Keskiajalla ruoka koettiin terveelliseksi silloin, kun eri raaka-aineita nautittiin kullekin ihmistyypille sopivalla tavalla. Maksan syöjä vahvisti maksaansa, keuhko-ongelmista kärsivä nautti keuhkoista. Ruoan avulla voi myös päästä käsiksi erilaisiin hyviin ominaisuuksiin: nopeutta edisti jäniksen syönti, voimaa karhun syönti. Mieltä ja kehoa pyrittiin ruoka-aineilla vakauttamaan. Elinolosuhteiden nähtiin vaikuttavan tasapainoon, mutta esimerkiksi tuoreita vihanneksia ei arvostettu. Vaikka vitamiinit löydetään vasta myöhemmin, Saksasta lähteneen hapankaalin yleistyminen alkoi, kun huomattiin sen kyky estää talvellakin keripukkia ja muita puutostauteja, C-vitamiinin ansiosta.
Ensimmäinen tunnettu terveydenhoito-ohjeiden…
Anni Tannin muskarilaulut -cd-levyn tekstilipukkeessa laulun "Seitsemän on siskosta" (trad.) 2. säkeistö menee näin:
"Lempinimet lyhyet, heissunhei trallallei!
Meidän myöskin tietänee, trallalallalei!
MA ja TI ja KE ja TO, PE ja LA ja SUlosuu!
Seitsemän on siskosta, heissunhei trallallei!
Tässä pikku talossa, trallalallalei!"
Laulun 2. säkeistöstä on olemassa myös toinen versio. Senkin sanoittaja on tuntematon. Esimerkiksi nuotissa Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009) 2. säkeistö menee näin:
"Joskus meitä kutsutaan, heissun hei, trallallei,
lyhyesti toisinaan, trallal lallal lei.
MA ja TI ja KE ja TO
PE ja LA ja sulo SU.
Seitsemän on siskosta, heissun hei trallallei,
tässä pikku talossa, trallal lallal lei."
Piafin ja Brelin ohjelmistosta on suomeksi julkaistu nuottina lähinnä artistien tunnetuimpia lauluja - Piafilta mm. En kadu mitään, Hymni rakkaudelle ja Pariisin taivaan alla; Breliltä Jos nyt menet pois, Päivät kuin unta ja Vanhojen rakastavaisten laulu. Nuotteja suomeksi näihin löytyy esim. Suuri toivelaulukirja -sarjasta.
Huomattavasti useampia Piafin ja Brelin lauluja on esitetty teattereissa, sekä suomeksi että ruotsiksi. Susanna Haaviston albumi Laulusi elää, Brel koostuu Liisa Ryömän Helsingin kaupunginteatterille laatimista suomennoksista. Haaviston Pakko saada laulaa - Edith Piaf -albumin laulutekstit puolestaan ovat pääosin Esko Elstelän teatterille tekemiä suomennoksia. Jotkut kappaleet on käännetty moneen kertaan eri…
Wikipedia listaa 33 helsinkiläistä kauppa- tai ostoskeskusta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Helsingin_kauppa-_ja_ostoskeskukset
Kauppakeskusyhdistyksen julkaisusta löytyy laajempi lista Suomen kauppa- ja ostoskeskuksista. Se listaa 23 kauppakeskusta ja useita muita ostoskeskuksia.
https://www.kauppakeskusyhdistys.fi/media/kauppakeskusyhdistys_julkaisu…
Tästä vanhemmasta julkaisusta löytyy tietoa myös entisistä ostoskeskuksista:
http://lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2012/isbn9789526047607.pdf
Ikävä kyllä, en onnistunut jäljittämään Sittisontiainen-nimistä satua. H. C. Andersenin satujen joukosta löytyy kyllä Sittiäinen - kelpaisikohan se? Sadun alussa taistelussa ansioituneelle keisarin hevoselle pannaan kultakengät. Sittiäinen tahtoo myös kultakengät, mutta seppä kieltäytyy sellaisia laittamasta. Sittiäinen loukkaantuu ja lähtee maailmalle, missä se kohtaa lisää koettelemuksia. Lopulta se kuitenkin päätyy takaisin keisarin talliin, kultakenkäisen hevosen selkään, ja karvaat pettymykset kääntyvät lopulta iloksi, kun sittiäinen oivaltaa, että keisarin hevonen on saanut kultakengät, jotta sittiäinen ratsastaisi sen selässä.
Sittiäinen löytyy monestakin Andersenin satujen valikoimasta, esimerkiksi Andersenin suuresta satukirjasta…
Esimerkiksi näin:
Napsauta linkkiä "Tarkennettu haku" ( http://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,advancedQueryComponent.search… ).
