Joulukuusta noutamaan
Joulukuusta noutamaan
nyt lapset saavat tulla.
Pekka kirves olalla
ja kelkkaa vetää Ulla.
-Ulla-sisko, katsohan,
on tässä kaunis kuusi!
Pekka-poika innoissaan
noin iloisesti huusi.
Ripeästi toimeen vaan,
kas, nyt on kuusi poikki!
Tuota kummaa katsomaan
myös pupujussi loikki.
Kuusi kelkkaan nostetaan,
niin kotiin matka johtaa.
Yllä hämärtyvän maan
jo joulun tähti hohtaa.
Annikki Hovila (teoksessa Satuvakka I: Oheislukukirja kansakoulun I:lle luokalle, 1964)
Etsimänne kirja on todennäköisesti vuonna 1948 ilmestynyt Mies ja minä, jonka on julkaissut Tammi. Kirjan on piirtänyt Engholm ja kertonut Hast. Suomentaja on Jari Louhija.
Kirja on eläintarhassa asuvan elefantin kertoma tarina hänen ja hänen hoitajansa "Miehen" karkureissusta. Elefantti kaipaa isompia kylpyammeita ja mies puolestaan puolukkapuuroa, jota ei saa kotonaan tarpeekseen.
Valitettavasti kirjaa ei löydy Kymenlaakson kirjastoista, mutta sen saa kyllä kaukolainattua Kuopion Varastokirjastosta kirjastomme kautta.
Varastokirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, jonka tehtävä on vastaanottaa ja säilyttää suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se tarvitsijoiden käyttöön. Jos haluaa lainata Varastokirjastosta löytyvää aineistoa, täytyy kääntyä oman kotikirjastonsa puoleen, joka tekee kaukolainapyynnön. Kaukolainan maksun suuruus riippuu omasta kotikirjastosta.Varastokirjaston kotisivu: https://varastokirjasto.fi/Fjärrmagasin viittaa Åbo Akademin kirjaston varastoon. Aineiston lainaamiseksi asiakkaan on tehtävä varastotilaus etukäteen. Tietoa lainaamisesta Åbo Akademin kirjastosta: https://www.abo.fi/fi/kirjasto/lainaa/
Laulun nuotit löytyvät ainakin seuraavista kokoelmista:
Bocelli, Andrea: Anthology, 2000.
Movie hits, Level five : Late intermediate, 2004.
Quest for Camelot : easy piano ; arranged by Dan Coates, 1998.
Movie hits for the teen player : Easy piano arrangements / by Dan Coates, 2003.
Kielitoimiston sanakirja vuodelta 2006 antaa vain yhden merkityksen sanalle markiisitar ja se om markiisin puoliso.
Markiisillä on taas kolme merkitystä, eli arvoltaan herttuan ja kreivin välinen aatelismies ja kangaskaihdin jota on pingotettu ikkunan ulkopuolelle tai eräs jalokiven hiontamuoto.
Muissa kielissä, kuten ranskaksi ja englanniksi marquise eikä markquis tarkoittaa erästä jalokiven hiontaa.
Katso
Englanniksi marquise on myös eräs jälkiruoka.
http://www.merriam-webster.com/dictionary/marquise
http://shopping.rediff.com/shop/storeproductdisplay.jsp?prrfnbr=1010329…
Carl Barks -tarina Runaway train julkaistiin Aku Ankan parhaat -sarjan 32. kirjassa Onnellinen laakso ja muita Aku Ankan parhaita nimellä Kansallissankarit.
Kaupunginkirjastoista Pasilan kirjastossa voit lukea Helsingin sanomaa, HBL:ää ja Iltasanomia mikrofilmeiltä. Mikrofilmejä ei tarvitse ennakkoon tilata, vaan ne on käytettävissä koko kirjaston aukioloajan. Jos haluat käyttää laitetta, missä on tulostusmahdollisuus, se täytyy varata osoitteesta: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Pelkät mikrofilmienkatselulaitteet on ilman varausta ja aina pääsee lukemaan.
Keskisuomalaista ja Kalevaa ei ole Pasilan kirjastossa, mutta ne löytyvät Kansalliskirjaston valikoimista kuin myös HS, HBL ja IS.
