Esimerkiksi seuraavat kirjat voisivat olla asiassa avuksi: Alborough: Miro ja uusi veli, Horse: Pikkukani ja uudet vauvat, Leblanc: Kun minusta tuli isoveli, Lobel: Äiti rakastaa aina sekä McAllister: Rakastan sinua, pikku Eelis. Näissä kaikissa käsitellään tunteita, joita pikkusisaruksen syntymä voi aiheuttaa sekä muistutetaan siitä, että rakkautta riittää kaikille.
Rekolan Eetu ja ruma Rusina on hieman pidempi ja humoristinen tarina sisarkateudesta. Myös perinteinen Wolden Sanna ja pikkuveli sekä Robberechtin Tyttö, joka tahtoi takaisin äidin vatsaan, voisi olla mukava lukea yhdessä. Holabirdin Anniina ja pikkusisko -kirjassa pikkukoululainen Anniinan on aluksi vaikea asettua isomman sisaruksen rooliin. Monissa näistä kirjoista…
Kaivattu satukirjasarja lienee vuosina 1963-65 ilmestynyt kahdeksanosainen Satumaailma. Kysymyksessä mainitut Helen Bannermanin kirjoittama Musta pikku Sambo ja Ivar Aroseniuksen Kissamatka löytyvät sarjan ensimmäisestä osasta Peukaloputti. Tässä kirjassa on vihreät kannet ja karhun kuva Louis Moen kuvakertomuksesta Sippe Sum takakannessa.
Satumaailman muut osat ovat Kotikartanolla, Kaukana metsässä, Taivaankannen alla, Avarassa maailmassa, Taikapuun oksilla, Yli vuorten ja laaksojen sekä Sateenkaaren portti.
Vuonna 1977 Satumaailman kolme ensimmäistä osaa julkaistiin uudistetussa asussa nimellä Sadun ja seikkailun maailma. Osien nimet ovat samat kuin Satumaailma-antologiassa.
Seija Simolan esittämä "Kuutamo" on sovitus Claude Debussyn pianosarjan "Suite bergamasque, L75" osasta nro 3, "Clair de lune". Suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Laulu alkaa: "Aikaan kuutamon kun kansi taivaan auki on".Nuotti sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25 (2022).
Kysymyksenne on hyvin laaja ja siihen on vaikea antaa täsmällistä vastausta. Hyviä tietoja saa esim Heikki Ojan kirjasta Aikakirja (Otava, 1999), jossa kuvataan sekä ajanlaskun (päivät, viikot jne) että ajanmittauksen (päivää lyhemmän ajan) kehitystä sekä maailmalla että Suomessa. Myös kirjasta Suomen kulttuurihistoria 2 : tunne ja tieto löytyy tietoa kalentereista ja kelloista.
Tässä muutamia otteita molemmista kirjoista:
* 7-päiväinen viikko on ollut ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 ajan viikonpäivät ovat toistuneet
* almanakka oli tärkeä tiedonlähde ja 1787 alkaen niissä käytettiin viikonpäivistä alkukirjaimia
* tavallisten suomalaisten elämään kello alkoi vaikuttaa merkittävämmin vasta 1800-luvun…
Sosionomin tutkintonimikettä käytetään kahdesta eri tutkinnosta:
- nykyään nimikettä sosionomi (amk) käytetään sosiaali- ja terveysalan (ja aluksi myös kasvatusalan) ammattikorkeakoulututkinnosta.
- 1990-luvun alkupuolelle saakka sosionomi oli alempi yhteiskuntatieteellinen korkeakoulututkinto, joka suoritettiin yliopistossa. Vanhempi nimike tutkinnolle oli sosiaalihuoltajatutkinto. Näiden tutkintojen myöntäminen lopetettiin 1990-luvun alkuun mennessä.
On siis kaksi eri sosionomin tutkintoa, jotka antavat eri kelpoisuudet.