Kirjoita hakukenttään * (siis yksi asteriski). Pudotusvalikosta, jonka otsikko on "Aineisto", valitse aineistolajiksi BD-levy. Napsauta painiketta "Hae". Tuloslistan yläpuolella on valikko "Jarjestys". Napsauta tästä kohtaa "Vuosi", niin tulokset järjestyvät uusimmasta vanhimpaan.
Suosittelen tutustumista hakuohjeisiin osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html
tai, jos käytät ns. perinteistä Helmetiä, osoitteessa
http://luettelo.helmet.fi/help*fin -> Ohjeita.
Psykologi Pirjo Latvanen on pohdiskellut samaa kysymystä artikkelissa IS 15.7.2019
Hän päätyy samaan tulokseen kuin sinäkin Jos-sanan käytöstä. Se voi vähätellä toisen tunteita.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy artikkeli anteeksipyynnöstä somessa. Kotus
Siinäkin varoitetaan Jos-sanan käytöstä.
Toisaalta hieman kömpelökin anteeksipyyntö voi olla "oikea". Anteeksipyytäminen vaatii kovasti harjoitusta.
Eduskunnan kirjaston kokoelmassa on Seppo Ahon teos Senaatin ja hallituskonseljin myöntämistä arvonimistä 1809-1917 ; Ruotsin vallan aikaisista valtaneuvoksista ja eräistä muista neuvoksista 1288-1768. Se on julkaistu vuonna 2003.
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993491924006250?sid=3601…
Henkilön Abraham Salmberg-nimi löytyy näistä sukututkimusblogeista:
https://kirkkohistoriankahinaa.blogspot.com/2021/09/papit-isonvihan-pyo…
https://suomensukututkimusseura.blogspot.com/2017/12/sukututkijan-joulu…
Kansalliskirjaston kokoelmasta löytyy tämä teos:
Yxi selkiä ja päälle luotettawa paino-kirja. : Jonga jälken jocainen huonen-haldia taitaa painaa caicki hänen tarppensa, willaisisa lijnaisisa nijn myös…
Todennäköisesti tarkoittamasi kirjan kirjoittaja on Kuang-Chung Lo (sukunimi on Lo)ja kirjaa ei ilmeisesti ole suomennettu. Englanniksi siitä on ainakin kaksi käännöstä: Romance of the three kingdoms ja Three kingdoms. Kirjailijan nimi voi olla myös muodossa Lou Guan Zhong. Englanninkielisenä kirjaa on saatavilla Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta ja kiinan kielellä Vantaan Hakunilan kirjastosta.
On totta, että suurimmaksi osaksi feministinen kirjallisuus on naisten kirjoittamaa. Mutta jos lasketaan ns. kriittinen miestutkimus feministiseksi, löytyy Suomestakin muutamia mieskirjailijoita, jotka käsittelevät aihetta, ainakin:
Arto Jokinen
Helmet -- arto jokinen tasa-arvo
Susi Nousiainen
Helmet -- susi nousiainen
Sekä brittiläinen Jeff Hearn
Jeff Hearn - Wikipedia
Gender, sexuality and violence in organizations : the unspoken forces of organization violations | Varastokirjasto | Finna.fi
"Sex" at "work" : the power and paradox of organisation sexuality | Varastokirjasto | Finna.fi
The violences of men : how men talk about and how agencies respond to men's violence to…
Jos oletamme, että kysyjä tarkoittaa ihmiselle aiheutuvia ongelmia avaruudessa olemisesta, voidaan ne tiivistää muutamaan perusasiaan, jotka Maan päällä eläville ovat välttämättömiä, mutta joita avaruudessa ei ilman erityistoimia ole tarjolla.
Sopiva lämpötila, sopivasti happea, eliöiden sietämä maan vetovoima, energiaa loputtomati tarjoava aurinko sopivalla etäisyydellä, vaarallista säteilyä suodattava ilmakehä ja otsonikerros, pääosan tappavasta avaruussäteilystä torjuva sähkömagneettinen kenttä Maan ympärillä.
Avaruus on kaikille Maan eliöille tappava ympäristö, vaikka tiedetään, että eräät eliöt sietävät paljon kovempaa säteilyä kuin ihminen. Riittävän lähellä tapahtuva supernova-räjähdys tuhoaisi myös kaiken elämän Maasta, sillä…
Vaino merkinnee tässä lähinnä "sotaa, vihanpitoa". Tutkain merkitsee kirjaimellisesti (jonkin) terävää kärkeä. Kaunokirjallisuuden tutkain on tavallisimmin luonteeltaan kuvaannollinen. Nykysuomen sanakirja antaa tästä hyviä esimerkkejä: "Vornanen tunsi sanojensa tutkaimen pistävän itseään", "Kipeään kohtaan osasi majuri kyselynsä tutkaimen työntää". Pienen pojan "vainon tutkaimen torjuminen" voitaisiin tulkita vaikkapa menestykseksi puolustustaistelussa vainolaista vastaan.
