Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on Etelä-Hämeen keskusammattikoulun vuosikertomukset kyseisiltä vuosilta. Vuosikertomuksiin sisältyvät luettelot koulun opettajista ja oppilaista. Aakkosellisessa opettajaluettelossa on vuosittain yli 50 nimeä. Joidenkin opettajien opetusala ilmoitetaan luettelossa, mutta useimpien kohdalla on vain maininta siitä, onko kyseessä yleisaineiden opettaja, työnopettaja vai ammattiaineiden opettaja.
Lisäksi verkossa on luettavissa T. J. Mäkipuron historiikki "Etelä-Hämeen keskusammattikoulu 1946-1972" osoitteessa: https://skydrive.live.com/P.mvc#!/view.aspx/.Public/EHKAK.docx?cid=650e… Historiikissa mainitaan nimeltä useita opettajia. Tietoja muutamista Etelä-Hämeen keskusammattikoulun opettajista löytyy myös…
Sukunimi Nivala juontuu talon nimestä. Nivala-nimisiä taloja tunnetaan 1700-luvun lopulta useilta paikkakunnilta erityisesti nykyisen Pohjois-Pohjanmaan alueelta, mutta myös muualta Suomesta. Nimen kantana on sana niva, jonka merkityksiä ovat virtapaikka joessa, koski ja joen ylityspaikka.
Mikkonen, Pirjo - Paikkala Sirkka: Sukunimet (Otava 2000. ISBN.951-1-14936-9).
Siikajokilaakson asutuksen synty.
Wikipedian mukaan kaappaaja Jorma Takalan kuolinilmoitus olisi Helsingin Sanomien numerossa 30.8.1986 sivulla 4. HS Aikakoneessa on periaatteessa digitilaajien katsottavissa Helsingin Sanomien numerot vuosilta 1889-1997, mutta jostain syystä vuoden 1986 elokuun numerot päättyvät 20. päivään. Pasilan kirjastossa on kuitenkin mikrofilmattuna Helsingin Sanomat vuodesta 1904 ja kollega lähetti ystävällisesti kuvan kyseisestä sivusta. Runo on merkitty Inkeri Karvosen kirjoittamaksi ja kuuluu näin:
En kanna suruja, en huolta huomisen,
on joka hetki ainutkertainen.
Mä olen villiminkin villi poikanen,
jos kuonoon haavan saan kun taistelen,
en pelkää, valita tai vapise:
ei sovi semmoinen villiminkille.
Saima Harmajan runo…
Jäähallien energiankulutuksesta löytyy runsaasti tietoa verkosta. Aalto-yliopiston, VTT:n ja Suomen jääkiekkoliiton laatiman jääkiekkohallien energiatehokkuuden parantamiseen tarkoitetun ohjeistuksen mukaan suomalainen jäähalli kuluttaa keskimäärin 1800 MWh energiaa vuodessa. Ruotsin halleissa tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa sähköenergiasta kuluu jäähdytykseen. Hallin lämmitys vie seuraavaksi suurimman osuuden. Valaistus ja ilmanvaihto hoituvat jo pienemmällä kulutuksella. Kylmäkoneiston lauhde-energian hyödyntämisellä voidaan pienentää hallin lämpöenergian tarvetta.
https://jaahalliportaali.fi/files/jaahalliportaali_handbook.pdf
Aihetta käsittelevässä opinnäytetyössä määritellään jäähallin vuosittaista energiankulutusta myös näin…
Tosiaan näin näyttää olevan. Tarkistin kirjastomme hyllyssä olevat eri painosten Seitsemän veljestä -teokset sekä Kootut runot -teokset: romaaneissa sana on kaitsea, runokirjoissa kaitsia. Jos sanaa tarkastellaan ihan kieliopillisesti, Kielitoimiston sanakirja ja etymologinen sanakirja tuntevat vain muodon kaitsea. Runokokoelmaan johdannon kirjoittanut Lauri Viljanen kirjoittaa Kiven "runoasua koskevista epäjohdonmukaisuuksista" ja lisää, että "itse Kiven sanastoon ei tietenkään ole kajottu, vaikka siinä voikin toisinaan huomata hätäisen omatekoista ja sen tähden oudoksuttavaa." Tämä antaisi ymmärtää, että Koottuihin runoihin on pyritty saamaan Kiven teksti kuten hän on sen itse kirjoittanut, mutta se ei selitä, miksi ja missä vaiheessa…
Marjatta Kurenniemen Mustikkasadussa kerrotaan, että Mustikkarouvan mökki maalattiin siniseksi, koska punaväri oli kulunut mansikoihin, vadelmiin, omeniin, puolukoihin ja lasten poskiin. Mustikkasatu on Kurenniemen satukokoelmassa Sadepäivän satuja (Osakeyhtiö Valistus, v. 1948).
Tuon kolikon arvoksi annetaan teoksessa SUOMEN rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.]. - 9. p. - Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004 (Vaasa : Waasa Grapics) 5 – 450 € kunnosta riippuen. Kuntoluokitus on tarkemmin selostettu teoksessa sivulla 4. Yleisimmin tarjolla on kuntoluokkaan 1 kuuluvia rahoja, joiden arviohinta on 7 €. Kirjaan voi tutustua mm. Metson käsikirjastossa ja lainattaviakin kappaleita löytyy. Teoksen saatavuuden voi tarkastaa Internetistä osoitteesta www.tampere.fi/kirjasto/piki.
Suoraan sooloista tehtyjä transkriptionuotteja on kieltämättä hiukan hankala hakea, koska asia on voitu itse julkaisussa ilmaista monin eri tavoin, eikä luetteloiden tietojen pohjalta voi aina olla varma.
