Kauko Leanderin Harmaa kylä kertoo sisältyy nuottikokoelmaan Runne, Ossi : Uskon oikeaan rakkauteen. Fazer, 1965. Kokoelma löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta, pääkirjaston musiikkiosastolta, josta se on tilattavissa kaukolainana oman paikkakunnan kirjastoon. Lisäksi kyseisen kappaleen nuottikäsikirjoitus (sovitus Kullervo Linna) löytyy Suomen Jazz & Pop Arkistosta (JAPA). http://www.jazzpoparkisto.net
JAPA ei pääsääntöisesti lainaa aineistoaan, vaan se on tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden käytössä arkiston tiloissa.
CD-levyillä löytyy Matti Aslan kappaleet Pepita kokoelmalla Tupla Finnhits 13 & 14 ja Sinne ainiaaksi jään kokoelmalla Tulisuudelma.
Matti Asla albumi Ensimmäinen on julkaistu vain LP-levynä. Päiviä elämässä -niminen albumi on julkaistu sekä LP-levynä että C-kasettina, mutta sitä ei löydy C-kasettina mistään Suomen kirjastosta. LP-levyt on mahdollista saada kaukolainaksi Varastokirjastosta oman kirjaston kautta. Jos LP-levy tulee kyseeseen, kaukolainapyynnön voi täyttää verkkokirjastossa, joka on Lahden seudulla lastu.finna.fi. Etusivun alalaidassa on linkki Lomakkeet, jota klikkaamalla löytyy myös kaukolainalomake.
Suomen kirjallisuuden historioita ei ilmesty kovin usein. Alan klassikko lienee yhä Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia (1. p. 1981, 4. uudistettu painos vuodelta 1997). Mainitsemasi kolmiosainen sarja Suomen kirjallisuushistoria lienee tällä hetkellä kattavin.
2000-luvulla on ilmestynyt vain pienempiä katsauksia:
Leena Kirstinä: Kirjallisuutemme lyhyt historia (2000)
- Suomen kirjallisuutta kuljetetaan siinä maailman kirjallisuuden rinnalla
Sinikka Herajärvi: Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta
- keskeisiä kirjailijoita Kivestä Hotakaiseen
Carlsson et al: Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria
Leo Vuosalon ja Steven Stonen englanninnos After You Aila Meriluodon runosta Jälkeenpäin on luettavissa teoksesta The stone god and other poems (1953).
https://finna.fi/Record/piki.23786?sid=3724763195
Metsästäjätutkinnon opaskirjoina käytetään teoksia 'Metsästäjän opas' ja
'Metsästäjän opas:metsästys- ja aselainsäädäntö'. Näitä kirjoja on hankittu Oulun
kaupunginkirjastoon sekä lainattavaksi että käsikirjastoon, jossa niitä voi lukea kirjastossa.
Kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ voit tarkistaa, onko lainattavia kirjoja
paikalla. Metsästäjän oppaan uusimman painoksen mukaan metsästäjätutkintoon käyvät 6. ja myöhäisemmät painokset.
Lisätietoa myös Metsästäjäin Keskusjärjestön sivuilta http://www.mkj-jco.fi/
Kun kirjoittaa korttia, voi toivotuksen jälkeen päättää tekstin kirjetyypillisesti allekirjoitettuna. Toisin sanottuna siis voit kirjoittaa esimerkiksi With love, [nimi] With best regards, [nimi] Warm regards,[nimi] Sincerely, [nimi] Tältä sivulta voit nähdä muita vaihtoehtoja: How to end a letter with love, With love meaning (handwrytten.com) Kokonainen esimerkki olisi tällainen:Happy Mother's Day, Janine! With love,Margaret
Nuotit ja sanat löytyvät Jarmo Jylhän nuottikirjasta Sävellyksiä ja sanoituksia 1: Alla etelän taivaan. Nuottikirjaa ei ole Vaara-kirjastoissa, mutta muutamasta muusta Suomen kirjastosta se löytyy. Voit saada sen kaukolainaksi omaan kirjastoosi, lue lisää täältä ja kysy lisätietoja omasta kirjastostasi.
Tähän on vastattu palvelussa ennenkin. Ensimmäinen Sekahaku-ohjelma lähetettiin ensimmäisen kerran 8.1.2007. Aiempi vastaus löytyy alta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-on-aloittanut-vanha-tanssimusiikia?language_content_entity=fi
Andrei Platonovin (1899-1951) romaanissa Tsevengur seikkailee Proletaarin Voima -niminen hevonen. Voisikohan etsimäsi teos olla siis tämä:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4090
Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 - Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan (2001) sisältää pitkähkön artikkelin, joka esittelee Gahrtonia ja hänen tuotantoaan. Voit tiedustella kirjaa lähikirjastostasi.
Netistä voit lukea Måns Gahrtonista ruotsiksi Gahrtonin ja Unengen viralliselta kotisivulta http://www.evaochadam.com/frames.htm (sivulla linkki Om Måns & Johan) sekä esimerkiksi http://www.bibl.vgregion.se/barn/forfatt/chat/gahrtonchat.html jossa lukijat keskustelevat Gahrtonin kanssa.
Kirjastopalvelu välittää kirjoja kirjastoihin Suomessa. Heidän yhteystietonsa löytyvät heidän sivultaan https://www.kirjastopalvelu.fi/yhteystiedot.
Voit tarjota kirjaasi myös Kirjavälitykseen, https://www.kirjavalitys.fi/. Kirjavälitys välittää kirjoja kirjakauppoihin.