Helmet.fi-sivustolla ei ole vielä erillistä listausta lasten CD-äänikirjoista. Sen sijaan kirjat löytyvät käyttämällä Tarkennettua hakua seuraavasti:
1. Hakusana: Lastenkirjallisuus
2. Aineisto: CD-levy
3. Kokoelma: Lasten kokoelma
4. Kieli: suomi (jos halutaan nimenomaan suomenkielisiä äänikirjoja, muuten voi jättää valitsematta)
5. Hae
Tuloslistan pitäisi näyttää tältä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28lastenkirjallisuus%29%2…
Hei!
Anne Saarikallen kirjan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön mukaan
Mette pohjautuu saksalaisperäiseen Mechtild-nimeen, jonka alkuosa merkitsee voimaa ja loppuosa taistelua.
Saman teoksen mukaan Minja-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Kyseessä voi olla muunnos nimestä Mina (joka taas on johdettu Vilhelmiinasta ja se miesten nimestä Vilhelm, joka tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa).
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka alkuperäinen kreikankielinen muoto on Mariam. Sen on arveltu tarkoittavan toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta.
Carita on alkuaan italialainen nimi, joka tulee latinan sanasta caritas
(rakkaus, lempeys).
Catalinaa en löytänyt nimikirjoista. Olisiko se johdos Catarinasta? Kreikan katharos…
Kyseessä on varmaan unkarilainen runoilija Erzsébet Túrmezei, jonka uskonnollista lyriikkaa Anna-Maija Raittila on kääntänyt suomeksi kolmiosaiseen käännösrunosarjaansa Uskon lyriikkaa: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa. Teokset ovat Kutsut minua nimeltä, Suurempi kuin sydämeni ja Lähteenkirkas hiljaisuus. Niiden saatavuuden näkee HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi/ .
Tilastotietoja Helsingin eri alueista löydät esimerkiksi Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/ (Valitse sivun vasemmasta laidasta 'tilastoja' ja sitten 'Helsinki alueittain 2001'. Voit etsiä Töölöä koskevia tilastotietoja 'Julkaisu peruspiireittäin' -kohdasta.)
Etu- ja Taka-Töölö eivät ole yhdessä kyseisessä tilastossa, vaan Taka-Töölö on Taka-Töölön peruspiirissä ja Etu-Töölö Kampinmalmin peruspiirissä.
Helsinki alueittain on saatavana myös paperijulkaisuna.
Kappale on nimeltään "Vihreällä niityllä". Se alkaa: "Hetkeksi jos vaan täytekynäs saan". Kertosäe alkaa: "Niityllä mä kerran kysyin armaaltain, lempensä jos saisin; vastas: kyllä vain". (Tosin nuotissa "Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta" laulun alkusanat ovat vähän erilaiset kuin muissa nuoteissa: "Hetkeksi jo vaan täytekynän saan".) Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Erkki Ainamo. Laulun alkuperäinen nimi on Auf der grünen Wiese, ja sen on säveltänyt Jára Beneš.
Kappaleen nuotti löytyy esimerkiksi Suuresta toivelaulukirjasta, osasta 8. Siinä on laulusta kosketinsoitinsovitus ja sanat suomeksi ja saksaksi. Suomeksi sen on levyttänyt Per-Erik (Pärre) Förars vuonna 1958. Hänen esityksensä löytyy cd-levyltä "Muksuilla…
"Porilaiseksi", johon Linna Täällä Pohjantähden alla -kirjansa toisessa osassa viittaa sanoin "porilainen karvalakki oli väärin päin päässä, sarvet edessäpäin", kutsuttiin seuraavanlaista turkislakkia:
Tampereen museot
Mika Waltarin "Sinuhe egyptiläinen" on käännetty italiaksi. Painoksiakin on useampia. Voit pyytää tätä kirjaa kotipaikkasi kirjaston kautta kaukopalvelulainana. Kirja löytyy useampana kappaleena Helsingin kaupunginkirjastosta.TEKIJÄ Waltari, Mika, kirjoittajaTEOS Sinuhe l'Egiziano / Mika Waltari ; [traduzione di Maria Gallone]PAINOS 3. edizioneJulkaisutiedot Milano : BUR Rizzoli, 2012ULKOASU 538 sivua : karttoja ; 20 cm TEKIJÄ WALTARI, MIKA, kirjoittajaTEOS SINUHE L'EGIZIANO / MIKA WALTARIJulkaisutiedot RIZZOLI, 1950
Etsin oppaita Manda- ja Linda-tietokannoista asiasanalla "käytösoppaat" ja rajaamalla aineiston kieleksi suomen. Molemmista tuli runsaasti viitteitä (Mandasta 212 ja Lindasta 135). Hain myös 1900-1910-luvulta aineistoa Fennica-tietokannasta, koska näin vanhaa en löytänyt Lindasta enkä Mandasta. Sieltä löysin vain yhden oppaan. Jos haluatte tarkemmin selata listoja, haut voi tehdä omassa kirjastossa tai pyytää virkailijaa ne tekemään.
