Väyläviraston sivuilta löytyy karttakuva Suomen rataverkosta. Himmeällä harmaalla pisteviivalla merkityiltä rataosuuksilta on liikennöinti lopetettu. https://vayla.fi/documents/25230764/47264414/Rataverkko_01012021.pdf/2d…
Rantasalmi–Savonlinna -rata näyttäisi olevan poissa käytöstä. Rataa ei ilmeisesti ole purettu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Huutokoski%E2%80%93Parikkala-rata
Samoin pohjoisessa Pesiökylästä Taivalkoskelle kulkevalla ratosuudella ei ole liikennöintiä. Rata on täälläkin vielä olemassa https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84mm%C3%A4nsaaren_rata
Haapamäki–Pori -rata on pääosin liikenteeltä lakkautettu. Kunnostamisesta ja uudelleen avaamisesta on toisinaan keskusteltu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapam%C3%A4ki%E2%80…
Lähdeaineistoa on helmet-kirjastoissa niukasti. Kai Åbergin ja Risto Blomsterin toimittama teos Suomen romanimusiikki (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006) mainitsee ääniteluettelossaan romanimusiikin esittäjät Vilho Keväänranta, Aune Keväänranta ja Alinta Keväänranta.
Pikaisella selauksella tutkien kirjassa ei heistä kerrota kuitenkaan sen enempää. Finna-hakupalvelu antaa Keväänranta-nimellä runsaasti tuloksia eri äänitteillä. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kev%C3%A4%C3%A4nranta&type=…
Finlex.fi sisältää nykyään ajantasaisen Suomen säädöskokoelman. Se on avoimesti verkossa käytettävissä, joten sitä voi käyttää missä vaan, myös kirjastossa.
Eduskunnan sivuilta löytyvässä lainsäädännön tekstien esittelyssä kerrotaan, että verkossa julkaistava säädöskokoelman sähköinen versio on vuoden 2012 alusta lähtien ensisijainen julkaisumuoto. Siellä mainitaan myös, että lakikirjoissa julkaistaan ajantasaistettuja versioita kotimaisista laeista. Nämä toimitetut lakitekstit eivät ole virallisia säädöslähteitä, mutta käytännössä niitä käytetään oikeutta tulkittaessa ja sovellettaessa. Painetuissa lakikirjoissa kerrotaan, mihin asti säädösmuutoksia on seurattu.
Suomalaisista Waffen SS -vapaaehtoisista on Veljesapu-Perinneyhdistys ry:n laatima matrikkeli, josta tiedon pitäisi löytyä:
Suomalaisten Waffen-SS -vapaaehtoisten matrikkeli 1941-1943. 2. p. Veljesapu, 2013.
Matrikkeliteos on useiden kirjastojen kokoelmissa ja saatavissa oman lähikirjaston kautta.
Muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on listattu esim. Agricola-portaalissa.
Sota-aikaisesta palveluksesta löytyy tietoja myös kyseisen henkilön kantakortista, joista enemmän Kansallisarkiston sivuilta.
Näyttää siltä, ettei Jean Plaidyn nimellä julkaistuja brittikuninkaallisia ja muita historiallisia henkilöitä käsitteleviä romaaneja ole suomennettu. Eleanor Hibbertin romaanien suomenkielisissä versioissa on käytetty samaa pseudonyymiä kuin alkuteoksissa: Victoria Holt -suomennokset on julkaistu Victoria Holtin kirjoina, Philippa Carrit Philippa Carrina. Muilla Hibbertin salanimillä (Elbur Ford, Kathleen Kellow, Anna Percival, Ellalice Tate) ja hänen omalla nimellään ilmestyneitä kirjoja ei ole käännetty suomeksi.
http://jeanplaidy.tripod.com/id18.htm
http://jeanplaidy.tripod.com/id21.htm
Suosittelemista helpottaisi, jos kertoisit hieman, mikä Westön kirjoissa erityisesti vetoaa. Onko se kerronta, historia-aiheet, Helsinki-kuvaus, suomenruotsalaisuus vai kaikki nämä yhdessä. Ymmärrettävää tietenkin on, ettei mieltymyksiä ole aina helppo eritellä, vaan kyse on kokonaisuudesta. Tähän listaan on kerätty sekä omiani että kollegoiden vinkkejä kotimaisen kirjallisuuden saralta. Samankaltaisia ne eivät Westön teosten kanssa arvatenkaan ole, mutta toivottavasti silti tutustumisenarvoisia.
