Celia-kirjaston nimi tulee sen perustajasta Cely (Cecilia) Mechelinistä, joka perusti Kirjoja sokeille -yhdistyksen vuonna 1890. Hän oli tuolloin vasta 23-vuotias.
Kirjasto valtiollistettiin v. 1978, jolloin sen nimeksi tuli Näkövammaisten kirjasto. Vuonna 2001 nimi muuttui muotoon Celia - Näkövammaisten kirjasto.
Lisää Celian historiasta:
http://www.celia.fi/web/guest/historia
Tikkurila on Tikkurilan suuralueen keskus, joka pitää sisällään useampia naapurikaupunginosia. Tikkurilasta itään sijaitsee Hakunilan suuralue, mutta vantaalaisena uskallan sanoa, että juuri Tikkurilaa pidetään Itä-Vantaan ja Myyrmäkeä Länsi-Vantaan keskuksena. Siten Tikkurila olkoon Itä-Vantaata.
Vantaan kaupunginosien ja suuralueiden rajat (pdf).
Näyttäisi siltä, että kirjoittaja tarkoittaa kaukoimella radiota, toisaalta artikkelissa esiintyy myös sana radio.
Kaukoin sanaa en löytänyt sanakirjoista tai esim. radioalan kirjoista.
Kalevi Koukkusen teoksessa Atomi ja missi, vierassanojen etymologinen sanakirja(WSOY, 1990)käsitellään radio sanan etymologiaa. Kaukosen mukaan sana radio otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1917.
1920-luvun alkupuolella tuli käyttöön yleisradio -sana, muita esimerkiksi sanomalehdissä esiintyneitä nimityksiä olivat: laajalähetys, ympäriheitin, säteisradio, sinko, langaton ääni ja kansansäteilijä.
Radio -sanalle on esitetty lukuisia suomenkielisiä vastineita. Radiokuuntelija-lehti järjesti nimestä kilpailun vielä 1937. Kilpailussa palkittiin mm. seuraavat…
Inka on lyhentymä nimistä Ingrid ja Inkeri, jotka kumpikin pohjautuvat muinaisskandinaaviseen nimeen Ingifridh. Se on puolestaan muodostunut Ing-jumalan nimestä ja kauneutta merkitsevästä sanasta frid. Suomen Inkeri-nimi on todella vanha, sen oletetaan olleen käytössä jo esikristillisellä ajalla. Inka tuli ilmeisesti ensin käyttöön Inkerin ja Ingridin lempinimenä ja yleistyi sittemmin myös itsenäisenä nimenä. Nimipäiväkalenterissa se on ollut vuodesta 1973 lähtien.
Liljaa voidaan pitää sekä luontoaiheisena nimenä että suomalaisena vastineena Elisabeth-nimen englantilaisille hellittelymuodoille Lilian ja Lily. Elisabethin taustalla on heprealainen nimi Elisheba, joka tarkoittaa 'Jumala on valani'. Lilja-nimi on tullut Suomessa käyttöön 1800…
Harrastusmielessä agilityä voi harrastella ja kisatakin melkein minkä tahansa terverakenteisen koiran kanssa. Jos tosissaan haluaa kisata ja menestyä, niin kannattaa harkita maksiluokassa bordercollieta, joka on ylivoimaisesti yleisin rotu ja mediluokassa shetlanninlammaskoiraa, kooikerhondjea tai espanjanvesikoiraa ja miniluokassa shetlanninlammskoiraa, kääpiövillakoiraa tai borderterrieriä.
