Tieteen termipankki määrittelee liettymisen seuraavasti: "pintavesimuodostuman pohjanläheisten osien täyttyminen sedimenteillä."
Meillä Suomessa vesistöjen, jokien ja järvien liettymistä aiheuttavat esimerkiksi metsätalous- tai turvesoiden ojitusten seurauksena ojista kulkeutuva erilainen orgaaninen aines ja kiintoaines. Tämä aines järveen päätyessään sedimentoituu pohjaan. Ojitusten lisäksi muita vesistöihin kulkeutuvan kiintoaineksen lähteitä ovat maatalouden pellot, kaupunkien ja taajaminen maankäyttö sekä kaivokset ja maanotto.
Kiintoaineen eroosio ja sedimentaatio virtavesissä - luonnollisesta prosessista virtavesien ongelmaksi: https://helda.helsinki.fi/items/ee5f20a9-e7c6-4df7-88dd-3debe329b574
Periaatteessa samat mekanismit…
Mitään tarkkaa vastausta ei ikävä kyllä pysty antamaan. Yleensä saamme kotimaisen aineiston noin viikon päästä ilmestymispäivästä, ulkomainen kestää tietysti kauemmin. Toimitusaika riippuu niin monesta seikasta, kuten kirjan ilmestymismaasta. Sitten kun kirja on saapunut kirjaston hankintaan, se viedään hankintajärjestelmään saapuneeksi ja asiakastoiveet laitetaan normaalisti kiireisinä luetteloitaviksi. Hankintaosastolla käsittely kestää korkeintaan viikon ja sitten kirja menee kirjastoon käsittelyyn, jossa siihen laitetaan kirjaston omat merkinnät, esim. hyllypaikkatarrat.
Mikäli ehdottamaltasi kirjailijalta löytyykin jo aiempia teoksia järjestelmästämme, kannattaakin tilata sähköpostiin uutuustiedote hänen teoksistaan. Se tapahtuu näin…
Kappale on levytetty useita kertoja, ja se on myös muutamassa nuottikokoelmassa. Eri levytykset ja nuottitiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violan kautta. Violan mukaan säveltäjä on Jimi Constantine. Sanoittajiksi on merkitty Risto Asikainen, Mikael Gabriel Sohlman ja Dan Tolppanen kaikissa tapauksissa, mutta joissakin tapauksissa myös Jimi Constantine ja Uniikki.
Violan tiedot levytyksistä ja nuoteista löytyvät alla olevan linkin kautta:
https://finna.fi
Kyllä se on mahdollista. Sellon kirjastossa on kaksi muuntolaitetta, joita voi varata 2. kerroksen palvelutiskiltä tai soittamalla p. 09 816 57611.
Tässä lisäohjeita: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;132958
Paimentytön laulun nuotit löytyvät näistä Helsingin kaupunginkirjastossakin olevista nuottijulkaisuista:
Kanteleohjelmistoa. I / Toim. Ulla Katajavuori. 1963
Valavirta Taavi: Kansankoulun laulukirja ja musiikkioppi. 1983.
Laulun nuotit ovat myös näissä teoksissa:
Nyberg, Mikael: Oppilaan laulukirja 2 (1901) ja Oppilaan laulukirja 1-4 (1900)
Valistuksen laulukirja. 1930
Karjaväen laulukirja.1958
Valistuksen laulukirjan säestyksiä. 1927
Tiedot löytyivät Pirkanmaan kirjastojen musiikkitiedonhaun avulla. Tietokannasta voi hakea laulun alkusäkeiden mukaan:
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_mform&sesid=1040131653
Eeva Tenhusesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
PÄÄTEKIJÄ HAASIO, Ari
NIMEKE Kotimaisia dekkarikirjailijoita / Ari Haasio
JULKAISUTIEDOT Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001 (Jyväskylä : Gummerus)
ULKOASU 229 s. : kuv. ; 26 cm
ISBN 951-692-507-3 (sid.)
