eivät sisällä vehnäjauhoja, vaan niissä käytettävä jauho on aina ollut ja edelleen on perunatärkkelystä eli perunajauhoa. Siksi ne myös yleensä ovat gluteenittomia:
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/jauhomakkaroihin-liittyy-sitkea-uskomus-tama-on-totuus-makkaroissa-kaytettavista-jauhoista/5832704#gs.kggk7k
Pikaisella silmäyksellä Finelin (eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankin) sivuilta löytyvien makkaroiden ravintoainekoostumustietojen mukaan lähes kaikki makkarat ovat gluteenittomia
https://…
Aivan varmasti. Esimerkiksi Ylellä uutisoitiin 2.8.2022, että Metso Outotec arvioi voivansa jatkaa kauppaa venäläisyhtiöiden kanssa. Linkki uutiseen (katsottu 3.8.2022 klo 15:50).
Kaikkia kytköksiä ei ole mitenkään mahdollista selvittää tämän palvelun puitteissa.
EUn pakotteista voi etsiä lisätietoa esimerkiksi Eurooppa-neuvoston tai Ulkoministeriön sivuilta.
Peppi Pitkätossu seitsemällä merellä -elokuvan suomenkielisessä tekstityksessä nimet ovat muodossa Veri-Svente ja Puukko-Jokke. Hahmot esitellään noin seitsemän minuuttia elokuvan alkamisesta. Elokuva on suomeksi tekstitettynä katsottavissa Viddla-palvelussa. Sinne kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja pin-koodi, jonka voi käydä pyytämässä kirjaston asiakaspalvelupisteistä.
Suomi itsessään on tietysti imperatiivi, ja lisäksi kartasta löytyvät ainakin nämä paikannimet (joista osa kyllä lienee niin pieniä, ettei niitä ehkä kehtaa sanoa paikkakunniksi): Kisko, Louhi, Kaavi, Riehu, Lähde, Kuohu, Karhi ja Livo.
Sopivia runoja löytyy mm. seuraavista teoksista:
Kanteletar
Lennä, lennä leppäkerttu / koonn. Karahka
Lönnrot, Elias: Kansanlauluja
Suomen lasten runotar
Teosten saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Riimi-aineistohausta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Ludwig/Ludvig Fuldasta ei löytynyt tietoja suomeksi. Suomen kansallisbibliografian mukaan häneltä on suomennettu neljä näytelmää: Pässinpää (1910), Rehelliset (1925, 2. painos 1930)Kahden kesken (1913) ja Neiti leski (1904). Lahden kaupunginkirjaston käsikirjastossa on saksankielinen kirjallisuuden hakuteossarja Kindlers neues Literatur Lexikon, jossa on Fuldasta noin 4 sivua tekstiä (osa 5, s. 916-919). Teoksessa The Oxford companion to German literature löytyy pieni esittely englanniksi. Lyhyesti: Ludwig Fulda syntyi Frankfurtissa, Saksassa 1862 ja kuoli 1939 oman käden kautta. Hän oli juutalainen näytelmäkirjailija ja myös ahkera kääntäjä.
Fleecen pesulämpötila on tosiaan korkeintaa 40 astetta.
Luteiden hävitys taas vaatisi 60 astetta ja / tai kuivausrummun lämpökäsittelyn päälle.
Esim. Polartec hienopesu 30°C, Ponte Torto Tecnopile ja Normal fleece maks. 40°C .
Kannattaisikin kokeilla luteiden hävittämistä pakkasessa.
Se tosin vie enemmän aikaa...
"Luteet kuolevat pakkasessa, mutta luteiden ja myös niiden munien hävitys pakastimessa vie aikaa. Luteiden ja munien hävittäminen -18 asteen pakkasessa kestää 4 vuorokautta.
Kun pakkanen laskee alle 20 asteeseen, luteet ja munat kuolevat kahdessa vuorokaudessa."
http://kyllaseolilutikka.blogspot.fi/2015/09/lutikoiden-lampotorjunta-p…
Hallitus päätti 30.3. jatkaa koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi aiemmin päätettyjä rajoitustoimia 13. toukokuuta 2020 saakka.
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-jatkaa-poikkeusoloihin-liittyvia-toimia-13-toukokuuta-saakka
Suomessa voi opiskella lääketiedettä viidessä eri kaupungissa; Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Näiden yliopistojen jälkeen suurin on Jyväskylän yliopisto, jossa ei lääketieteellistä tiedekuntaa ole.
Lähde: https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Opiskelijat-ja-tutkinnot.aspx
Näiden mainitsemiesi kirjojen perusteella saattaisit pitää myös esimerkiksi seuraavista kirjailijoista.
Tana Frenchin Irlantiin sijoittuva Dublinin murhat-sarja. Jokaisessa teoksessa on eri päähenkilö, jonka vaiheisiin sukelletaan syvälle. French on todella mestarillinen kirjoittaja ja hänen henkilöhahmonsa ovat todella mielenkiintoisia. Kirjat kannattaa lukea järjestyksessä, ensimmäinen osa on Pimennossa (WSOY, 2022, suomentanut Natasha Vilokkinen)
Clare Mackintosh on kirjoittanut paljon itsenäisiä trillereitä, jotka ovat kaikki hyviä ja koukuttavia, mutta jos kaipaat sarjalukemista, niin Macintoshin Walesiin sijoittuva Rikosetsivä Ffion Morgan -sarja, voisi olla sinua varten. Sarjan ensimmäinen osa on Tummat vedet (Gummerus, 2022…
Hieman heikolta vaikuttaa...
Espoossa oli auki syksyllä kolme paikkaa ja niihin oli 400 hakijan ryntäys.
Oppisopimuspaikat ovat haussa Kunta rekryssä samoin kuin muutkin kuntaalan työpaikat. Kunta rekry
Kannattaa kuitenkin olla sinnikäs ja hakea kesätyöpaikkoja kirjastoissa. Niitä kannattaa kysellä heti tammi-helmikuussa. Samoin voi kysellä kesätöitä yliopistojen, korkeakoulujen ja yritysten kirjastoista. Heilläkin saatta olla avoimia oppisopimuspaikkoja.
Jotkut kirjastot ottavat myös palkattomia oppisopimusopiskelijoita, mutta pääkaupunkiseudulla sitä ei suosita.
Tässä eri tavoin 1980-lukua käsitteleviä kirjoja:
- The 1980s / Vicky Carnegy
- Fashion sourcebooks: The 1980s / John Peacock
- Fashionable clothing from the Sears catalogs : early 1980s / Tina Skinner
- Vintage fashion : muodin vuosikymmenet / esipuhe: Zandra Rhodes
- Tiger twist / Jari Eklund - Kirja esittelee ja kuvaa suomalaista rock and roll -alakulttuuria, painopisteenä vuodet 1977-1985.
- Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä : vapaa-ajan muutokset 1981-2002 / Mirja Liikkanen, Riitta Hanifi ja Ulla Hannula (toim.)
- Nuoruuden vuosisata : suomalaisen nuorison historia
Helsingin Sanomissa oli vuonna 2006 kirjoitussarja nimeltä Näin Suomi muuttuu: : sarjassa selvitetään, kuinka suomalaisten arki on muuttunut…