"Meidän Herramme on voittaja" on alun perin englanninkielinen laulu "Through Our God", joka on myös levytetty nimellä "Victory Song (Through Our God)". Sen sävelsi ja sanoitti uusiseelantilainen Dale Garratt. Suomenkielisen sanoituksen kirjoitti Tapani Suonto. Kappale on levytetty myös ainakin hollanniksi nimellä "Door mijn God".
Fono.fi: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=through+our+god&ID=9b63…
Dale Garratt: https://www.discogs.com/artist/1977583-Dale-Garratt?type=Credits&subtyp…
https://kerkliedwiki.nl/Door_mijn_God
Näitä nimiä on jo aikaisemmin kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaukset:
Iivari/Ivar on skandinaavista perua ja se on alkuaan tarkoittanut ’taistelijaa, jolla on jousi’. (Kustaa Vilkuna : Etunimet, 2005)
Nimi Urho tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1883. Urho katsottiin käännökseksi vanhemmasta nimestä Botolf, jonka nimipäivä on sama päivä kuin Urho-nimellä. Botolf tarkoittaa 'sankari', 'sotilas', sananmukaisesti 'hallitseva susi'.
Urho-nimi oli kansan keskuudessa käytössä jo aikaisemmin. Nimeä käytettiin jo ainakin vuonna 1879.
Lönnrotin sanakirjan mukaan sanoilla urho ja urhea on seuraavat merkitykset: rohkea, rivakka, tuima, eloisa, hilpeä, iloinen, suruton, miehekäs.
Britanniassa myönnetään edelleen aatelisarvoja, mutta lähinnä kuninkaalliselle perheelle ja ansioituneille kansalaisille. Ansioista saadut aatelisarvot (ritarin arvo) eivät periydy. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu vuonna 2011 näin Britanniaa koskevassa aateli-kysymyksessä: http://www.kysy.fi/kysymys/britanniassa-aatelisarvoja-jotka-myonnetty-a…
Monessa Euroopan valtiossa on luovuttu aatelisarvoista monarkiasta luopumisen tai monarrkian valtaoikeuksien kaventamisen myötä.
Tästä tarkemmin Wikipediassa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Aateli
Hei,
Kyseessä on varmaan Viljo Sarajan kirjoittama pienoisnäytelmä "Joululehden toimituksessa", joka on julkaistu teoksessa:
Nuorta teatteria : pienoisnäytelmiä koulujen ja nuorisojärjestöjen käyttöön (Valistus, 1959; koonnut Nuorten kirja ry).
Löysin muutamia suomenkielisiäkin mainintoja.
Ajanaia pasifica (latinaksi, suomenkielistä nimeä ei vielä ole päätetty) kannattaa istuttaa aurinkoiseen tai puolivarjoiseen kuivaan paikkaan. Sen ainavihannat, nahkeat lehdet sietävät hyvin pakkasta.
https://kodinpellervo.fi/puutarha/2017/09/20/syysistutukset-kuulaat-kukkijat/
https://kukkainfo.fi/?plant_id=5&category=&kirjain=A&id=33
Englanninkielisellä sivustolla kerrotaan, että kasvi kestää jopa 25 asteen pakkasta, joten menestynee täällä meilläkin ulkona. Tsoin jos tarvi on yhtä märkä kuin viime talvi, saattaa kasvi kärsiä märkyydestä. Samoin keväällä lumen sulaessa. https://www.mygardenlife.com/plant-library/1991/ajania/pacifica
Nykyaikaisen nollan edeltäjä on tosiaan Intiasta, missä käytettiin varhaista nollan symbolia jo 200- tai 300-luvulla tehdyissä kaiverruksissa. Nolla ei tuolloin kuitenkaan ollut itsenäinen numero, vaan se tarkoitti "ei mitään" ja merkittiin pisteellä. Intialainen matemaatikko Brahmagupta loi käsitteen nollasta itsenäisenä lukuna vuonna 628. Brahmaguptan kirjoitukset levisivät ja Bagdadissa toiminut matemaatikko Muhammad ibn Musa al-Khwarizmi alkoi kääntää niitä arabiaksi, jolloin nolla sai nimen ja siitä tuli osa yhä käyttämäämme arabialaista numerojärjestystä. Nollan ja koko arabialaisen numerojärjestyksen leviäminen Eurooppaan ei ollut aivan yksinkertaista, sillä niitä pidettiin pakanallisina. Voit lukea lisää lähteenä…
Iso-Britannia ja Euroopan unioni pääsivät kauppa- ja yhteistyösopimukseen keskinäisistä suhteistaan 24.12.2020.
Osapuolten väliset velvoitteet ilmenevät solmitusta sopimuksesta.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=OJ:L:2020:444:…