NIMEKE: SIVUPOLKUJA : tutkimusretkiä kirjallisuuden rajaseuduille / toimittaneet Tero Norkola, Eila Rikkinen ; [... kuvat: Iiris Pessa]
JULKAISUTIEDOT Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996 (Rauma : West Point)
ULKOASU 239 s. : kuv. ; 21 cm
SARJA/ISSN Tietolipas, ISSN 0562-6129 ; 148
ISBN 951-717-935-9 (nid.)
NIMEKE: PIDÄTTEKÖ dekkareista : jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa / Kai Ekholm, Jukka Parkkinen (toim.) ; [kuvitus ja taitto: Seppo Töyssy]…
Siviilihautajaisia voivat toivoa itselleen myös seurakunnan jäsenet. Oman hautaustoiveensa voi ohjeistaa tekemällä kirjallisen hautaustahdon. Aluehallintoviraston sivuilta löytyy tietoa viimeisen toiveen ilmaisemisesta:
https://www.avi.fi/web/avi/hautausjarjestelyista
Lisää tietoa uskonnottomista tilaisuuksista löytyy Pro-Seremoniat - ja siviilihautajaiset.fi -sivustoilta.
http://www.siviilihautajaiset.fi/
http://pro-seremoniat.fi/
Kyseessä on varmaankin Satu Kivelän toimittaman Havaintoja ihmisestä -ohjelman jakso Toivo ei ole järjen asia. Siinä toimittaja viittaa Panu Pihkalan kirjoittamaan ilmastoahdistusta käsittelevään kirjaan. Haastateltavana ohjelmassa on toivon tutkija Jari Kylmä.
Havaintoja ihmisestä -ohjelman jaksot julkaistaan Yle Areenassa aina torstaisin kello 6.00. Ohjelma kuullaan torstaisin myös Yle Radio 1:ssä ja sunnuntaisin Yle Puheessa.
https://areena.yle.fi/audio/1-50760597
Panu Pihkala on julkaissut kaksi aiheeseen liittyvää teosta, Päin helvettiä? : ympäristöahdistus ja toivo (Kirjapaja, 2017) ja Mieli maassa? : ympäristötunteet (Kirjapaja, 2019).
Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla. Teokset ovat…
Tähän ei valitettavasti tutkimistani lähteistä tyydyttävää vastausta löytynyt. Maustaminen ei tunnu todennäköiseltä selitykseltä – ohuesta puusta tuskin mainittavaa aromia keitokseen erkanee. Todennäköisemmin kyse on jonkinlaisesta rituaalista, jolle voisi hakea taustaa esimerkiksi suomensukuisten kansojen suhteesta tuleen ja sen yhteydestä ruoanvalmistukseen.Maarit Knuuttila puhuu kirjassaan Kansanomainen keittämisen taito tulentekemisen ja -käsittelyn taidon sekä arkikeittämisen yhteydestä: "Ihminen, tuli ja koti sitoutuvat yhteen. Joseph Rykwertin mielestä kodin ei tarvitse olla mitään rakennettua, kuten talo, vaan se voi olla pelkästään tulisija jossain ulkosalla – paikka lämmitellä ja keittää, kokoontumispaikka, polttopiste. Uno…
Kyseessä on varmaankin kirja nimeltä Rannikolta rintamalle : sotavuodet 1918, 1939-40, 1941-45 : Pyhäjoki / [toimitus ... Raili Viirret-Heiskari] ; [matrikkelin työvaliokunta: Aaro Leipälä ... et al.]. Pyhäjoki : Pyhäjoen sotaveteraanit, 1994.
Kirja on saatavilla ainakin Kalajoen kirjastosta, Oulaisten kaupunginkirjastosta ja Kuopion varastokirjastosta. Lähikirjastostasi voit pyytää kirjan kaukolainaksi.
Hakusanalla Yppäri ei löytynyt historiikkia, ainoastaan Oulun yliopiston kirjastossa on olemassa opinnäytetyö: Korhonen, Kirsi-Maria, Yppärin koulun toiminta ympäristössään vuosina 1897-1993. Sitä voi pyytää sieltä kaukolainaksi.
