Purukumin pureskelun on todettu muun muassa auttavan stressiin ja parantavan keskittymiskykyä. Purkkapallojen puhaltelusta ei kuitenkaan löytynyt tietoa.
Lähteet ja lisätietoa
Purkka puree stressiin, närästykseen ja korvamatoon | Hyvä Terveys (hyvaterveys.fi)
Jauhatko jatkuvasti purkkaa? Siitä on sinulle tutkitusti hyötyä - MTVuutiset.fi
Varsinkin suomeksi käännetty fantasiakirjallisuus on pitkälti suunnattu lapsille ja nuorille. Tällä hetkellä suosittu romantasia keskittyy myös nuoriin ja kauniisiin naisiin.Terry Pratchettin noita-kirjojen (Johan riitti!, Noitasiskokset, Noitia maisemissa, Herraskaista väkeä, Naamiohuvit, Carpe Jugulum) päähenkilönoidat ovat luonnollisesti vanhempia. Travis Baldtreen Legendoja ja latteja -kirjan Viv-örkki jättää sotilasuransa ja aloittaa elämänsä alusta kahvilan pitäjänä.Ehkä myös V. E. Schwabin Addie LaRuen näkymätön elämä voisi sopia - päähenkilö tavataan nuorena, mutta hänestä tulee kuolematon. Kotimaisesta fantasiakirjallisuudesta voisi mainita Vehka Kurjenmiekan Jouka Lumisalon ihastumisoppi (1. osa duologiaa, toista osaa ei ole…
Muistikuva tiikeristä on aivan oikea. Helen Bannermanin kirjoittamassa sadussa Musta pikku Sambo joukko tiikereitä tanssii piiriä palmun ympärillä niin nopeasti, että ne sulavat ja palmun juurelle jää vain lätäkkö voita.
Suomeksi Bannermanin satu löytyy esimerkiksi kahdeksanosaisen Satumaailma-sarjan ensimmäisestä kirjasta Peukaloputti (Otava, 1963).
Aristoteleen säilyneistä kirjoituksista ei löydy kyseistä sitaattia, vaan kyseessä lienee yksi niistä lukuisista Internetiä kiertävistä mietelmistä, jotka on jossain vaiheessa yhdistetty kuuluun ajattelijaan.
Oulun kaupunginkirjaston kaikki toimipisteet ovat kiinni 31.12.2011 – 8.1.2012 Uuden Oulun ja OUTI-kirjastojärjestelmien yhdistämisen vuoksi. Pääkirjaston lehtisali palvelee normaalein aukioloin. Hankintaosaston mukaan Uuden Oulun hankintoja ei keskitetä ensi vuoden alusta. Vuonna 2012 tulee käyttöön aluekirjastomalli, mutta sekin vie aikaa, joten vuoden 2012 alusta hankinta toimii kuten ennenkin eli esim. Haukipudas tilaa itse kirjansa. Lähetin Oulun hankintaostolle tiedon kirjasta. Se ilman muuta tilataan. Esittely lienee Oulussa tarpeeton.
Muun muassa seuraavissa teoksissa käsitellään 1900-luvun alun opiskelua:
- Heikel, Ivar A.: Helsingin yliopisto 1640-1940; osat Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto 1808-1917 ja Helsingin Yliopisto 1917-1990
- Suolahti, Gunnar: Helsingin yliopiston alkuajoilta (julk. 1928)
Monet osakunnat ovat julkaisseet historiikkeja, joissa kuvataan opiskelijan elämää, kuten harrastustoimintaa, kansainvälistymistä ja illanviettoja. Sellaisia ovat esimerkiksi Jyrki Rinteen kirjoittama Koti keskellä Helsinkiä: Varsinaissuomalainen osakunta 1906-2005 (julk. 2006) ja Veli-Matti Aution kirjoittama Savo-karjalaisen osakunnan historia. 3, Roudan aika: 1888-1905.
