Nimitys on yhdistelmä kahdesta kreikan sanasta
ηγουμενος /heeguumenos, [nykykreikkalainen ääntämys suunnilleen igumenos]
’luostarin johtaja’
ja
σχημα / skheema [shima]
’munkin kaapu’,
jotka ovat tulleet meikäläiseen ortodoksiseen kielenkäyttöön venäjän kielen kautta
игумен / igumen
схима / shima.
Skeema-nimitystä on käytetty koko munkin asusta tai vain esiliinaa muistuttavasta vaatekappaleesta, johon on kuvattu Kristuksen kidutuksen välineet. Venäläisessä perinteessä vanhoja luostarikilvoittelussa pitkälle edistyneitä munkkeja on vihitty suureen skeemaan, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että he ovat saaneet vapautuksen luostarinsa yhteisistä jumalanpalveluksista, ruokailusta ja yhteisasumisesta voidakseen keskittyä ankaraan askeesiin…
Kyseessä on Franz Kafkan novelli Rangaistussiirtolassa, joka sisältyy kokoelmiin Nälkätaiteilija sekä Novellin parhaita. Kirjojen saatavuustiedot löytyvät HelMetistä osoitteessa www.helmet.fi.
D. H. Lawrencen novelli Mannen som älskade öar löytyy käännöksenä Lawrencen kokoelmasta Novelleja (Weilin Göös, 1968). Novellin suomenkielinen nimi on Mies joka rakasti saaria.
Kirjaa on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa mm. Pasilan kirjaston kirjavarastossa. Saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteessa htpp://www.helmet.fi
Ainakin Helena Anhavan kokoelmasta Kun on nuorin (1985) löytyy lapsinovelleja, esim. niminovelli Kun on nuorin. Lapsen näkökulmasta kirjoittaa myös Bo Carpelan kokoelmassa Muistan, uneksin (1980).
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan laulu on italialaisen Nino Olivieron sävellys O ciucciariello, suomeksi Pieni aasi. Mainitsemanne tekstirivi löytyy siitä. Toinen Viola-tietokannassa laulusta mainittu tekstirivi kuuluu "Takkuinen aasi matkalla jostain..".
Pienen aasin levyttivät Sirpa Säde (oik. Kullberg) ja Ossi Malisen orkesteri vuonna 1958. Se julkaistiin sekä single-levyllä että savikiekolla. Uudempia levytyksiä tai cd-versiota laulusta ei ole julkaistu. Italiankielisiä esityksiä laulusta löytää Youtubesta.
Suomennoksen tekijäksi on ilmoitettu Merja, joka on yksi Saukin eli Sauvo Puhtilan lukuisista salanimistä.
Hei!
Etsimäsi kuvakirja voisi olla Maikki Harjanteen Noitien kirja.
Kirjassa on kolme noitaa: Kolpitsa, Atta ja Daipulos. Yhden noidan hiukset ovat keltaiset, yhden siniset ja yhden vihreät. Kirjassa on kuvattu noitien koti hyvin tarkasti. Kirja on ilmestynyt vuonna 1991.
Eeti -nimi on Edvardin kutsumamuoto, joten nimipäivää voi viettää samana päivänä eli 18.3.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät tietoa Eeti -nimen historiasta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=26669bc3-4…
Kariston kotisivuilla (http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/ajankohtaista?bid=63) kerrotaan, että Miévillen The city and the city -teos julkaistaan syksyllä 2011. Suomennoksesta vastaa J. Pekka Mäkelä. Jatkosuunnitelmista voi kysyä suoraan kustantajalta, sähköpostitse kustannusliike@karisto.fi.
Kirjailijalta on aiemmin suomennettu novelli Lemmikki, joka on ilmestynyt Kirjavan vuonna 2006 julkaisemassa teoksessa Uuskummaa? : modernin fantasian antologia.
Kysymyksessä on varmaankin Kim Stanley Robinsonin novelli "Black Air", joka voitti World Fantasy Awardin vuonna 1984. Se on ilmestynyt ainakin seuraavissa kokoelmissa:
- The Year’s Best Science Fiction, First Annual Collection, toim. Gardner R. Dozois, Bluejay 1984
- The Best Fantasy Stories from the Magazine of Fantasy & Science Fiction, toim. Edward L. Ferman, Octopus 1985
- Kim Stanley Robinson: The Planet on the Table, Tor 1986
- The Best from Fantasy & Science Fiction: A 40th Anniversary Anthology, toim. Edward L. Ferman, St. Martin’s 1989
- Kim Stanley Robinson: Remaking History and Other Stories, Tor/Orb 1994
Robinsonilta on suomennettu romaani Antarktika, Otava 2000. Vainikaisen scifibibliografian (http://www.elisanet.fi/…
Sirkka Laineen novelli "Äiti ja äidin sydän" on julkaistu kokoelmassa Kohtaamiset ja erot (1989). Kirja on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voi tarkistaa tietokannasta http://www.helmet.fi.
Kyseessä on valtakunnallinen minuuttinovellikilpailu, jonka aiheena tällä kertaa ovat kansantarinat. Kilpailun järjestäjinä toimivat Limingan taidekoulun kirjoittajalinja ja aikakauslehti Kaltio. Töiden tulee olla perillä 14.3.2008 mennessä. Voittajan ja kaksi kunniamainintaa valitsee kirjailija ja kuvataiteilija Rosa Liksom.