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosionomi)
Nykyisen sosionomin ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut toimii sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muissa hyvinvointipalveluissa niin julkisella kuin yksityisellä…
Aktiivisuusrannekkeissa on useimmiten kiihtyvyysanturi, joka muuttaa tietyn edestakaisen liikkeen askelyksiköksi.Rannekkeen antama luku on parhaimmillaankin arvio, koska se saattaa laskea muutakin liikettä askeliksi.Aktiivisuusrannekkeeseen voidaan usein asettaa myös keskimääräinen askelpituus, jonka avulla ranneke laskee kuljetun matkan.Osa rannekkeista mittaa matkan GPS:n avulla.
Lieksan kirjaston kokoelmista löytyvä Anja Timosen Opintokohdesuunta 2 -moniste (https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11037557) kertoo, että:
”Varpasen koulupiiri perustettiin 1906.” (s. 28)
Osmo Kiiskisen ja Harri Sallisen Pielisjärven historia IV – 1865-1920 (https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.71139) kertoo lisäksi:
”Kyläläiset tekivät kouluanomuksen kuntakokoukselle, jossa se hyväksyttiin ja opetus päätettiin aloittaa syksyllä 1902. Näin ei käynyt, sillä kyläläiset eivät olleet ratkaisseet koulun sijaintipaikkaa. Syksyllä 1903 tehtiin uusi anomus, jossa toivottiin koulun rakentamista kahden vuoden kuluessa. Muutamat tilalliset olivat halukkaita antamaan tarvittavan tonttimaan ilmaiseksi. Kuntakokouksen…
Ulla Tillander-Godenhielmin teoksessa "The Russian imperial award system during the reign of Nicholas II 1894-1917" kerrotaan, että Nikolai II:n kruunajaisten muistomitalia jaettiin kruunajaisten valmisteluun osallistuneille virkamiehille ja sotilaille. Jaettujen mitalien määrästä ei kuitenkaan ole tietoa. Rahapajan www-sivuilla kerrotaan, että yleensä mitalien arvoon vaikuttaa laatu, suunnittelu, lyöntimäärä ja mitalin aihe. Mitaleista ei ole olemassa hinnastoja. Internetissä on kuitenkin esimerkiksi Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry:n ylläpitämä keskustelualue numismatiikan harrastajille. Siellä voi kysyä alan harrastajien arvioita mitalin hinnasta:
http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/index.php
Tietoa mitalien keräilystä rahapajan www-…
Jos kyseessä joulutervehdyksen ikimerkki, jonka maksumerkintänä on lumihiutale, voi käyttää aiemmin ostettuja joulumerkkejä myös seuraavina vuosina.
Lähde: Postimerkit - Posti
Kappaleen säveltäjä on Elaine Brown, joka oli Mustien pantterien johtaja. Alkuperäisnimi on The Meeting.
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://elainebrown.org/
Toivottavasti seuraavista teos- / artikkelitiedoista on hyötyä. Opinnäytetöitä saa yliopiston laitoksilta ainakin katsottavaksi ja niitä voi yrittää kaukolainata lähikirjaston kautta. Artikkeleita (viitteessä lukee ARTO) voi kysyä esim. yliopistonsa kirjaston kautta:
Tofferi, Heile, Illokutiivisen sävyn ilmeneminen englannissa / Heile Tofferi [Turku] , 1987. Pro gradu -työ : Turun yliopisto , englantilainen filologia.