Osassa on mainittu vain kirjailija, osassa myös tietty teos. Jos katsot kirjojen tietoja esimerkiksi Helmet-aineistohausta, voit asiasanoista päätellä, onko kirjan aihepiiri kiinnostava.
Andersson Claes: Oton elämä (ja sen jatko-osat)…
Linnut kykenevät tuottamaan hedelmöittymättömiä munia. Mikäli koirasta ei ole saatavilla, kun naaras on pesimävireessä, se voi munia hedelmöittymättömiä munia. Pöntössä olevat kuoriutumattomaksi jääneet munat voivat kuitenkin olla myös hedelmöittyneitä, mutta poikanen ei ole kehittynyt jostain syystä.
Lähteet ja lisätietoa
Uudenkaupungin Sanomat: Lintujen lemmenleikit https://www.uudenkaupunginsanomat.fi/2019/03/lintujen-lemmenleikit/
HS Lasten tiedekysymykset: https://www.hs.fi/tiede/art-2000005852527.html
Kysy luonnosta: https://suomenluonto.fi/uutiset/peppupusu/
Yle: Kymmenen erikoista faktaa munista https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/23/kymmenen-erikoista-faktaa-munista
Tämä kirja on tosiaan Suomen julkisissa kirjastoissa varsin harvinainen, mutta Kansalliskirjastossa siihen voi tutustua sekä suomen että ruotsin kielellä. Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastossa on vuoden 1954 suomenkielisestä painoksesta yksi kappale (http://luettelo.helmet.fi/record=b1518645~S9*fin), jota säilytetään työhuoneessa eikä sitä siis voi lainata. On kuitenkin mahdollisuus pyytää kirjastoa tekemään vain 10 sivua laajasta kuvakirjasesta valokopio (maksullinen) tai jos se teknisesti on kirjavarastossa mahdollista, digitaalinen skannauskopio (tekijänoikeuslain 12§:n mukaan tämä on yksityiseen käyttöön laillista). Kannattaa selvittää vaihtoehdot ottamalla suoraan yhteyttä Pasilan kirjavarastoon. Varastossa on avoimet ovat…
Pirjo Mikkasen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet (Otava, 2000 uudistettu laitos) kertoo, että Toivanen-nimen alkumuotona on pidetty vanhaa muinaissuomalaista miehennimeä Toiva. Toivaset lienevät samaa sukua kuin Toivaiset,
Vanhoja merkintöjä nimestä on lähinnä Viipurin seudulta ja Laatokan Karjalasta sekä pohjois-Savosta ja entise nOulun läänin alueelta. Ensimmäisiä merkintöjä nimestä ovat esimerkiksi L toijffwan 1556 Viipurin pitäjästä ja laurens Toiffuain 1563 Rantasalmelta sekä Antti toijffuon 1541 Kerimäki.
Sukunimenä Toivanen tunnettiin 1900-luvulla lähinnä Pohjois-Karjalassa. ja Pohjois-Savossa, mutta sitä tavattiin myös Itä-Savosta ja kainuusta. Laatokan Karjalan ja Viipurin seudun karjalaiset veivät nimen mennessään länsi-…
Aineistohaku Plussa-tietokannasta asiasanoja käyttämällä onnistuu kyllä, kunhan käytetyt sanat ovat oikeassa muodossa. Asiasanoitukset juju on siinä, että melkein kaikki sanat ovat monikkomuodossa. Siksi haku sanalla "sukunimi" ei tuota haluttua tulosta, kun taas asiasanalla "sukunimet" haku onnistuu huomattavasti paremmin. Samoin "etunimet" haulla saa paremman tuloksen kuin käyttämällä sanaa "etunimi". Jos taas käyttää pelkkää "nimet" asiasanaa, niin haun tulos on laaja käsittäen kaiken aineiston, jonka asiasanoituksessa kyseinen sana esiintyy.