Kaverikoiraksi (pätenee myös terapiakoiriin) sopivuus on enemmän yksilö- kuin rotukysymys. Kaverikoiraksi kelpaa perusterve koira, joka menee mielellään vieraiden ihmisten luo, ei säiky liukkaita lattioita, erikoisesti käyttäytyviä ihmisiä tai outoja hajuja, ja tulee myös toimeen muiden koirien kanssa. Kennelliiton sivuilta löytyy hyvin tietoa…
Henkilöstön täydennys- ja evakuointiohjesäännön 2. osassa (1941) todetaan kenttähautauksista seuraavaa:
”Ellei kaatuneita voida evakuoida kotiseudulle, haudataan heidät tilanteeseen sopivin sotilaallisin kunnianosoituksin joko lähimpään seurakunnalliseen tai vartavasten vihittyyn sotilashautausmaahan. - - Ruumiinsiunauksen suorittaa siihen kulloinkin määrätty ja, mikäli mahdollista, vainajan oman joukko-osaston pastori.”
Vainajat siis pyrittiin siunaamaan kenttähautauksen yhteydessä. Siunaus tehtiin siltä varalta, että vainajia ei pystyttäisi myöhemmin siirtämään kotipaikkakunnilleen, eli kenttähautojen ajateltiin säilyvän vainajien pysyvinä hautapaikkoina. Sotien aikana kenttähautoihin haudattuja ei tosiaan läheskään aina pystytty…
Egyptin historian ja sen monumenttien arkeologista tutkimusta ovat huomattavasti auttaneet muinaiset egyptiläiset itse. Kuvanveistäjät ja kirjurit jättivät jälkeensä temppelien seiniin ja papyruskääröihin kirjoitettuja seikkaperäisiä kuvauksia omasta ajastaan. Niiden avulla on saatu selville Egyptin eri kuninkaiden hallitusvuodet, mikä puolestaan on tehnyt mahdolliseksi historiallisten tapahtumien järjestyksen määrittämisen. Vaikka tällaiset ajoitukset eivät ehkä ole olleet ehdottoman tarkkoja, ne ovat kuitenkin suhteellisen hyvin vastanneet todellisuutta.
Ensimmäinen Egyptin historia kirjoitettiin jo ennen ajanlaskun alkua: sen laati kuningas Ptolemaios Filadelfosin aikana (285–246 eaa) Manetho-niminen kirjuri kuninkaansa käskystä.…
Vaikka omat muistikuvani kappaleesta ovat huomattavasti hatarammat kuin kysyjän, enkä saanut levyäkään käsiini asiasta varmistuakseni, rohkenisin silti väittää, että etsitty kappale on Unohda Eila -yhtyeen Elämäni tarina. Muistiin pesiytyneen aukon syynä ei siis välttämättä ole dementia, vaan yksinkertaisesti muistamattomuuteen yllyttävä esittäjän nimi.
70- ja 80-lukujen taitteessa toiminut tamperelainen Unohda Eila julkaisi uransa aikana kolme singleä - Elämäni tarina (1980), Kolmas maailma (1980), Ronald Reagan (1981) - ja kolme kappaletta paikallisen levy-yhtiön Pistä paremmaksi -kokoelmalla (1979).
Suomenkielisen Wikipedian illalista käsittelevä artikkeli on tynkä eli keskeneräinen. Yhtään lähdettä ei ole esitetty sen väitteiden tueksi, joten ne voi jättää omaan arvoonsa ainakin siihen asti, että artikkelia täydennetään asianmukaisesti.
Englanninkielisen Wikipedian vastaava artikkeli kertoo, että illallinen (supper) voi olla monen ruokalajin kokonaisuus tai kevyt iltapala. Tässä artikkelissa on sentään muutama lähde, mutta niiden todistusvoima on vähäinen. Lähteeksi on kelvannut linkki taideteoksen kuvaan, ja viitteiden ainoa faktapitoinen artikkeli käsittelee vain Yhdysvaltain koillisosan ruokaperinnettä.