Myös Helsingin yliopiston kausijulkaisussa Kertomus Suomen Keisarillisen Aleksanterin-…
Maalari-nimisiä lauluja on useita. Olavi Huuskan Pikku maalarin sanat ovat Suuressa toivelaulukirjassa, numerossa 5. mutta ainakin Tuomas Laadun ja Eero Luparin levyillä on samannimiset laulut. On myös mm. Maalarin humppa ja Maalarin valssi. Ehkä tarkoitat laulua, jonka nimi on Muurari ja joka alkaa sanoilla ”kevät toi, kevät toi muurarin” ja jossa lauletaan myös maalarista. Sen sanat löytyvät Suuresta toivelaulukirjasta numero 2.
Kannattaa ehkä ensin täsmentää, että ”turve” tässä yhteydessä ei tarkoita suolta nostettua turvetta vaan multapaakkua, jota kasvien juuret pitävät koossa.
Valan vannominen turve pään päällä oli ikivanha tapa vannoa maan kautta. Se perustui maan palvomiseen ja oli käytössä monilla muinaiskansoilla, myös slaaveilla. Erityisesti turvepaakkurituaalia sovellettiin kun oli kyse maata koskevista asioista – maakaupasta tai rajan määrittelystä. Tapa oli käytössä vielä 1600-luvulla. Internetistä löytyi v. 1634 laaditun venäläisten ja puolalaisten välinen rajasopimuksen teksti. Tekstissä sanotaan, että rajariitoja ratkaistaessa osapuolten tulee panna turve pään päälle, suudella ristiä ja sitten vannoa vala.
Venäjän Internetistä aiheesta löytyy tietoa…
Teos ”Lampaan ruokinta ja hoito” (2. uudistettu painos; Maaseutukeskusten liitto, 2000) kertoo (s. 78), että lampaiden kuohitseminen on lähes täysin loppunut vuoden 1996 jälkeen. Silloin astui voimaan laki, joka kielsi lampaiden kuohitsemisen kumirenkailla. Sitä ennenkin kirjan mukaan kuohitseminen oli melko harvinaista.
Lampaankasvattajan käsikirja (ProAgria maaseutukeskusten liitto, 2007) kertoo, että Suomessa tuotetusta lampaanlihasta suurin osa on karitsanlihaa. Ne eivät siten ehdi olla sukukypsinä valtavan pitkää aikaa, jolloin kuohinta ei liene taloudellisesti järkevää. Osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960396 löytyvän eläinsuojeluasetuksen mukaan alle kuusikuukautta vanhan lampaan saa kuohia Burdizzon-…
Kirjoja murrosiästä ja sen tuomista muutoksista on paljon, mutta valitettavan vähän tälle ikäluokalle suunnattuja. Hieman vanhemmille löytyy kyllä useita kirjoja.
Tässä muutama, jotka voisivat soveltua 10-vuotiaalle
Linkki Helmet -- Mitä kummaa minussa tapahtuu? / suomentanut Anne Ali-Raatikainen
Linkki Helmet -- Poikien jutut / C. A. Plaisted ; kuvittanut Chris Dickason ; suomentanut Osmo Ryytty
Linkki Helmet -- 100% minä / [kirjoittaneet ja toimittaneet: Elinor Greenwood ja Alexander Cox ; suomentaja: Heli Naski]
Harmin paikka, mutta Isosisko-kirjoja on tosiaan vain kolme. Isosisko niuhottaa, Isosisko jujuttaa ja Isosisko oikkuilee ovat ilmestyneet jo 1990-luvun alussa eikä sarjaan ole tullut jatko-osia. Muita Candice F. Ransomin kirjoja ovat Kohta kymmenen ja puoli, Kohta kaksitoista ja Oma luokka pitää pintansa.
Molempien lehtien vuosikerrat ovat luettavissa Kansalliskirjastossa, yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.kansalliskirjasto.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston varastossa säilytetään Sotilasaikakauslehteä viisi vuotta.
Uusi Maailma vuosilta 1963-65 on myös varastoitu sinne, samoin lehden seuraaja UM. Uusi Maailma vuosilta 1972-77.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/
Sotilasaikakauslehden artikkeleita voi etsiä ARTOsta, kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta: http://finna.fi
Uusi Maailma -lehden artikkeleita ei ole indeksoitu artikkelitietokantoihin.
