Mitään tarkkaa vastausta ei ikävä kyllä pysty antamaan. Yleensä saamme kotimaisen aineiston noin viikon päästä ilmestymispäivästä, ulkomainen kestää tietysti kauemmin. Toimitusaika riippuu niin monesta seikasta, kuten kirjan ilmestymismaasta. Sitten kun kirja on saapunut kirjaston hankintaan, se viedään hankintajärjestelmään saapuneeksi ja asiakastoiveet laitetaan normaalisti kiireisinä luetteloitaviksi. Hankintaosastolla käsittely kestää korkeintaan viikon ja sitten kirja menee kirjastoon käsittelyyn, jossa siihen laitetaan kirjaston omat merkinnät, esim. hyllypaikkatarrat.
Mikäli ehdottamaltasi kirjailijalta löytyykin jo aiempia teoksia järjestelmästämme, kannattaakin tilata sähköpostiin uutuustiedote hänen teoksistaan. Se tapahtuu näin…
Oulun kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ole puhelinluetteloita tuolta ajalta. Kansalliskirjastosta Helsingistä löytyisi. Kannattaa ottaa yhteyttä Kansalliskirjaston asiakaspalveluun https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta ja kysyä mahdollisuudesta käyttää luetteloita tai saada kopioita. Tarpeesta riippuen he voivat ehdottaa sopivinta ratkaisua.Myös Oulun yliopiston kirjastosta voi kysyä, onko heillä 1990- tai 2000-luvun puhelinluetteloita kokoelmassa luetteloimattomana, ts. eivät näy heidän aineistotietokannassa.
Utsjoen keskustan korkeus merenpinnasta on noin 85 metriä, kun taas Utsjoen korkein kohta, Guivi-tunturi, on korkeudeltaan 641 metriä.
Helsingin korkeimmat kohdat ovat Itä-Helsingissä Kivikossa ja Jakomäenkalliolla, joissa korkeus merenpinnasta on 59,5-62 metriä. Aalto-yliopistossa vuonna 2010 tehdyn Sirpa Törrösen diplomityön mukaan Helsingin maanpinta on suurimmalta osin 10-40 metriä maanpinnan yläpuolella. Näin ollen korkeusero Utsjoen ja Helsingin keskusta-alueen välillä on noin 45-75 metriä.
Linkkejä:
Guivi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Guivi
Utsjoen maisemarakenne: https://www.utsjoki.fi/wp-content/uploads/2019/07/liite-7maisemarakenne.pdf
Törrönen, Sirpa 2010: Helsingin…
Virasto-termi on oikeastaan aika rajattu viralliselta käytöltään. Virasto on toiminto, jolle on annettu laissa tai säädöksissä tehtävä, vastuu tai toimivaltuus johonkin asiaan. Lakitekstissä saatetaan määritellä esimerkiksi näin: Virastolla tarkoitetaan lailla tai valtioneuvoston asetuksella perustettua valtion virastoa tai laitosta (kts. esimerkiksi Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131233 ).
Varastokirjasto ( http://www.varastokirjasto.fi/tehtava-ja-tavoitteet/ ) on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisista 11 virastosta yksi: https://minedu.fi/hallinnonala . Varastokirjaston toimintaa määrittää Laki varastokirjastosta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1988/…
Kirjastoalan työpaikkoihin on paljon hakijoita ainakin Jyväskylän seudulla. Äskettäin avoinna olleeseen kirjastovirkailijan toimeen tuli kymmeniä hakemuksia. Pitkäaikaiset sijaiset odottavat joskus useita vuosia, että saavat vakituisen paikan.
Kyseessä voisi olla Aira Savisaaren kirja Hemppa (Sanoma, Lasten oma kirjakerho, 1989). Kirja on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjastosta. http://luettelo.helmet.fi/record=b1498065~S11*fin
Hei,
Äänipommilla tarkoitetaan englannin kielellä "Stun grenade" tai suoraa suomennosta tainnutuskranaattia.
Se on suunniteltu tainnuttamaan kohde, siitä ei lennä sirpaleita vaan räjähtäessään se tuottaa yli 150 dB äänen ja muutaman miljoonan kandelan välähdyksen, sekä vapauttaa ilmaan pienen määrän kaasua, mikä pakottaa ihmiset sulkemaan silmänsä sekä saa kyyneleet valumaan.
