Meillä ei ikävä kyllä ole riittävää asiantuntemusta määritellä hyvää öljyn ja veden välistä suhdetta. Suosittelemme, että ostaisit öljysuihkupullon, joka on nimenomaan suunniteltu ruokaöljyn suihkuttamiseen.
OECD:n tuoreimpien tietojen mukaan julkisen sektorin työntekijöisden osuus työllisistä on korkein Norjassa, yli 30 %.
Seuraavina järjestyksessä tulevat Ruotsi ja Tanska.
Lähde: OECD, www.oecd.org > Topics > Public Governance
https://www.oecd.org/employment/pem/
Linkki OECD:n kuviooon "Employment in general government as a percentage of total employment" Excel-muodossa: https://doi.org/10.1787/888934257337 .
Euroopan tilastoviraston uusimmat tilastotiedot osoittavat samaan suuntaan
https://ec.europa.eu/eurostat/cache/digpub/european_economy/bloc-4d.htm…
Smoking jacketista eli tupakkatakista löytyy tietoa mm. kirjoistaRoetzel: Täydellinen herrasmies (2009) s. 328Raivio, Ville: Klassikko (2015)s. 71-72ja netistä esim. https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001786003.htmlTupakkatakki on herrasmiehen asu tupakointia varten. Takki vedettiin ylle, kun vetäydyttiin sauhutteluun ja näin suojattiin muu asu tupakan pistävältä hajulta.Tämä on ollut muodissa pitkään kotiasuna ns. paremmissa piireissä.Fetsistä löytyy hyvin tietoa kirjasta Selin, Jaakko: Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista (1997) s. 48-54Tämä ei varsinaisesti ollut muotiasuste, vaan kulttuurillista lainaamista, jolla on voitu korostaa elokuvan hauskan herrahahmon ominaispiirteitä tai…
Vaikuttaisi siltä, ettei Theravada-buddhalaisuuden Samyutta Nikaya -tekstiä ole käännetty suomeksi. En ainakaan onnistunut löytämään suomennoksia siitä tai sen osista.
Google -kirjoista löytyy englanninkielinen käännös Samyutta Nikayasta: https://books.google.fi/books?id=MEA6AwAAQBAJ&printsec=frontcover&hl=fi…. Mainitsemasi lainaus näyttäisi löytyvän kyseisen julkaisun sivulla 712.
Pyörätuoliin joutuneiden elämäkertoja löytyy esim. Teemu Potapoff: Luodinkestävä : Heidi Foxellin tarina tai Mika Saukkonen: Viimeinen voltti : Jari Mönkkösen tarina
Hakusanana elämäkerrat ja vammautuminen Helmet haku
Kun hakusanan muuttaa sairastuminen ja elämäkerrat, löytyy muitakin tsemppitarinoita. esim.
Kristiina Hanhirova: Rakkautta, rukouksia ja rauhoittavia tai Pirjo Kainulainen: Ammattina potilas Helmet haku
Runo löytyy kokoelmasta Mitä näenkään (1979). Se sisältyy myös kokoelmiin Pohjakosketus (1998) ja Runoja 1965-1982 (1983).LinkitKirjasampo: Mitä näenkään https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_56985Kirjasampo: Pohjakosketus https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49737
Kollega ehdotti Margit Sandemon Jääkansan tarina -sarjan kirjaa Yön demoni. Juonikuvaus, alkuperäinen kansikuva ja julkaisuvuosi (1997) täsmäisivät.
Kirjan kuva ja lyhyt esittely sivulla
https://www.risingshadow.fi/library/book/1154
Kirjaa on yksi kappale Helmet-kirjavarastossa
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2287424
Käännöstietoja voi toki etsiä monienkin kirjastojen tietokannoista, mutta mainitsemasi kansallisbibliografia Fennica on niistä kattavin ja luotettavin. Fennicassa luettelointitiedot ovat yleensä täydellisemmät kuin muissa kirjastotietokannoissa, joten tarvitsemasi alkukieli on siellä todennäköisimmin mukana.
Hyödyllistä lisätietoa teoksen kääntämisestä saattaisi löytyä mm. Outi Paloposken artikkelista 1800-luvun Tuhat ja yksi yötä suomalaisittain. Artikkeli on julkaistu Sananjalassa, Suomen kielen seuran vuosikirjassa 45 : 2003.