HelMet-kokoelmasta löytyvät ainakin seuraavat Oscar Petersonin sooloista tehnyt transkriptionuotit: Jazz piano solos (pysyvä viite http://luettelo.helmet.fi/record=b1453495~S9*fin); A Royal wedding suite (http://luettelo.helmet.fi/record=b1934124~S9*fin): Great jazz piano solos (vain yksi Peterson-transkriptio: http://luettelo.helmet.fi/record=b1766479~S9*fin); Jazz class (todennäköisesti, huonosti luetteloitu, http://luettelo.helmet.fi/record=b1453472~S9*fin).
Charlie Parkerin tilanne on parempi kuin Petersonilla, seuraavat ovat ainakin…
Valitettavasti sarjaa ei ole julkaistu Suomen markkinoilla vielä. Sarja on kyllä julkaistu dvd-boxina USA:n ja Euroopan versioina, mutta näissä ei ole suomenkielistä tekstitystä.
Linkit harrastajan sivuille, jotka on viimeksi päivitetty 30.9.2008:
http://www.elisanet.fi/riku.nx/dvd.htm
http://www.elisanet.fi/riku.nx/
21.9.2009 on asian puolesta luotu jo adressikin:
http://www.adressit.com/villipohjola
Helmet-kirjastot tarjoavat tällä hetkellä rajattuja palveluja. Varausten nouto kuitenkin onnistuu.
Lisätietoa poikkeusasioinnista Helmet-kirjastoissa löytyy osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_Helmetkirjastoissa_3011101(218105) .
Voit käyttää Yleisten kirjastojen verkkopalveluiden sivulta (http://www.kirjastot.fi/) löytyvää Linkkikirjastoa. Kun laitat Linkkikirjaston hakuruutuun sanan "ravintoaineet", löydät linkin FINELI: Elintarvikkeiden koostumustietopankki (http://www.ktl.fi/fineli/), josta vastaus kysymykseesi löytyy helposti. Voit klikata otsikkoa Raaka-aineet ryhmittäin ja sieltä palkokasvit, pähkinät, siemenet.
Kokonaisrasvan määrä 100 grammassa cashew-pähkinää on 46.3 g. Energiaa pähkinässä on 568.1 kcal / 2377.0 kJ. Tyydyttyneiden rasvahappojen määrä on 9.2 g, yksittäistyydyttymättömien rasvahappojen 27.3 g ja monityydyttymättömien rasvahappojen 7.9 g .
Kielitoimiston sanakirjan mukaan krossi on kappalemitta, joka tarkoittaa 12 tusinaa, eli 144 kappaletta. Otavan isossa tietosanakirjassa mainitaan, että sana tulee ranskan kielestä (grosse).
Tässä joitakin oikeuteen ja lakiin liittyviä sitaatteja:
Aequitas enim lucet ipsa per se. ("Oikeus valaisee itse itsensä.")
Cicero: Legibus omnes idcirco servimus, ut liberi esse possumus. ("Kaikki me noudatamme lakia voidaksemme olla vapaita.)"
Cicero: Aequo iure. ("Yhtäläisellä oikeudella.")
Vergilius: Iam redit et Virgo, redeunt Saturnia regna. ("Heti kun oikeus palaa, palaa kultainen aika.")
Lisäksi vielä joitakin yleisesti elämään ja oppimiseen liittyviä:
Caesar: Est rerum omnium magister usus. (“Kokemus on oppimestari…
Etymologiset sanakirjamme palauttavat romahtamisen verbiin "romista" ('rytistä, rämistä'): "romahtaa" on 'kaatua t. sortua rysähtäen'. Samaan yhteyteen kuuluu myös sana "romu". (Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R–Ö)
Kysymyksessä on suomalainen kansanlaulu nimeltä K-A-H-V-I-A.
Sanat ja sävel on mm. teoksessa On meillä nasta täti: leikkikenttien vanhoja laululeikkejä.
Wallvik-nimistää paikkakuntaa emme onnistuneet löytämään, mutta Vallvik-niminen taajama on Ruotsissa, Söderhamnin kunnassa:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Vallvik
Myös Suomessa on Vallvik. Se on kylä Mustasaaren (Korsholm) kunnassa:
https://www.mustasaari.fi/koe-ja-nae/liikunta/liikuntapaikat/hiihtoladu…
Valitettavasti näyttää siltä, että Charlotte Delbon teoksia ei löydy ainakaan Suomen suurimmista kirjastoista. Häneltä ei myöskään löydy suomennettuja teoksia. Englanniksi häneltä on saatavilla kaksi teosta, jotka ovat muistelmia: Auschwitz and After (1997) ja Days and Memory (1990). Hän on myös toimittanut teoksen Convoy to Auschwitz: Women of the French resistance (1997). Päätimme hankkia Turun kaupunginkirjastoon teokset Auschwitz and After ja Convoy to Auschwitz. Runokokoelmaa häneltä ei näytä olevan saatavilla.
Helsingin Sanomien vanhoja numeroita voi lukea Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Vanhemmat numerot ovat luettavissa mikrofilmattuina. Mikrofilmeistä voi ottaa valokopioita. Mikrofilmien lukemiseen tarkoitettu kone on varattavissa Varaamon kautta.http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
Mummosi siteeraa todennäköisesti Eeva Kilven runoa, joka alkaa säkeellä "Ja Jeesus sanoi: Tulkaa rakkaat vuohet". Se löytyy Kilven runokokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja (1972).