Kirjastot.fi-sivuilla on Kirjallisuus-kanavalla Pienkustantajien uutuuksia –palsta , jossa pienkustantajat voivat julkaista ilmoituksia uusista teoksistaan, https://www.kirjastot.fi/forum/404.
Kirjaa kannattaa markkinoida myös suoraan kirjastoihin. Kirjastojen yhteystietoja löydät Kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/.
Kertosäe ”Jalka potkee, suksi notkee sujuilevi sukkelaan” on ”Suksimiesten laulun” ensimmäisestä säkeistöstä. Laulu alkaa: ”Ylös Suomen pojat nuoret” tai ”Ylös Suomen poiat nuoret” tai ”Ylös Suomen poijat nuoret”. Laulun on säveltänyt Karl Collan Julius Krohnin runoon, jonka hän kirjoitti nimellä Suonio. Laulu sisältyy esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osaan 11 (kolme säkeistöä) ja nuottiin ”Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta” (viisi säkeistöä; Tammi, 2008).Koko runo sisältyy esimerkiksi kirjaan ”Suonion kootut runoelmat ja kertoelmat” (Clouberg & kumpp, 1882, s. 61-63). Se on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906666?term=Koti&term=kontion&term=on…
Oletettavasti tarkoitetaan suomalaisia tai Suomessa vaikuttaneita henkilöitä.
Valitettavasti tällaisen listan tekeminen näyttää olevan aika hankalaa. Monet varhaisemman teollisuutemme suurmiehistä olivat monialayrittäjiä ja tekstiiliteollisuus lienee ollut useallakin ainakin jonkinlainen sivuhobby. Näyttää myös siltä, että monesta henkilöstä löytyy eniten tietoa heidän perustamiensa/johtamiensa yritysten historiikeista.
Arto Seppälän kirjan
Lanka läpi vuosisatojen : lukemisto suomalaisen tekstiiliteollisuuden vaiheista 1700-luvulta vuoteen 2005, jolloin alan työnantajain liitto täyttää sata vuotta. - Tekstiili- ja vaatetusteollisuus, 2005
mukaan tällaisia tuon ajan tekstiilialan yrittäjiä ja sijoittajia voisivat olla mm.
Finlayson, James…
Kirjan Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (1992) mukaan kaara on (tavallisesti yksipuinen) kaukalo, (puinen tai savesta tehty) ruokakulho tai kalavati; huoneen ikkunan alle kiinnitetty kouru, johon jään sulamisvesi kerääntyi.
Näistä puuastioista löytyy kuvia Finna.fi:stä https://finna.fi/Search/Results?lookfor=kaara&type=AllFields.
Muodon perusteella kaara paikannimessä voisi siis tarkoittaa painannetta, mutta mitään varmaa tietoa tästä en löytänyt.
Finna.fi:stä löytyy myös kuvia Kälviällä sijaitsevasta Miekkakaarasta, jossa on kivikautinen asumuspainanne ja tervahauta
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kaara&type0%5B%5D=AllFields&filter%5B%5D=~…
Tekijänoikeus tietysti suojaa koko elokuvaa ja sen yksittäisiä kuvin. Tässä tapauksessa varmaan kuitenkin voi hieman joustaa, koska kuva tulee vain yksityiseen käyttöön.
"Teoksesta saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen eli omaan ja perheen käyttöön. Yksityinen kopiointi korvataan oikeudenhaltijoille hyvitysmaksuna. Oppilaitoksessa tapahtuva kopiointi ei ole lain tarkoittamaa yksityistä käyttöä, joten teosten käyttöön opetuksessa tarvitaan yleensä lupa." https://tekijanoikeus.fi/wp-content/uploads/2015/03/ABC_esite_FIN_RGB.pdf
Helpoin tapa saada elokuvasta yksittäinen kuva, on ottaa se kännykällä pysäytysnäytöltä. Sen jälkeen kännykkäkuvasta voi tehdä tai teettää haluamansa kokoisen kuvan.
Vuoden 1950 tienoilla koulunsa aloittaneet ovat todennäköisemmin käyttäneet lukemisen opetteluun Martti Haavion Iloista aapista (1. painos 1937) tai Aarni Penttilän Aapiskukkoa (1.painos 1938). Nämä kaksi ovat sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien eniten käyttämiä aapisia, mutta Lastenkirjainstituutin kokoamasta listauksesta voit tutkia kaikkia suomalaisia aapisia tarkemmin. Kansikuvat auttavat kadonneen aapisen etsinnässä:
https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2019/01/2018-…
Tässä vastauksia kysymyksiisi:
Tärkeä rikosoikeuden periaate on, että rangaistukseen tuomitaan ainoastaan tahallisesta ja tuottamuksellisesta rikoksesta, ei vahingosta tai huolimattomuudesta. Tämän periaatteen tarkoituksena on kohdistaa vastuu henkilöön, joka on tarkoituksellisesti ja tietoisesti tehnyt väärin.
Jos vahinko on sellainen, että sen aiheuttaja ei ole toiminut tahallisesti tai tuottamuksellisesti, vaan ainoastaan huolimattomasti tai sattuman seurauksena, se ei yleensä täytä rikosoikeudellisen vastuun edellytyksiä, koska sitä ei ole tehty tarkoituksellisesti rikollisena toimintana. Tällaiset teot kuuluvat siviilioikeuden piiriin, jolloin vahingon kärsinyt osapuoli voi …
Kirjastoihin kyllä otetaan TET-harjoittelijoita. Ota suoraan yhteys kirjastoon, mihin haluaisit mennä työharjoittelusi tekemään. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät netistä https://www.helmet.fi/fi-FI.