Toivo Kuulan laulu Yö (op33, nro 22) vuodelta 1906 Eino Leinon runoon on ruotsinkieliseltä nimeltään Natt. Runo on Nino Runebergin ruotsintama.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Kuula.pdf
Jussi Vilska on kirjoittanut mm. teokset Yksinäisyys (1990), Myytti mielenrauhasta (1984) ja Toivo voittaa pelon (1988). Näistä mikään ei suoranaisesti käsittele masennusta omakohtaisesti, mutta kaksi jälkimmäistä teosta kylläkin sivuavat aihetta.
Tässä lisäksi muutama kirja, joissa käsitellään masennusta ja kokemuksia siitä. Laura-Kati Juntunen: Pohjakosketuksia; uupuneiden selviytymistarinoita (2005), Juhani Mattila: Uupunut nainen (2009), William Styron: Pimeän kuva (1995 ja 2005), Ritva Laaksonen: Matka masennuksesta minuuteen (2001), Hymy Kankaanpää: Rakkauden kerjäläinen (2002).
Kysymänne asia on herättänyt laajemminkin keskustelua, ja siihen ei voi antaa suoraa vastausta. Tässä alla on linkki artikkeliin, missä asiaa pohdiskellaan. Argumentteja sille, että Teofilus/Teofilos olisi ollut oikea henkilö on, mutta myös Teofilus/Teofilos, Jumalan ystävä merkitykselle on perusteita. Lisää aiheesta tässä:
https://tampereenseurakunnat.fi/sivustot/etsikko/hengen_paloa/jeesus_ja…
Lapaluu (engl. scapula) muistuttaa mielestäni hieman Afrikan karttaa. Tässä linkissä hyvä kuva lapaluusta: https://www.anatomystandard.com/Upper_Limb/Shoulder_Girdle/Scapula.html…;
Tai sitten lantioluu. Tässä linkissä kuva: https://www.terveyskyla.fi/niveltalo/mihin-sattuu/lonkka/lonkan-rakenne…;
Koronan aikana kirjalahjoituksia ei ole voinut tehdä Vantaalla. Rajoituksia kuitenkin vähennetään vähitellen. Sinun kannattaa kysyä omasta lähikirjastostasi suoraan ottavatko he vastaan lahjoituksia.
Kannattaa kuitenkin huomioida, että kirjastoissa otetaan vastaan lähinnä uudehkoja ja hyväkuntoisia kirjoja. Kirjojen tulisi olla ilmestynyt 5 vuoden sisällä. Poikkeuksiakin toki on joistakin vanhoista kirjoista, joita ei enää ole paljoa kirjastoissa.
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tietoja tällaisesta joulupiirretystä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyllä oli. Antiikin Kreikassa urheilu oli asia, joka yhdisti usein eripuraisia kaupunkivaltioita. Yleisesti ottaen kreikkalaiset olivat enemmän kiinnostuneita yksilölajeista kuin joukkuelajeista. Erilaisia urheilukisoja oli paljon ja ne olivat hyvin suosittuja. Kisoista kuuluisimpia olivat neljä panhelleenistä kisaa, nimittäin Olympian (Zeuksen kunniaksi), Nemean (Zeuksen kunniaksi), Isthmian (Poseidonin kunniaksi) ja Python kisat Delfoissa (Apollonin kunniaksi). Panhelleenisissä kisoissa lajeja olivat juoksu, pituushyppy, kiekonheitto, keihäänheitto, viisiottelu, paini, nyrkkeily sekä pankration, joka oli jonkinlainen nyrkkeilyn ja vapaapainin yhdistelmä. Myös valjakkoajoissa kilpailtiin.
Antiikin Kreikassa urheilulla oli monenlaisia…
Suomi itsessään on tietysti imperatiivi, ja lisäksi kartasta löytyvät ainakin nämä paikannimet (joista osa kyllä lienee niin pieniä, ettei niitä ehkä kehtaa sanoa paikkakunniksi): Kisko, Louhi, Kaavi, Riehu, Lähde, Kuohu, Karhi ja Livo.