Asiasanoitus ei aina ole niitä kaikkein helpoimpia tehtäviä, ja jos/kun aineiston paikantamisessa käytetään asiasanoja, niin pieni apu saattaa olla tarpeen. Jos asiasanoissa käytettävistä muodoista…
Essi Paju (oikealta nimeltään Päivi Lukkarila) on Kariston kirjailijoita. Näin loppuvuodesta teemme kirjastoissa hankintoja ensi kevään/kesän ilmestyvistä kirjoista ja Kariston ensi kevään kuvastosta 2022 ei näy mainintaa, että ainakaan keväällä/kesällä 2022 olisi ilmestymässä uutta teosta. Tämä ei tietenkään poissulje sitä mahdollisuutta, että Essi Paju olisi kirjoittamassa uutta lasten/nuorten tai aikuisten romaania, joka kenties ilmestyisikin esim. syksyllä 2022. Ne listat ilmestyvät sitten keväällä 2022 valikoitaviksi.
Rötti on Satakunnassa ja paikoin Etelä-Pohjanmaalla rohdinkankaasta (pellavan karkeasta kuituaineksesta kehrätyistä langoista kudottu kangas) käytetty nimitys. Röttihousut ovat siis rohdinhousuja.
Kansanomaiset miesten housut olivat käytön ja kangaslaadun mukaisesti joko arkisia rohdinhousuja tai pyhäisiä sarka- tai säämiskähousuja. Rohdinhousut olivat sekä arki- että työasuja; niitä voitiin pitää sarkahousujen alla alushousuina tai niillä suojattiin säämiskähousuja likaantumiselta.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Ildikó Lehtinen & Pirkko Sihvo, Rahwaan puku
Kysymäsi kirjan pohjalta ei koskaan tehty elokuvaa, sillä Erkki Karu sai potkut Suomi filmista 1931. Hän perusti heti SF:n, mutta
"Pieni sairaanhoitajatar" jäi edellisen firman omaisuudeksi, eikä Karun tekemä sopimus velvoittanut Suomi filmiä mihinkään.
Tieto saatu elokuvaneuvos Kari Uusitalolta.
Hotelli Jeriksestä Muoniosta kerrottiin, että sekä jierra- että jeris-sana tulee saamenkielisestä sanasta jieris, joka tarkoittaa hyvää apajapaikkaa. Alkuperäisessä merkityksessä sana on tarkoittanut etenkin kalapaikkaa.
Jerisjärvelle on tultu aikoinaan hyvinkin pitkän matkan takaa kalastamaan, koska se on ollut hyvin kalaisa järvi.
Kaikki em. nimet ovat siis peräisin saamen kielestä.
Kyseessä voisi olla Ines Lappalaisen kirjoittama ja Matti Lassilan kuvittama Liian mukava mörkö (Sanoma, 1980).