Tässä kuitenkin muutamia poimintoja eri vuosikymmeniltä:
1900-luku: Savolainen: Hieno käytös: seurusteluohjeita (1909) HUOM! Vain filmikorttina Helsingin yliopiston kirjastossa kansalliskokoelmassa lukusalissa.
1910-luku: Seurustelusta ja sen tavoista (1919)
1920-luku: von Hertzen: Opi käyttäytymään (1923)…
Laulu on nimeltään "Maikki leipuri". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Alice Tegnér. Sen alkuperäinen nimi on "Baka kaka" ja laulu alkaa: "Baka, baka kaka!" Suomenkielinen versio alkaa: "Isä, äiti, kissa! Kohta saatavissa onpi leipä kaunoinen". Säkeistöjä ruotsinkielisessä laulussa on kaksi, mutta suomenkielisessä versiossa kolme. Äitinne muistamat säkeet ovat laulun ensimmäisestä säkeistöstä.
Laulun suomenkielinen versio sisältyy nuotteihin Tegnér, Alice: "Laula äiti kanssamme! II, 15 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa K.G. Fazer, [1909?]) ja "Mitä me laulaisimme? : alakansakoulun laulukirja" (WSOY, 1927, toimittanut Hilja Karttunen). Ilmeisesti Edit Polón, joka on "Suomen lasten iloksi koonnut ja mukaellut" "…
Kyllä, ainakin pääkaupunkiseudulla Helmet-kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Poikkeuksena Keskustakirjasto Oodi, joka ei ota vastaan aineistolahjoituksia. Voit tiedustella asiaa lähikirjastostasi. Jos lahjoitettuja kirjoja ei oteta kirjaston kokoelmaan, ne ohjataan eteenpäin, esim. kierrätyshyllyyn, josta muut asiakkaat voivat poimia teoksia itselleen.
Kirjastoja, joissa on kirjakierrätyspiste, voit etsiä Helmet.fi-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjoita hakulaatikkoon kirjakierrätyspiste ja paina enter. Helmet.fi
Tällainen runo sisältyy Mia Bernerin kirjaan "PS : merkintöjä suruvuodelta" (Tammi, 1986). Saarikoski on kirjoittanut runon alun perin ruotsiksi ja sen on suomentanut Kaj Westerberg. Ruotsinkielinen runo alkaa: "Hjärtat den ensammaste av alla varelser" (s. 457). Suomenkielinen runo alkaa: "Sydän kaikista olennoista yksinäisin" (s. 349). Suomenkielinen runo on julkaistu myös "Suomen kuvalehden" vuoden 1986 numerossa 36 sivulla 46.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannan Lindan mukaan teosta
Rintala, Eetu. Alajärven suojeluskunta.
Alajärvi : Alajärven suojeluskunnan historiatoimikunta, 1981.
löytyy useammasta Suomen yliopistonkirjastosta, mm. Helsingistä, Jyväskylästä ja Oulusta.
Teosta löytyy myös maakuntakirjastojen yhteistietokannan Mandan mukaan mm. Lahden, Oulun, Turun ja Tampereen maakuntakirjastoista. Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa teosta ei valitettavasti ole.
Teoksen voi tilata kaukolainana oman kirjaston kautta. Kaukolainat voivat kirjastosta riippuen olla maksullisia.