Tässä on pieni video kyseisestä tainnutuskranaatista, ja siitä miten se toimii: https://www.youtube.com/watch?v=Fun0AK_1Pxg
Varsinaiset taikasanat siinä ovat toiset, mutta arvelisin, että muisteltu kirja on Mio Martinellin Seikkailu Alhambrassa (Otava, 1960). Siinä käyntiä salaperäiseen Alhambraan etsivä Simo-poika päätyy saamiaan ohjeita seurattuaan vanhan tammen luo. Puun runkoon on naulattu kilpi, jossa lukee "Alhambraan". Tammessa on myös ovi ja rungon sisällä toinen kilpi, jossa sanotaan näin: "Alas mentäessä sanokaa viskuna ja astukaa sen jälkeen hissiin. Ylös mentäessä istukaa hissiin ja sanokaa heipparallaa."
Voisiko kyseessä olla saksaksi nimillä Komische Oper ja Opera Presto tunnettu sarja? Suomeksi en löytänyt sarjasta mitään tietoa, mutta saksaksi siihen löytyi muutamia viittauksia. Näiden perusteella kyseessä on Curt Lindan tekemä/tuottama 13-jaksoinen sarja, jossa noin kymmenminuuttisissa jaksoissa parodioitaan klassikko-oopperoita. Ainoa löytämäni huonolaatuinen kuva oli fernsehserien.de-sivustolla https://www.fernsehserien.de/komische-oper Ehkä joku palstan lukijoista muistaisi sarjan? Lähteet: Die Welt -lehden muistokirjoitus Curt Lindasta https://www.welt.de/welt_print/article860591/Unbestechlicher-im-Zeichentrickstudio-Curt-Linda-tot.htmlKomische Oper -sivu Wikipediassa https://de.wikipedia.org/wiki/Komische_Oper…
Testamentin säilytyksestä ei ole ole laissa määrätty. Testamenttia ei tarvitse etukäteen reksiteröidä. Ei siis ole mitään tietopankkia, johon olemassa olevat testamentit voisi ilmoittaa.
Ohjeistuksena on, että testamentti tulee säilyttää turvallisessa paikassa, esimerkiksi pankin tallelokerossa. Testamentin tulee olla helposti löydettävissä tekijänsä kuoleman jälkeen. Sillä jos testamenttia ei löydetä, se katsotaan peruutetuksi. Myös lakitoimistot tarjoavat testamentin säilytyspalveluja.
Lähteet:
http://www.lakiopas.com/lakitietoa/testamentti/sailytys/
http://www.testamentti.fi/index.php?sivu=
Valitan, että vastaus on viipynyt. Suomen tasavallan presidenteistä on julkaistu tavallisia, yksityisluontoisia kuolinilmoituksia. Ilmoituksissa surijoina ovat olleet omaiset. Valtiolliset surun- ja kiitollisuudenosoitukset ovat olleet sitten erikseen. Mahdollisia lisätietoja käytännöistä voi tiedustella Tasavallan presidentin kansliasta.
Esimerkkejä kuolinilmoituksista:
K.J. Ståhlberg HS 24.9.1952
Urho Kekkonen HS 4.9.1986
J. K. Paasikivi HS 16.12.1956
Muiden presidenttien kuolinilmoituksia voi käydä etsimässä mikrofilmatuista lehdistä, joita voi vapaasti käyttää esimerkiksi Kansalliskirjastossa. Helsingin sanomia myös Pasilan kirjastossa.