Sekä kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta että korkeakoulukirjastojen Linda-yhteistietokannasta voit etsiä…
Pertti Wilkko nimistä taiteilijaa en löytänyt, mutta viipurilaisesta Pentti Wilkosta löysin muutaman maininnan. Hän muutti sodan jälkeen Kymenlaaksoon ja vaikutti siellä. Wilkko syntyi 1912 ja kuoli vuonna 1989.
Erkki Lehtovaaraa en taiteilijamatrikkeleista myöskään löytänyt. Turussa vaikutti kuitenkin arvostettu taidegraafikko Veikko Lehtovaara, jonka töitä on esimerkiksi Kansallisgallerian kokoelmissa useita kymmeniä. Hän käytti Turkua ja sen ikonisia maisemia töissään.
Toivottavasti Erkki Lehtovaaran identiteetti selviää.
Ystävällisin terveisin,
Ompelukoneiden, kuten kaikkien Singer-koneiden, valmistusajankohdan voi tarkistaa ismacs.net tietokannasta sarjanumeroluettelosta: Singer Sewing Machine Company Serial Numbers. Kyseisellä, pelkällä E-alkuisella sarjanumerolla kyseisetä tietokannasta ei löydy listaa. Sen sijaan, esimerkiksi EC-, EE- ja EG-alkuisia sarjanumeroita, kuten myös F-kirjaimella alkavia Singer-malleja sarjanumerolistalta löytyy paljon. Sarjanumerolista näyttää sarjanumerot alkaen esimerkiksi numerosta F-592650 ja päättyen F-657649 numeroon. Samalta riviltä vasemmalta oikealle luettuna näkyy muun muassa ompelukoneen mallin numero (esim. 66K), valmistettujen koneiden määrä (esim. 65 000) sekä valmistusajankohta (kuukausi tai kuukaudet sekä…
Testamentin säilytyksestä ei ole ole laissa määrätty. Testamenttia ei tarvitse etukäteen reksiteröidä. Ei siis ole mitään tietopankkia, johon olemassa olevat testamentit voisi ilmoittaa.
Ohjeistuksena on, että testamentti tulee säilyttää turvallisessa paikassa, esimerkiksi pankin tallelokerossa. Testamentin tulee olla helposti löydettävissä tekijänsä kuoleman jälkeen. Sillä jos testamenttia ei löydetä, se katsotaan peruutetuksi. Myös lakitoimistot tarjoavat testamentin säilytyspalveluja.
Lähteet:
http://www.lakiopas.com/lakitietoa/testamentti/sailytys/
http://www.testamentti.fi/index.php?sivu=
Tässä muutamia kirjoja, joiden tarinat sivuavat aihepiiriltään mainitsemiasi teoksia. Tapahtumapaikkoina Pohjois-Afrikka, Lähi-itä ja Afganistan.
Yasmina Khadra: Kabulin pääskyset
Khaled Hosseini: Ja vuoret kaikuivat
Alaa al-Aswani: Yacoubian-talon tarinat ja Chicagolaisittain
Hanan al-Shaikh: Kaukana Lontoossa
Emily Nasrallah: Muistot
Naguib Mahfouz: Kairo-trilogia ( Palatsikatu, Intohimon palatsi, Sokerikuja)
Nawal El Saadawi: Nainen nollapisteessä
Nadeem Aslam: Sokean miehen puutarha
Francesca Marciano: Matka kuvien taakse.
Et määritellyt tarkemmin tarvitsetko tietoa sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta Suomessa vai myös muualla maailmassa. Nämä hakutulokset ovat Suomen näkökulmasta. Jos tarvitset tietoa myös muista maista, ota yhteyttä oppilaitoksesi kirjastoon tai Seinäjoen kaupunginkirjastoon.
