Jälkimmäinen runonpätkä on Uuno Kailaan runosta Linnut. Se on pitkähkö runo, ja muistamassasi kohdassa sanotaan näin:
Elämä on kaunis. Siksi laula!
Kuolema on pitkä. Laula siis!
Iltarusko, pilvet, kaste ota,
onni tyven ota säveliis.
Runo on kokoelmasta Uni ja kuolema vuodelta 1931. Siitä on otettu uusi painos vuonna 2007. Kokoelman runoja löytyy myös Kailaan runokokoelmista Runot 1922-1931 (2002), Unten maa (1989) ja Runoja (1977).
Ensimmäisen runon tekijästä ei löytynyt tietoa. Satakielen laulusta on monikin runoilija kirjoittanut, mm. Aaro Hellaakoski.
Nimityksiä inkeroinen, inkeröinen ja inkerikko on käytetty Inkerin vanhoista karjalaisperäisistä, kreikkalaiskatolisista asukkaista. Nimen Inkeri syntyä on pohdittu ja yksi selityksistä on, että se on peräisin venäläisestä nimestä Igor, jonka skandinaavinen vastine on Ingor. Viljo Nissilän mukaan Inkeroinen, Inkeröinen ja Ingersby viittaisivat inkeriläiseen siirtoasutukseen.Lähde ja lisätietoa: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kyseessä näyttäisi olevan osa Uuno Kailaan runosta "Laulu ja elämä", joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa "Uni ja kuolema" (WSOY, 1931). Katkelma ei ole avain runoelman alusta vaan sen ensimmäisen osan "Kuoro" kolmannen säkeen alusta. Runon alaotsikko on "Runo yleisiin laulu- ja soittojuhliin 1931".
Itse asiassa kyseinen kohta kuuluu seuraavasti:
(Mikä mahtava laulun vuo:)
tuhatmuotoisen elämän laulu,
tuhatkasvoisen kohtalon...
Runo "Laulu ja elämä" sisältyy myös Uuno Kailaan koottuihin runoihin 1922 - 1931 (SKS, 2002).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Kailas, Uuno: Uni ja kuolema (WSOY, 1931)
Kailas, Uuno: Runot 1922 -1931 (SKS, 2002)
Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli.
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi mukaan Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa". Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan Jesse-nimen alkaneen yleistyä Suomessa 1970-luvulla todennäköisimmin amerikkalaisesta vaikutuksesta.
Nita-nimestä löytyy tietoa seuraavalta sivustolta:
http://www.etunimet.net/nimipaiva.…
Tullin mukaan vuonna 2017 Suomesta vietiin ulkomaille 588 tuhatta tonnia romua ja jätettä.
https://tulli.fi/documents/2912305/3436465/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti/8f34bde7-f4cf-4689-ab02-5c0cb9fad7ba/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti.pdf?version=1.0
Muistelet aivan oikein. Ainakin Helsingin Sanomissa on kirjoitettu Keskuskadun kiveyksen kuvioinnista pariinkin kertaan. 24.11.2009 kiveys oli vielä alkutekijöissään ja aidattuna. Laatoista ei löydy ihan samanlaista aina toistuvaa kuvioita, todettiin Hesarin jutussa. "Penrosen laatassa on vain kaksi osaa, josta kaikki muodostuu: nuoli ja leija. Niitä kun yhdistelee parin helpon säännön avulla, jatkuu kuvio luovasti loputtomiin."
6.8.2014 lehden sivuilla esiteltiin jo valmista kiveystä: "Keskuskadun kävelykadusta voi tulla matemaattisen hämmästelyn kohde."
Myös Tiedekeskus Heurekan edustalla on Penrosen laatoitus, kuten Simo Kivelä matematiikkablogissaan mainitsee http://simokivela.blogspot.com/2014/08/keskuskadun-…
Uusia nimiä otetaan almanakkaan ensisijaisesti niiden yleisyyden perusteella. Vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty sitä, että nimi on annettu vähintään 500 lapselle ensimmäiseksi etunimeksi uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri. Nimen tulee myös sopia hyvin kotimaiseen nimistöön.
Päätökset uusien nimien mukaan ottamisesta tekee Helsingin yliopiston rehtori. Asian valmistelevat yliopiston nimittämät nimiasiantuntijat, joista toinen huolehtii suomalaisista nimistä ja toinen suomenruotsalaisista nimistä. He esittelevät asian rehtorille, joka tekee siitä päätöksen.
Uudet almanakkanimet valitaan niiden yleisyyden perusteella. Siksi kansalaiset eivät käytännössä…
Salmisen kirja ei juurikaan anna vihjeitä, joiden perusteella Katrinan pohjoispohjanmaalainen kotipaikka olisi määriteltävissä. Avausluvussa kertoja mainitsee paikkakunnan perunaviljelmät ja sen, että Jakob kumppaneineen on tullut sinne vierailulle rannikolta. Pohjois-Pohjanmaa on Suomen tärkeintä perunanviljelyaluetta, joten tämä tiedonmurunen ei sanottavasti auta vaihtoehtojen pois rajaamisessa. Tärkeimmäksi johtolangaksi jää siis merkittävän satamapaikkakunnan läheisyys – meripojat ovat tuskin kovin kauas sisämaahan pysähdyksensä aikana lähteneet seikkailemaan. Ruotsalaisen Gustaf Edgrenin Katrina-filmatisaatio (1943) on valinnut satamakaupungiksi Raahen. Elokuvasta Jakobstads Tidningiin 16.3.1944 kirjoittanut nimimerkki Luffare oli…
Kysyin asiaa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta ja sieltä vastattiin, että tarkkaa EHEC-bakteerin säilymistä tomaatin pinnalla on vaikea sanoa. Bakteereiden säilymiseen ja kasvamiseen ympäristössä vaikuttavat lukuisat tekijät, mm. kosteus, lämpötila ja muut olosuhteet. Yleisesti voin todeta EHEC-bakteerista, että sen yleisimpiä välittäjäelintarvikkeita ovat liha ja pastöroimattomat maitotuotteet, mutta sitä on todettu myös kasviksissa ulostesaastutuksen seurauksena (esim. lannoitteet, kasteluvesi).