Tasavallan presidentin kanslia:
http://www.president.fi/public/default.aspx?nodeid=44834&…
Carl von Linnén 1700-luvun puolessa välissä kehittämä luokittelu on kylläkin toiminut merkittävänä pohjana myös nykyaikaiselle tieteellisille nimistölle, mutta se on sen jälkeen käynyt läpi muutoksia ennen kuin nykyisiin nimiin on päädytty. Myös eri maissa kehitetyt nimistöt ovat historiallisesti jonkin verran poikenneet toisistaan. Ensimmäinen kansainvälinen koodisto eläinlajeille hyväksyttiin 1892 ja kasveille vasta 1935. Nykyisin kasvi- ja eläinkunnan nimistöistä päätetään kahdessa eri nimistösäännöstössä: kasvinkunnan nimistä vastaa International Code of Nomenclature for algae, fungi, and plants (mukaan lukien myös levät ja sienet) ja eläinten puolestaan International Code of Zoological…
Seppo tarkoittaa tosiaan seppää runokielessä. Leino vielä viittaa kansanrunouden kuuluisimpaan seppään, seppo Ilmariseen, joka takoi taivaankantta ja taivaankappaleita. Tähtitaivas siis innoittaa runon kertojan vielä kerran takaisin luomistyöhön, kun hän nousee takaisin jaloilleen ja alkaa takoa taivaankansia.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://kielikudelmia.blogspot.com/2017/08/vahatuin-purjein-hoyhensaari…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmarinen
Kyseessä lienee Margaret Mahyn Jättiläisen kylpyamme ja muita tarinoita – olkoonkin, että tarinaa kaupungista jossa sataa aina ei siitä silmiini osunut, muut mainitut kyllä: Jättiläisen kylpyamme, Pelastava purukumi ja Keskiöinen tarina Aarnikukkulalla.
Tässä muutama osoite:
http://www.geocities.com/TimesSquare/Alley/1557/fonts1.htm
http://www.pathcom.com/~newmoon/alpha.htm
From: http://www.thekindred.com/vampires/occult/occult.html
Lisää löydät hakukoneilla käyttämällä fraasia "witch's alphabet"
1300-luvullla eläneeltä persialaiselta runoilijalta Samseddin Muhammed Hafizilta on suomennettu kaksi kokoelmaa runoja: Hafizin runoja ja Ruusu ja satakieli.(Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi Sen lisäksi yksittäisiä runoja on ainakin seuraavissa kirjoissa: Rakkausrunoja: valikoima maailmankirjallisuudesta, Maailman runosydän, Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta, Ramazan: runoja, Parantava runo ja Tätä runoa en unohda. (Lähde: Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/)
Kun etsitään persiaksi kirjoitetun runon suomennosta englanninnoksen kautta, ei tietysti voi olla aivan varma tuloksesta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kysymääsi runoa ei ole…
Amalgaamipaikoista on pitkälti luovuttu ja on tehty tutkimuksia, joissa on huomattu että olemassaolevien paikkojen poistaminen vähentää elohopea-pitoisuuksia veressä. Paljon on keskustelua on siitä, kuinka vaarallisia amalgaamipaikat ovat. Tilastoja paikkojen määrästä niin hampaissa kuin maaperässä ei löydy kattavia tilastoja.
Alla olevissa artikkeleissa lisätietoa sekä lähdemateriaalia.
Amalgaamia ei ole vielä hylätty
Amalgaamipaikkojen terveysriskit - vaiettu ongelma
Amalgaami
Tarkoittanet Sveriges Radion ja Ylen yhdessä tuottamaa animaatiosarjaa nimeltä Satuja vallasta. Se on alun perin tullut televisiosta jo vuonna 1973, mutta lähetetty myös välillä 17.1.-11.4.1990 Lasten tv puoli kuudessa. Yhden jakson nimi on Metsästäjä, ja vuonna 1990 tämän jakson lähetyspäivä oli 14. helmikuuta.
Verkosta aiheesta ei löydy kovin paljon tutkimusta. Kaskinen, Katja-Maaria: Nykytaiteen ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon välinen suhde : se, mikä on mahdollista, ei vielä ole todellisuutta (2024) Opinnäytetyö on tuorein tutkielma aiheesta. Linkki Opinnäytetyöhön.Finna.fi haulla (aihehakusanat kirkkotaide ja sensuuri) löytyi kymmenen kirjaa, jotka saattavat käsitellä aihetta. Esim. Nummelin Rolf, Reitala Aimo: Taidehistoriallisia tutkimuksia = Konsthistoriska studier. 1. sekä Jyränki Juulia: Tapaus Neitsythuorakirkko. Linkki hakutulokseen.Aiheesta löytyy materiaalia myös haulla Sensuuri kirkkotaiteessa. Linkki Finna hakutulokseen.WorldCat haulla ja hakusanoilla Censorship in church art, löytyy runsaasti englanninkielistä…