Kollektiivisesti ylläpidetyn verkkotietoteoksen ongelma Suomen kaltaisella pienellä kielialueella on se, että osaavia…
Kyseessä lienee 1998 ilmestyneet Pulu-albumin nimikkokappale, jossa lauletaan seuraavasti:"
se on sitä sielujen sympatiaa
henkien harmoniaa, suurta sinfoniaa
jota sodassa soitellaan"
https://www.ismoalanko.com/sanoitukset/pulu/
Alpo Noposen Mahdoton ratkaista -niminen runo ilmestyi 1912 teoksessa Nuoruuden muistoksi. Onneksi runo löytyy myös uudemmasta Runo on vapaa -kirjasta, joka kuuluu monen kirjaston kokoelmiin. Kirjastojen keskinäisen kaukopalvelun kautta kirjan saa lainaksi.
Runo on kirjoitettu Kansallismielisen Nuorisoliiton kesäjuhlaan Ilmajoella 1912, joten siitä tuskin löytyy ruotsinnosta. Noponen on myös kirjoittanut muistelmansa, jonka nimessä toistuu runon ensimmäinen rivi "Minä aikana ihminen kaunein on?: muistoja, kuvitelmia elämän taipaleelta".
Kansalliskirjastosta löytynee Aarre M. Peltosen kirjoittama kirja "Alpo Noposen kirjallinen tuotanto sekä hänen tuotantoaan ja elämäänsä käsittelevä kirjallisuus".
Ei ole olemassa yhtä tiettyä vuosilukua tai tilannetta, jolloin Kivi olisi saanut kansalliskirjailijan tittelin. Asia lienee edennyt vähän kerrallaan. aleksiskivi-kansalliskirjailija sivustolla Irma Perttulan artikkelissa (Kiven elämän vuodet) on seuraava tieto:
1897–1898
Valituista teoksista otetaan 2. painos.
1800-luvun lopussa Julius Krohn kohottaa Kiven kirjallisuushistoriassaan (Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet) kansalliskirjailijaksi. 1900-luvun alussa Kivi-renessanssi, Kivestä Suomen kansalliskirjailija Runebergin rinnalle ja ohi.
Aleksis Kivestä on hyvää tietoa sivulla Aleksis Kivi, Kansalliskirjailija http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/
ja SKS:n Aleksis Kivi SKS:ssä: Tie lähteisiin http://neba.finlit.fi/kivi/…
Päätoimisten kirjastonhoitajien koulutus alkoi Suomessa vuonna 1920, mahdatko tarkoittaa kysymykselläsi tätä edeltävää aikaa?
Aiheesta voit lukea esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Eija Poteri: Kirjastonhoitajakoulutuksen pioneerikausi Suomessa 1920-1945 julkaisussa Kirjastotiede ja informatiikka 10 (1) - 1991. (ks. liite)
Suomen yleisten kirjastojen historia, s. 758 ->
Tuossa historiakirjassa kerrotaan esimerkiksi Kansanvalistusseuran osuudesta kirjastoammattitiedon välittäjänä vuosisadan vaihteessa.
Voit tutkia kirjastoalan opaskirjoja osoitteessa Finna.fi. Löydät niitä esimerkiksi hakusanoilla kirjastotyö ja kirjastonhoito. Kannattaa rajata haun tulosta valmistusvuodella niin ei ole niin paljon selattavaa. Vanhimmat on…
Kielitoimiston ohjepankin mukaan molempia muotoja voi käyttää, mutta hieman erilaisissa lauseissa.Muotoa "koko ajan" voi käyttää kaikenlaisissa lauseissa, kun taas harvinaisempaa muotoa "koko aika" voi käyttää passiivi- ja käskylauseissa. Tämän lisäksi kieltolauseissa voidaan käyttää vaihtoehtoisesti myös ilmaisua "koko aikaa". Lähde ja lause-esimerkit: Ajan ja määrän ilmauksia: ei paljon vai paljoa, ei kauan vai kauaa? - Kielitoimiston ohjepankkiMainitsemassasi lauseessa oikea muoto siis olisi: Hän tuottaa sitä koko ajan.