Lisäinfoa ja yhteystiedot:
http://www.limingantaidekoulu.com/joomla/index.php?option=com_content&t…
Turun kaupunginkirjastosta löydät mm. seuraavat kirjat: Niklas-Salmninen; Ritva; Johdatus Afrikan maiden kirjallisuuteen (Tampereen yliopisto, 1991), A Reader's Guide to African Literature (Heinemann 1972) ja Jahn, Janheinz: Who's who in African Literature. Kirjat ovat luokassa 86.96 joka pääkirjastossa sijaitsee Vanhassa kirjastotalossa, Kirjallisuus ja taiteet aihealueella eli Taiteiden talon alakerrassa. Muista vastaavista kirjoista saat tietoa Vaski tietokannasta osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/?formid=find2&sesid=1232352164. Voit hakea esim. asiasanoilla Afrikka ja kirjallisuus, kirjallisuudentutkimus, kirjallisuudenhistoria tai kirjailijat.
Linkkikirjastossa näyttää olevan pari linkkiä joista saattaisi olla hyötyä.…
Clodia, Quintus Caecilius Metellus Celerin puoliso (k. 59 eKr.), Clodius Pulcherin sisar on jäänyt historiaan erityisesti siitä syystä, että häntä on myöhemmin pidetty runoilija Catulluksen rakkausrunojen Lesbiana. Clodialla oli hyvä sukutausta (Appius Claudiuksen jälkeläinen), mutta hänen vapaamielinen elämäntyylinsä herätti pahennusta mm. Cicerossa, jonka oikeuspuheessa (Pro Caelio) Clodian huonoa moraalia arvostellaan. Cicero mainitsee Clodian elelleen varsin siveettömästi Roomassa, talossaan ja hän mainitsee Clodian puutarhan tarjonneen näkymän Tiberille (jotta C. voisi ihailla uivia nuorukaisia! Cael. 38). Clodian asumus sijaitsi Palatium-kukkulalla (Cicero kutsuu Clodiaa Palatiumin Medeaksi, Cael.18, Medeaksi siksi, että hänen…
Ainakin seuraavat kaksi kirjaa sisältävät erityisesti liikunnallisia virikkeitä vanhuksille:
Beysclag, Renate: Ikäihmisten liikuntaa leikkimielisesti. Edita, 1996.
Stenberg, Marjo: Meidän kodin jumppahetki: periaatteita ja ideoita. Sopimusvuorisäätiö, 1994.
Kirsti Koivulalla on useita kirjoja, joissa on virikkeitä eri ikäisille. Esim. kirjassa Myötätuulta tupaan : ohjaajan kirja, on myös liikunnallisia virikkeitä erilaisten sanaleikkien ja visailukysymysten lisäksi.
Toinen Kirsti Koivulan kirja, jossa on virikkeitä vanhuksille, on Iltamme iloksi: ikinuorten virikekirja.
Tässä vielä muutama kirja, joissa on virikkeitä lähinnä muistin aktivointiin:
Kallio, Tarja: Porinakontti: ryhmänohjaajan käsikirja. Lahden lähimmäispalvelu, 2003…
Laitoin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle toiveena, että joku muistaisi näytelmän.
Naantalin kirjastosta vihjattiin, että kysymyksessä saattaisi olla Tsingiz Aitmatovin Hyvästi, Gulsary. Kysymyksessä on kylläkin novelli ei näytelmä, mutta voihan olla että novellin pohjalta olisi myös näytelmä.
Novellissa Gulsary on vanha hevonen ja novellin lopussa hevonen kuolee.
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi.
Ensin naisten tekemästä väkivallasta
kaunokirjallisuutta (suurimmaksi osaksi on jätetty jännityskirjallisuus pois):
-Aiskhylos: Agamemnon (Oresteia-tetralogian 1. osa, näytelmä)
-Virginie Despentes: Pane mua, Maailmanlopun tyttö
-Helvi Hämäläinen: Kaunis sielu
-Aino Kallas: Sudenmorsian (jos eläinten tappaminen sopii kysymykseesi)
-Anja Kauranen: Pelon maantiede (myös elokuvana)
-Stephen King: Carrie, Piina, Dolores Claiborne (kaikki myös elokuvina)
-Hanna-Riikka Kuisma: Käärmeenpesä
-Essi Kummu: Mania
-Stieg Larsson: Millennium-trilogia (myös elokuvana)
-Leena Lehtolainen: Tappava säde
-Nibelungein laulu (toisessa osassa nainen kostaa miehensä kuoleman, sovitettu ainakin elokuviksi ja oopperaksi)
-Ingrid Noll: Apteekkari, Kukko on kuollut…
Asiakkaiden lainahistoria ei tallennu kirjastojärjestelmään. Jo lainsäädäntö estää sen. Tällä hetkellä vielä koekäytössä olevassa uudessa verkkokirjastossamme Arenassa asiakkaillamme on mahdollisuus tallentaa tietoja teoksista omaan hyllyyn. Sinne voit jatkossa koota vaikka oman lainahistoriasi. Saat toiminnon käyttöösi, kun kirjaudut palveluun. Ohjeet löytyvät Arenan sivuilta, verkkokirjasto Arena: http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/
