Tällaisia listoja sellaisenaan ei löytynyt, mutta seuraavista teoksista on varmasti apua:
- Nyman, Jake: Onnenpäivät 2 --Suomen, Englannin ja USA:n suosituimmat singlet ja albumit vuosina 1966-1969. Tammi 1995
- Popp, Outi: Poppologia--Suomi-popin lyhyt oppimäärä. WSOY, Helsinki, 2002
- Hit singles--Top 20 charts from 1954 to the present day. Carlton Books 2001
- Davies, Chris: British and American hit singles--51 years of transatlantic hits 1946-1997. Batsford 1988.
- McAleer, Dave: Encyclopedia of hits--the 1960s. Blandford, [S.l.], 1996
- Coryton, Demitri: Hits of the '60s--The Million Sellers. Batsford 1990.
Kyseessä lienee yhtyeen The Kristet Utseende kappale Janne, albumilta Sug och Fräls (2008). Ajankohta sopii ja bändi on ruotsalainen. Kertosäkeessä lauletaan ’här kommer Janne, han är sexmaskin/han är så fin så fin så fin’.
Sellon Pajassa on julistetulostin. Ensimmäiselle kerralle olisi varattava opastusaika paikan päällä tai numerosta 09 816 57607!
Julistetulostimella voi tulostaa julisteita ja valokuvia. Tulostimeen pitää tuoda omat paperit. Tulostus on rajoitettu 20 arkkia/asiakas/viikko. Sopivia ovat esim. Canon Plus II PP-201, Glossy A3, 260 g/m2 ja Clas Ohlson Glossy A3, 270 g/ m2. Julistetulostimessa käytettävien paperien pitää olla kiiltäviä. Laitteen malli on EPSON Stylus Pro 4900 A2.
Julistetulostin on kytketty Mac-tietokoneeseen, jossa on iMac Adobe Creative Cloud -ohjelmapaketti, josta löytyy mm. Photoshop, Premiere Pro, InDesign, Illustrator ja Dreamweaver. Oheiset tiedot on otettu helmetistä Sellon kirjaston sivuilta.
Varauksen…
Milovan Djilasin Tito-elämäkerran mukaan Tito sai tehtäväkseen uuden hallituksen muodostamisen 1.11.1944. Pääministeri hänestä tuli 8.3.1945. Länsiliittoutuneet olivat kuitenkin luopuneet tukemasta Jugoslavian Lontooseen sijoittunutta pakolaishallitusta jo vuonna 1943 pidetyssä Teheranin konferenssissa ja ryhtyneet neuvottelemaan maan asioista Titon kanssa. Kesäkuussa 1944 Titon ja pakolaishallituksen pääministeri Šubašićin solmiman sopimuksen myötä Titosta tuli sekä länsiliittoutuneiden että pakolaishallituksen tunnustama poliittinen auktoriteetti eli käytännössä Jugoslavian pääministeri. Titon pääministeriyden voi siis katsoa alkaneen jo vuonna 1944 joko Tito-Šubašić-sopimuksesta tai viimeistään…
Kappale on nimeltään Koivu ja sen on säveltänyt Reijo Määttä ja sanoittanut Eero Kuoppamaa.Kansalliskirjasto https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5430646?sid=5065681827
Aale Tynnin runokokoelmista ei löytynyt mainintaa angeluskelloista. Voisiko runo olla Helvi Juvosen? Hänellä on runo nimeltä Angelus domini, joka alkaa näin:
”Koko päivän poimineet pelloiltaan
he olivat tähkäpäitä.
Vasta angeluskelloja kuullessaan
he näyttivät lyhteitä näitä.
Runo on Helvi Juvosen runokokoelmasta Pohjajäätä vuodelta 1952. Runo löytyy myös Tampereen evankelis-luterilaisen seurakunnan Mummon Kammarin sivuilta:
http://www.aamulehti.fi/mummonkammari/lehdet/20030131/aj1.shtml
Tarina kuulostaa venäläiseltä kansansadulta Маша и Медведь, "Maša ja karhu". Tarina löytyy englanniksi täältä. Suomeksi löytyy vuonna 1977 ilmestynyt satu Karhu ja Marjukka.
Lainat voi palauttaa maksutta mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Vuosia sitten oli käytäntö se, että jos palautti esim. Helsingistä lainattua aineistoa vaikkapa Espoon, täytyi maksaa pieni kuljetusmaksu.