Suomessa yleisimmät kasvisvälitteisten epidemioiden aiheuttajat ovat Yersinia pseudotuberculosis ja norovirus, mutta myös esim. Bacillus cereuksen tuottamat toksiinit ja salmonella ovat aiheuttaneet ruokamyrkytysepidemioita kasvisten…
Alexandre Dumas'n tuotanto onkin melko hankala saada järjestykseen. Tuottelias mies! Vuonna 2009 tällä palstalla on kysymykseen vastattu seuraavasti:
Ulla Virtamon toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat teoksen mukaan 'Sotureiden' järjestys on seuraava:
1. Kolme muskettisoturia. G 1889
2. Myladyn poika= Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Muskettisoturit palaavat. K 1969
Muskettisoturit juonittelevat. K 1969
Muskettisoturit taistelevat. K 1969
Muskettisoturit pakenevat. K 1969
Muskettisoturit voittavat. K 1969
3. Bragelonnen varakreiviI-X = Muskettisoturien viimeiset urotyöt. K 1916
Vielä on Portoksen poika = Viimeinen muskettisoturi. K 1935
Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi löytyy 31 viitettä haulla Kolme…
Kylläpä se 'humu' on sekä Seljan esikoiskokoelmassa Vielä minä elän (1942) että niissä hänen valittujen runojen kokoelmissaan, joihin Nuori varsa sisältyy (Runot, 1970; Aurinko tallella, 1988; Riikinkukon lapsi, 2010).
Heti alkuun on huomautettva, että tällaisissa tilastoissa luvut ovat aina arvioita, ja eri instanssien arviot saattavat poiketa toisistaan suurestikin. Olen pyrkinyt etsimään lähteitä, joissa mainitut uhriluvut perustuvat mahdollisimman hyvin dokumentoituihin tietoihin.
Entisen Jugoslavian alueista Kroatia julistatutui itsenäiseksi v. 1941, mutta käytännössä sitä johti natsi-Saksasta käskynsä saanut nukkehallitus. Kroatiassa sijaitsi pahameineinen Jasenovacin keskitysleiri, jossa arvioidaan kuolleen jopa 100 000 ihmistä. Uhreista ainakin 20 000 oli alle 14-vuotiaita lapsia.
Nykyisen Serbian alueella oli kolme natsien keskitysleiriä. Banjicassa kuoli n. 4000 henkeä, Crveni Krstissä ammuttiin n. 10 000 henkeä ja Sajmišten leirillä…
Rakolla tosiaan tarkoitetaan sekä nesteen täyttämiä pussimaisia sisäelimiä (kuten virtsarakko tai sappirakko) ja nestettä sisältävää muodostumaa ihon pintakerroksen alla (rakkula). Molemmille yhtäläistä on siis, että ne ovat nesteen täyttämiä.
Sanan rakko alkuperä on etymologisen sanakirjan mukaan epäselvä. Sillä on kuitenkin vastineita useissa sukukielissä. On epäilty, että sen alkumuoto olisi heikkoa tai haurasta merkitsevä brakon, mutta tätä ei ole yleisesti hyväksytty rakko-sanan alkuperän selitykseksi.
Lähteet
Kielitoimiston sanakirja: rakko https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/rakko?searchMode=all
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (6. painos, 2013)
Kirjastoihin, kuten muihinkin julkisiin tiloihin, joissa asioi paljon ihmisiä, on sijoitettu valvontakameroita asiakkaiden ja henkilökunnan henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamiseksi sekä omaisuuden suojaamiseksi. Näin tehdään varkauksien, vahingontekojen sekä vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi tai selvittämiseksi.
Kyseessä voisi olla Kaneto Shindōn elokuva Alaston saari vuodelta 1960.https://www.imdb.com/title/tt0056049/https://fi.wikipedia.org/wiki/Alaston_saari
Suomenkielisen sf-, fantasia- ja kauhukirjallisuuden bibliografia löytyy nettisoitteesta http://www.cc.jyu.fi/~jtv/bib/
Sähköinen scifi-, kauhu ja fantasialehti löytyy osoitteesta http://www.iwn.fi/kalaksikukko
Tänä vuonna on ilmestynyt Btj Kirjastopalvelun julkaisema teos:
Bengtsson, Niklas: Kauhua ja kirmailevia kummituksia: kotimaisen kauhun varhaisia vaiheita ja 90-luvun kauhukirjallisuutta. ISBN: 951-692-497-2. Teosta voi tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sana nuttura on mahdollisesti skandinaavinen laina. Taustalla voisi olla muinaisnorjan sana knúrt (’solmu, sykerö’), jota vastaa nykyruotsin ja -norjan vastaava sana knut. Alkuperä mainitaan kuitenkin epävarmaksi.
Sanaa nuttu puolestaan ”Suomen sanojen alkuperä” arvelee omaperäiseksi dekriptiivisanaksi, joka esiintyy esimerkiksi karjalan kielessä merkityksessä ’huono vaatekappale, nuttu, rääsy’. Toisaalta Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY, 2004) esittää mahdollisuuden, että myös nuttu olisi samaa skandinaavista alkuperää kuin nuttura ja saattaisi viitata yhteen solmittuihin vaatekappaleisiin…
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ruotsinkielisillä sivuilla laumasuojasta käytetään sanaa flockimmunitet (https://thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/information…).