Jaakko Hämeen-Anttila kertoo omasta Tuhat ja yksi yötä -suomennoksestaan Helsingin Sanomissa 10.12.2010 artikkelissa nimeltä "Supersatua on kerrottu yli tuhat vuotta : Hämeen-Anttila suomensi Tuhannen ja yhden yön…
Laukontori on saanut nimensä Pyhäjärven ensimmäisen höyrylaivan mukaan: alun perin "Laukon torilla" tarkoitettiin toria, jonka rantaan Laukko-laiva rantautui. Torilla oli aikoinaan myös Laukon kapteenintalo.
Vaikka Laukon kartano 1900-luvun lopulla tuli tunnetuksi ravihevosten ammattimaisesta kasvatuksesta, paikannimi Laukko ei liity hevosiin. Nimi liittyy mahdollisesti kartanon ensimmäiseen isäntään Klaus Kurkeen: Laukko on miehennimen Klaus kansanomainen muunnos.
Lähteet:
Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet
Suomalainen paikannimikirja
Liisa Lagerstam, Laukko : kuusi vuosisataa
Konduktöörin mielestä Liisan kysymys on mitä ilmeisimmin naiiviudessaan huvittava eikä vakavan vastauksen väärti. Kyseinen kohtaus onkin oivallinen esimerkki Rafael Koskimiehen Rautatie-analyysissaan esittämästä huomiosta: "Aho on tieten tahtoen halunnut tähdentää päähenkilöittensä alkeellisuutta, herttaista lapsenomaisuutta, tietämättömyyttä maailman menosta, -- " (Toisto ja porrastus Rautatiessä. – Rafael Koskimies, Kymmenen tutkielmaa Juhani Ahosta)
Tähän ei valitettavasti löytynyt vastausta. Tilastokeskuksen Otos-palvelusta löytyvistä Suomen tilastollisista vuosikirjoista ei tietoa yksinhuoltajien määristä nähdäkseni löydy, eikä myöskään tietoa palveluksesta rintamalla. Tällaisia tapauksia kuitenkin varmuudella oli, ja niitä voi suodattaa esiin esimerkiksi Sotasampo-palvelun menehtyneiden tietokannasta. Sotasampo-palvelun mukaan siviilisäädyltään eronneista kaatuneista 61:lla oli yksi tai useampi lapsi. Kaatuneita leskiä, joilla oli yksi tai useampi lapsi, oli 209 kappaletta. Esimerkiksi 3.1. kaatuneella leskimies Toivo Hyvösellä oli kuusi lasta. Hautausilmoitus Laatokka-lehdessä 16.2.1940 vahvistaa tiedon. Sotasampo-palvelun tietoja digitoituihin sanomalehtiin…
Jussi Aro on kääntänyt (J. Aro & A. Salonen & K. Tallqvist: Koraani, WSOY 2001) kohdan seuraavalla tavalla (17:31): Älä pidä kättäsi siteissä niskasi takana, äläkä myöskään ojenna sitä niin pitkälle kuin se ulottuu, ettet joutuisi istumaan moitittuna ja paljaaksi riistettynä.Koraanin kommentaarikirjallisuuden mukaan kielto on vertauskuvallinen. Ihmisen ei tule olla liian kitsas ikään kuin hänen kätensä olisi sidottu niskan taakse, mutta ihmisen ei myöskään tulisi liian runsaskätinen. Kohdassa on siis kyse vastuullisesta ja järkevästä rahankäytöstä.
Tampereen kaupunginkirjastosta ei valitettavasti löydy vuoden 1898 Uutta Kuvalehteä.
Siitä voi jättää kaukopalvelupyynnön, lehti nimittäin on Kuopion Varastokirjastossa.
Tuo Juhani Ahon juttu: Pyöräraivoilija kyllä löytyy myös kirjasta Aho, Juhani: Kootut teokset X: Muistatko-?; Sanomalehtimiesajoiltani; Muistelmia ja matkakuvia; Tuomio. WS 1947. Kirja on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastossa.
Naisenemmistöisin toimiala tilastoissa on terveys- ja sosiaalipalvelut (vuonna 2017 naisten osuus 86,4% työvoimasta) ja miesenemmistöisin taas rakentaminen (92%). Yksittäisiä ammatteja tarkasteltaessa naisvaltaisimmaksi nousee kätilö: vuonna 2015 99,8% kätilöistä oli naisia. Viiden kärkeen lukeutuvat myös hammashoitajat, kuulontutkijat ja puheterapeutit sekä suuhygienistit. Miehisistä ammateista lähimmäs vastaavia lukemia pääsevät maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja -korjaajat (vuonna 2016 97,8%) sekä kirvesmiehet ja rakennuspuusepät (97,4%) sekä moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat (95,9%).