Akvaariokaloja ja niiden hoitoa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Markku Varjon Akvaario-opas, Baileyn ja Burgessin kirja Tropical fislopaedia: a complete guide to fish care ja John Dawesin Complete encyclopedia of the freshwater aquarium
Lehdistä tietoa saa ainakin Akvaristi-lehden artikkelista Jukka Järvi: Miksi kalat sairastuvat (Akvaristi 2003, nro 2, s. 47-49). Jukka Järvi on kalatauteihin erikoistunut eläintieteilijä. Lehdellä on verkkosivut (http://www.akvaristi.com/) , mutta artikkelit on luettava paperisesta lehdestä.
Akvaariokalojen tauteja käsitellään perusteellisesti myös Jukka Järven verkkosivuilla. Hän antaa myös ohjeita mahdollisesta karanteenista sekä kirjallisuusluettelon aiheesta.
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/…
Lähetin kysymyksesi Suomen Rautatiemuseon tietopalveluun ja sieltä kerrottiin mm. seuraavaa.Vielä vuonna 1985 Helsingin rautatieasemalla on työskennellyt kengänkiillottajana Leo Ivanow. Hänestä on ollut juttu Rautatieuutiset-lehden numerossa 15/1985 ja juttuun liitetty kuva on nähtävissä myös FInna-palvelussa. https://finna.fi/Record/srm.166928380713100?sid=5071649670Ivanow on työskennellyt asemalla ainakin vielä heinäkuussa 1990. Tuolloin Helsingin Sanomissa ollut hänestä uutinen, jossa hänen on kerrottu olleen ”Suomen ainoa ammattimainen kengänkiillottaja”: https://www.hs.fi/ihmisia/art-2000002991145.html (maksumuuri).Heinäkuussa 1996 edelleen Helsingin Sanomissa on ollut sitten juttu kesätyönään rautatieasemalla…
Tuomas Salsteen ylläpitämällä sukututkimussivustolla on tietoa kuolinsyyn koodeista. Nelinumeroisia kuolinsyykoodeja on käytetty ainakin vuodesta 1952 lähtien. Jotta numerolle saataisiin oikea merkitys, pitäisi tietää minkä vuoden kuolemasta on kyse. Toivottavasti löydät oikean tiedon tuon sivuston avulla!
(Viitattu 5.10.2023)
Haminan kaupunginkirjastossa on useita kasvikirjoja, tässä niistä muutamia uusimpia:
Vuokko, Seppo: Kasvit Suomen luonnosa
Ryvarden, Leif: Retkeilijän kasviopas
Luonnon poluilla: 555 kasvia ja eläintä värikuvina
Tolvanen, Mattias: Kaupunkiluonto
Piirainen, Mikko: Luonnonkukat
Feilberg, Jon: Kielo ja kissankello: Suomen ja Pohjolan kasveja.
Kysymys koskee erikoisalaa, josta meillä yleisessä kirjastossa ei valitettavasti löydy lähteitä ja tämän alan erikoiskirjastoja ei palvelussamme ole mukana. Ehdottaisin, että kysyisitte asiasta tullista, palautelomake on heidän yhteydenottokanavansa tai Poliisista, Poliisin kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä, https://tulli.fi/tietoa-tullista/palaute ja https://www.polamk.fi/kirjasto
Elonet-sivuston mukaan Psykon ensimmäinen televisioesitys meillä oli TV1:n ohjelmistossa 4. helmikuuta 1974.Psycho | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Kriikuna (Prunus domestica insititia) on luumun (Prunus domestica) alalaji. Kriikunamehun (tai -glögin) maustamiseen voisi kokeilla samoja mausteita kuin luumumehuun tai -hilloon. Esimerkiksi kaneli, inkivääri ja neilikka voisivat sopia, ja nehän ovat myös jouluisia mausteita. Vanilja on myös monen, joskaan ei kaikkien, mieleen, lisäsäväyksen saisi esimerkiksi appelsiini- tai sitruunamehusta.
Makuasioista ei tunnetusti kannata kiistellä, joten rohkeasti vain kokeilemaan!
Lähde: oma tietämys
Sanaa norata ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta tai urbaanista sanakirjasta, mutta nettikeskustelujen perusteella sitä on ilmeisesti toisinaan käytetty sanan ignoorata lyhempänä muotona. Urbaanissa sanakirjassa ignooraaminen määritellään huomiotta tai omaan arvoonsa jättämiseksi ja se tulee englannin sanasta ignore.
Lähde: https://urbaanisanakirja.com/word/ignoorata/
Taivaankantta on nimitetty runollisesti "taivaan teltaksi". "Teltti" taas on kansanomainen muoto sanasta teltta. Tähtiteltti tarkoittaa siis tähtistä taivaankantta.
Lähde: Nykysuomen sanakirja