Lastenkirjallisuusinstituutin Onnet-tietokannassa kirjasta on tällainen kuvaus: "Mörkölän kuningas Plihta aikoo luopua kuninkaan virasta. Tilalle valitaan mörkö, joka esittää vaikuttavimman pelästymisnäytteen, hävinneet puolestaan passitetaan ikiajoiksi pimeimpään koloon. Kaksi mörköä uskaltautuu kisaan: Satasormi-Sakke ja Rintti. Sakke vaikuttaa ylivoimaiselta vastustajalta pienelle Rintille, joka on varsin vekkulin näköinen. Isän jä äidin varoituksista piittaamatta Rintti sitten eräänä päivänä livahtaa Haamuportista ihmisten maailmaan. Siellä hän joutuu muun muassa väkijoukon jahtaamaksi ja sirkukseen, mutta lopulta…
Someron kunta on kyllä liittynyt mukaan valtakunnalliseen e-kirjastoon, mutta valtakunnallinen e-kirjasto ja Ellibs ovat eri asioita. Valtakunnallinen e-kirjasto ei toimi kirjastokortin tunnuksilla, vaan sinne rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella (esim. mobiilivarmenne tai pankkitunnukset), koska e-kirjaston käyttöoikeus on sidoksissa asuinkuntaan eikä kirjastokorttiin, kuten Ellibs on. Valtakunnalliseen palveluun rekisteröidyttyäsi saat käyttöösi sen koko valikoiman. Someron verkkokirjaston info-osiossa kerrotaan, että Ellibsistä luovutaan asteittain uuden e-kirjaston tullessa käyttöön. Valtakunnallisen e-kirjaston sovelluksen voi ladata omalle laitteelle sovelluskaupasta. Ainakaan toistaiseksi palvelua ei ole mahdollista…
Suomi on useana vuonna peräkkäin valittu maailman onnellisimmaksi maaksi YK:n World Happiness Report -raportissa:Muun muassa seuraavat tekijät ovat edesauttaneet Suomen kärkisijoitusta kyseisen raportin paremmuusjärjestyksessä:Korkea elintaso: Suomi sijoittuu korkealle bruttokansantuotteella mitattuna, mikä tarkoittaa, että ihmisillä on hyvä taloudellinen tilanneSosiaalinen tuki: Suomalaiset kokevat saavansa tukea yhteisöltään ja läheisiltäänVapaus: Suomessa on korkea henkilökohtainen vapaus tehdä elämänvalintojaTerveys: Suomalaisilla on pitkä elinajanodote ja hyvä terveydenhuoltojärjestelmäKorruption vähäisyys: Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneista maistaLuottamus instituutioihin: Suomalaiset luottavat vahvasti yhteiskunnan…
Laki 358/1962 yksityisistä teistä on annettu vuonna 1962. https://finlex.fi/fi/laki/alkup/1962/19620358
Liitteenä asian käsittelyyn liittyvät asiakirjat sekä asian täysistuntokäsittelyyn liittyvät otteet pöytäkirjoista.
Asiakirjoissa on hallituksen esityksen tekstin jälkeen laki- ja talousvaliokunnan mietintö. Sen alussa on lueteltu ne asiantuntijat jotka ovat olleet valiokunnassa kyseessä olevasta asiasta kuultavina. Mietinnön lopussa on lueteltu ne valiokunnan kansanedustajajäsenet, jotka ovat osallistuneet asian käsittelyyn valiokunnassa.
Pöytäkirjoissa on otteet peräkkäin kyseisen asian 1.-3. täysistuntokäsittelystä. 1. käsittely alkaa pöytäkirjan sivulta 2654, 2. käsittely sivulta 2662 ja 3. käsittely…
1950-luvulla kerättiin jo singlemyyntilistoja, mutta niiden tiedot olivat joskus vajavaisia, eikä tarkkoja myyntilukuja kerrottu. Listat perustuivat aluksi kymmenen musiikkikaupan ilmoittamiin tietoihin. Esittäjiä ei myöskään alkuvuosina ilmoitettu, vaan kappale saattoi päästä suosioon useiden esittäjien versioina. 1953 listoilla on ykkösinä kolme kappaletta, joista mikään ei ole suomalainen iskelmä. Ensimmäisenä on Louis Armstrongin / Georgia Gibbsin Kiss of Fire, joka piti ykkössijaa yli puoli vuotta. 1.8.-1.10. ykkösenä on ollut Evelyn Künneken Egon ja loppuvuonna Percy Faithin / Mantovarin The Song from Moulin Rouge.Suomalaisia iskelmiä löytyy sen sijaan seuraavilta sijoilta pitkin vuotta. Muun muassa seuraavat kappaleet löytyvät…