Lähteet ja taustatietoa:
Työelämän segregaatio (https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tyo/tyoelaman-segregaatio)…
Regina on latinan kuningatar, syntynyt hallitsemaan. Suomen almanakassa 1705-1928 7.9., ja on maamme ruotsinkielisessä almanakassa edelleen.
Randy (english) tunnetumpi versio nimistä Rand, Randall, Randolph. Suomalaisista nimikirjoista ei löydy Randy-nimeä, johtuen siitä ettei se esiinny Suomen nimipäiväkalenterissa.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Lansky:Baby names around the world
http://www.behindthename.com/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp näet nimien yleisyyden Suomessa.
Kanavuoren aarteesta on kerrottu juttuja, mutta kirjallista faktatietoa on hankala löytää.
Kanavuori on Jyväskylässä alue ja vuori, jonka kautta kulkee suosittu, kaunis luontopolku. Korkeus saattaa olla noin 200 metriä korkeiden kallioiden kohdalla. Kanavuoren ulkoilukartassa kerrotaan, että luontopolun maasto ja reitti ovat vaativat. Jyrkänteitä, kallioita ja louhikoita tulee varoa, erityisesti talvella ja liukkailla keleillä. Varovainen kulkija saa palkkioksi kuitenkin hienot näköalat, joita voi ihastella polun varrella.
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/e…
Nettitietosanakirja Wikipedia mainitsee lisäksi Kanavuoren isot luolastot, joissa on ollut mm. Puolustusvoimien suojeluvarikko tai Alvar Aalto –…
Kuolemansyyn tutkijat voivat käyttää ainakin karkean arvion tekoon kuolonkankeutta (rigor mortis), joka käynnistyy noin kuuden tunnin sisällä kuolemasta ja kehittyy täydelliseksi seuraavan kuuden tunnin aikana. Kuolonkankeus säilyy noin 12 tuntia, jonka jälkeen se alkaa hävitä ja on hävinnyt 12 tunnin kuluttua. Koko kuolenkankeuden prosessi kestää siis noin 36 tuntia ja asiantuntija pystyy tänä aikana tutkitun ruumiin kuolinhetken arvioimaan. Kahden vuorokauden jälkeen kuolonkankeuden käyttäminen ei enää onnistu ja arviot kuolinhetkestä perustuvat mahdollisesti tehtävän ruumiinavauksen tuloksiin. Jos ruumis on ollut pitempään kuolleena, täytyy kuolinhetken arvioinnissa käyttää myös päättelyä esimerkiksi juuri postilähetysten…
Sanoilla itse asiassa on yhteys. Birgitta Ernbyn Norstedts etymologiska ordbok (Norstedts akademiska förlag, 2008) kertoo, että kola on lyhenne sanasta kolakaramell, joka taas on viitannut karkkiin, jossa on kolapähkinää (’kolanöt’). Samaa pähkinälajia käytettiin myös alun perin kolajuomissa, kuten osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Cola löytyvä englanninkielisen Wikipedian artikkeli kertoo.
Seuraavat kaunokirjalliset teokset liittyvät Irlantiin tavalla tai toisella:
Jalonen, Riitta: Todistaja Brigitin talossa (romaani, v. 1998).
Jalonen, Olli: Ilo ja häpeä: kertomus kahdesta maasta; ja itsestäsi (romaani, v. 1981).
Lander, Leena: Tulkoon myrsky (romaani, v. 1994).
Kirstilä, Pentti: Hanhivaara ja sateisen saaren tappaja (jännityskirjallisuus, v. 2000).
Verronen, Maarit: Kylmien saarten soturi (romaani, v. 2001).
Vainonen, Jyrki: Pyhän Leon ihme (tarina Johanna Sinisalon toimittamassa kokoelmassa "Verkon silmässä: tarinoita internetin maailmasta", v. 2005).
Kankaanpää, Hannu: Aika totta (runokokoelma, mm. sarja Irlanti-runoja, v. 1996).
Saarikoski, Pentti: Kirje vaimolleni (romaani, v. 1968).
Rinnekangas, Reijo: Myöhästynyt…