Joitakin tilastoja sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta löytyy teoksesta Joukkoviestimet 2000. Kirjasta Lehti luukussa? löytyy tietoa sanomalehtien jakelusta (valitettavasti vuodelta 1989), samoin kuin Asta Bäckin teoksesta, Sanomalehtien jakelujärjestelmien tehostamismahdollisuudet :tutkimusraportti (1993)
Uudempaa tietoa löytyy lehtiartikkeleista:
Bäck: Sanomalehtien jakelupiirit tietokoneelle, Suomen lehdistö 2/96
Ylinen: Digitaalinen jakokirja siintää…
Olemme käyneet läpi Jyväskylän historiaa käsitteleviä kuvateoksia, mutta kuvaa kyseisestä rakennuksesta ei valitettavasti ole löytynyt. Pahoittelen! Suosittelisin kysymään seuraavaksi Keski-Suomen museon kuva-arkistosta (sähköposti ksmuseo.arkistot@jkl.fi, puhelin 014 266 4256).
Jos käytät Facebookia, kannattaa liittyä ryhmään Valokuvien vanha Jyväskylä (https://www.facebook.com/groups/valokuvienvanhajyvaskyla/). Ehkäpä jollain paikallishistoriasta kiinnostuneella ryhmäläisellä olisi omissa arkistoissaan kuva tästä rakennuksesta.
Kirjastot pystyvät ottamaan vastaan lahjoituksia vain valikoidusti. Lehtiä kirjastot eivät ota vastaan. Mutta voit jättää lehdet lähimmän kirjastosi kirjakierrätyspisteeseen. Sitä kautta lehdille löytyy uusia kiitollisia lukijoita.
Voit tarkistaa Helmetin kautta kirjastot, joissa on kirjakierrätyspiste. Pudotusvalikkoa painamalla pääset eteenpäin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut#/K
Valtion Säädöstietopankista Finlexistä http://www.finlex.fi/ löytyy ajantasainen lainsaadäntö. Kohdasta lainsäädäntö ja hae säädöstekstin perusteella hakusanalla " yksityinen tie" löytyy mm. Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 sekä Valtioneuvoston asetus yksityisistä teistä 21.12.2000/1267
Lakitekstin tulkinta on vaativaa, onneksi Kauppakaarelta löytyy myös julkaisu Nevala, Tapio: Opas kesäasunnon lakiasioihin. Helsinki : Kauppakaari, 2000.
Täysin tarkkaa ja varmaa vastausta en kysymykseesi valitettavasti löytänyt. Jyväskylän yliopiston professorin Janne Vilkunan luennon mukaan kuningas Aadolf Fredrik söi päivällistä Hihnalan ja Roukalan majatalojen välissä metsässä Parkhaudan talon vieressä erään kuusen alla vuonna 1752. Paikalle on pystytetty Kuninkaankivi.
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/taiku_opiskelu/kurssit/taip210.p… (s. 113)
Sivulta http://museot.keski-pohjanmaa.fi/himanka/perintoa.htm löysin tiedon, että Kuninkaankivi on Ruotsin kuningas Adolf Fredrikin muistokivi Rautilassa Himangan keskustasta pohjoiseen. Vuonna 1752 kuningas pysähtyi paikalla matkallaan pohjoiseen.
Jos Google Mapsissa https://maps.google.fi/ kirjoittaa hakukenttään "Kuninkaankiven P-alue,…
Kanta-aliupseerit koulutettiin talvisotaan asti Taistelukoulussa Viipurissa. Välirauhan tultua Jalkaväen Aliupseerikoulu aloitti toimintansa Kuopiossa, josas ehdittiin pitää muutama kurssi. Tilat osoittautuivat opetustyölle sopimattomiksi, ja huhtikuussa 1941 koulu siirrettiin Hämeenlinnan Linnankasarmille. Jatkosodan liikekannallepano keskeytti koulun toiminnan. Asemasotavaiheen aikana pystyttiin jälleen irrottamaan miehiä rintamalta, ja kanta-aliupseerikoulutus aloitettiin elokuussa 1942 uudelleen mm. hyökkäysvaiheen aikaisten tappioiden korvaamiseksi.
Koulun vaiheista sota-aikana kerrotaan teoksessa Erkki Korkaman ja Stig Roudasmaan teoksessa Tapparasta tankkeihin : Hämeenlinnan varuskunnan historia (Joensuu 1988).