Tarkan elämäkerran mukaan Saarikosken Odysseus-suomennos ilmestyi marraskuun lopulla 1964.Keväällä 1964 tuskin Saarikosken tulkinnan pohjalta on Joycen teoksesta esseitä kirjoiteltu – vielä toukokuussa seitsemän lukua oli viimeistelyä vailla eikä oikovedosvaiheeseen päästy ennen kesää.Kesällä 1964 Saarikoski vaimoineen oli Neuvostoliitossa sikäläisen kirjailijaliiton vieraana. Juhannuksena 1964 Saarikosket kirjautuivat Moskovassa hotelli Pekingiin. Heinä–elokuun vaihteen he viettivät lomahotellissa Georgian Gagrassa. Siellä ollessaan hän pyysi Anna-Liisa Hyvöstä kertomaan Tammeen, että hänen täytyy tehdä käännökseensä vielä "eräitä korjauksia". Gagrasta Moskovaan palattuaan hän sai suureksi riemukseen "noin senttaalin painoisen…
Helsinki-kokoelma sijaitsee pääkirjastossa Itä-Pasilassa. Kokoelma sisältää tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita julkaisuja ja tallenteita, jotka koskevat Helsinkiä tai joissa on kuvattu pääkaupunkia. Mukana on myös Helsingin kaupungin asiakirjoja. Aineistoa ei lainata ulos kirjastosta. Kokoelman kaunokirjallisuus on rekisteröity kaupunginkirjaston Plussa-tietokantaan (http://www.libplussa.fi/), josta voi tehdä hakuja käyttäen esimerkiksi hakusanoja romaanit ja Helsinki. Löydät lisätietoja Internet-osoitteesta http://www.lib.hel.fi/virkku/ , klikkaamalla "Näin etsit aineistoa", "Erikoiskokoelmat".
Kaksitoista tuolia -kirjan suomentajat Reino Silvanto ja Juhani Konkka käyttävät käännöksessään Ella Shukinasta nimitystä "ihmissyöjätär pikku-Ella". Ella on perheenemäntä, insinööri Ernst Pavlovitsh Shukinin vaimo, kaunotar, jonka aktiivinen sanavarasto koostuu noin 30 sanasta. Yksi Ellan lempi-ilmauksista on Ilfin ja Petrovin "ihmissyöjän huudoksi" luonnehtima "Ho-hoo!", joka ilmaisee olosuhteista riippuen joko pilkkaa, ihmetystä, innostusta, vihaa, iloa, halveksuntaa tai tyydytystä.
Kyseessä on varmaankin Anniina Tarasovan Venäläiset tilikirjani (Gummerus, 2018). Tarasovaa haastateltiin Ylen Aamun kirja -ohjelmassa 1.3.2018. Voit katsoa haastattelun alla olevasta linkistä.
https://areena.yle.fi/1-4371839
Teos kuuluu kirjastoalueesi kokoelmiin. Voit tarkistaa teoksen ajantasaisen saatavuuden alla olevasta linkistä.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://www.anniinatarasova.fi/
David Wretlingin muotoilema pronssipatsas "Kalle ja Emma" pystytettiin Skansenin portille vuonna 1985. Kalle (Axel Valfrid Lindvall, 1866-1934) oli legendaarinen posetiivari, joka parinsa Emman (Emelia Gustava Sjöström, 1869-1939) kanssa viihdytti puiston vieraita kolmenkymmenen vuoden ajan. He lauloivat yhdessä puiston portilla Kallen samalla veivatessa posetiivin kampea.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Djurg%C3%A5rds-Kalle_och_Emma
Kyseessä saattaisi olla Marcia Davenportin todellisuuspohjainen Olenko minä veljeni vartija (Gummerus, 1957). Collyerin erakkoveljeksistä kertoo myös E. L. Doctorowin romaani Homer ja Langley (Tammi, 2013).
Olenko minä veljeni vartija | Kirjasampo
Homer ja Langley | Kirjasampo