Ropponen, Sirpa, Der illokutionäre Akt : ein sprechakttheoretischer Ansatz / Sirpa Ropponen. Helsinki : Helsingin yliopisto , 1999. Pro gradu -työ , Germaaninen filologia
Lähteenmäki, Mika, Ironian loogis-pragmaattisista malleista (artikkeli kokoomateoksessa). Puhekulttuurit ja kielten oppiminen : AFinLAn vuosikirja 1994.…
Tuija Lehtiselle voi lähettää fanipostia. Hänen sähköpostiosoitteensa löytyy ainakin kahdelta webbisivulta:
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli - Tuija Lehtinen
http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=24
Pakkala-kirjailijatietokanta - Tuija Lehtinen
http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=lehtinen&formid=kirre&rppg=50&sort=a…;
Suurin osa Suomen historiaan keskittyvistä yleisteoksista käsittelee myös autonomian aikaa. Tällaisia teoksia ovat mm. seuraavat:
Vahtola, Jouko
Suomen historia : jääkaudesta Euroopan unioniin
Otava, 2003
Meinander, Henrik
Suomen historia : linjat, rakenteet, käännekohdat / Henrik Meinander ; suomentanut Paula Autio
WSOY, 2006
Jutikkala, Eino
Suomen historia
6. uud. p., WSOY, 2002
Ylikangas, Heikki
Suomen historian solmukohdat
WSOY, 2007
Suomen historia 6: Romantiikasta modernismiin, rajamaasta tasavallaksi
Weilin + Göös, 1987
Haku Helmet -tietokannasta hakusanoilla: Helsinki autonomia, antoi tulokseksi mm. seuraavat teokset:
Helsingin kaupungin historia. IV osa, ensimmäinen nide: Ajanjakso 1875-1918
Helsingin kaupunki, 1955
Engman,…
Tällaista selvitystä emme löytäneet, mutta mm. avioeron syitä on selvitetty Jouko Kiisken väitöskirjassa Suomalainen avioero 2000-luvun alussa : miksi avioliitto puretaan, miten ero koetaan ja miten siitä selviydytään? (Itä-Suomen yliopisto, 2011). Väitöskirja on luettavissa myös verkossa:
eRepo - Suomalainen avioero 2000-luvun alussa : miksi avioliitto puretaan, miten ero koetaan ja miten siitä selviydytään? (uef.fi)
Ruotsinkielisessä Hannah Dangin opinnäytetyössä on myös selvitetty avioerojen syitä: Varför skiljer man sig? : en systematisk litteraturstudie av olika förklaringsmodeller till skilsmässa (pro gradu, Åbo Akademi, 2014).
Helpoin tapa etsiä isotekstisiä kirjoja Helmetistä on kirjoittaa ”isotekstiset kirjat” sanahakuun, jonka jälkeen näytölle tulee kaikki isotekstiset kirjat uutuusjärjestyksessä.
Varausmaksu peritään tilatusta aikuisten aineistosta. Lasten- ja nuorten aineistosta ei peritä varausmaksua. Tämä on pääsääntö.
Tehdessäsi varausta HelMetin kautta, katso, onko kirja aikuisten vai lasten aineistoa. Sen näkee siitä, miltä osastolta kirja tulee. Kirjan osaston kohdassa lukee joko las (lastenaineistoa) tai aik (aikuisten aineistoa). Entresse teukka ja Sello pointti ovat nuorten osastoja, ja niiden aineisto on maksutonta.
Love hina -kirjojen kohdalla tilanne on vaihteleva. Se on eri kirjastoissa sijoitettu joko lasten, nuorten tai aikuisten kokoelmiin. Jos saat Love hina -kirjan, joka tulee toisen kirjaston lasten tai nuorten kokoelmasta, tilanne on selvä, siitä ei oteta maksua. Mikäli varaamasi kirja on sijoitettu eri…
Kyseessä on Talvilaulu, jonka tekijä on Heikki Klemetti. Laulu alkaa sanoilla "Terve taas, sä talvi raikas". Se löytyy ainakin laulukirjoista Perinnemaisemia lauluin (toim. Kalevi Heikkinen, 2006) ja Kansanopiston laulukirja: nuottipainos (1947).
Tarkoitatko kehitysromaania vai kehyskertomusta?
Yrjö Hosiaisluoma määrittelee teoksessaan "Kirjallisuuden sanakirja" (WSOY, 2003) kehitysromaanin romaaniksi, jossa on keskeistä henkilöhahmon sisäisen ja ulkoisen kehityksen ja persoonallisuuden kypsymisen kuvaus. Kehitysromaanista käytetään usein sen saksankielistä termiä Bildungsroman, koska sen juuret juontuvat Saksan romantiikasta. Edustavia kehitysromaaneja ovat mm. Christoph Wielandin "Geschichte des Agathon" (1766-67), Goethen "Wilhem Meisterin oppivuodet" (1796), Kellerin "Viheriä Heikki" (1879-80), Dickensin "David Copperfield" (1849-50), Arvid Järnefeltin "Isänmaa" (1893) ja Toivo Pekkasen "Tehtaan varjossa" (1932).
Kehyskertomus on teoksen varsinaisesta kertomuksesta tai…
