Kustantajan mukaan Tui Sutherlandin Tulisiivet -fantasiakirjasarja on suunnattu noin 8-12-vuotiaille. Sarja on samankaltainen ja suunnattu samalle kohderyhmälle kuin esimerkiksi Harry Potter- tai Soturikissat-sarjat. Lapset ovat toki yksilöitä ja kirjojen sopivuuteen vaikuttaa myös esimerkiksi lukutaidon taso. Lisätietoa eri medioiden sisällöstä ja sopivuudesta lapsille löytyy esimerkiksi englanninkieliseltä Common Sense Media -sivustolta, tässä linkki sivuston ja sen lukijoiden arvioon ensimmäisestä Tulisiivet-sarjan kirjasta.
Säkeet ovat melko lähellä ruotsalaisen Carl Michael Bellmanin Så lunka vi så småningom -nimisen kappaleen käännöstä. Kyseinen kappale on Fredmanin laulu nro 21, ja laulusta on ainakin kolme suomennosta:
1. Reino Hirviseppä: Juokaamme veikot/Kesteissä (alkusanat "Niin pannaan hölkäks hiljalleen")
2. Liisa Ryömä: Laulu 21 (alkusanat "Näin hummatessa huoletta")
3. Jukka Tabermann: Fredmanin laulu 21 (alkusanat "Niin pikku hiljaa poistumme")
Jukka Tabermannin käännöksessä mainitaan säkeet "onko hautakuoppa liian syvä, niinpä siis ota ryyppy hyvä".
Lähteet:
https://emakbakea.files.wordpress.com/2018/12/Bellman.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ennen_viimeist%C3%A4_maljaa
http://www.songcoleta.com/lyrics/fredmanin_laulu_numero_21_(vesa-…
Waltari-sitaatti on runosta Ihmisen katoavaisuus, sen kolmannen säkeistön neljä ensimmäistä säettä: "Me olemme niinkuin uni / tai niinkuin ruoho maan, / joka aamulla puhkee kukkaan / ja ehtoolla leikataan..." – Runo ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1927 Waltarin kokoelmassa Sinun ristisi juureen : uskonnollisia runoja. Sen voi löytää myös Ritva Haavikon toimittamasta Waltari-valikoimasta Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978.
Ohjelman teemakappale on englantilaisen The Creation-yhtyeen Making Time vuodelta 1966.Lähteet:https://www.imdb.com/title/tt6417190/fullcredits/?ref_=tt_cst_sm#music_department (Osiossa Music Department)https://en.wikipedia.org/wiki/Making_Time#:~:text=Since%202017%2C%20it%20has%20been,was%20named%20after%20the%20song.
Hei
Kirjastot.fi:n kautta ei voi lainata kirjoja. Jos haluat lainata kirjan Lahden kaupunginkirjastosta suosittelen menemään lähikirjastoosi ja pyytämään heitä kaukolainaamaan kirjan. Tämä saatta olla maksullinen palvelu.
'Surprised by Joy' on vuonna 1815 Wordsworthin kirjoittama 14-säkeinen sonetti. Etenkin ensimmäinen säe ”Surprised by joy – impatient as the wind” on suosittu ja usein käytetty lainaus. Runon suomennosta emme onnistuneet löytämään. Wordworthin runoja on suomennettu runsaasti, ja etenkin kääntäjä Aale Tynni on suomentanut niitä kymmenittäin. Kattavin kokoelma hänen runoistaan on Runoja (Wordsworth, William, et al. Runoja. 1949.) ja joitain yksittäisiä runoja löytyy antologiateoksistakin, kuten Järvikoulun runotar (Tapionlinna, Tellervo. Järvikoulun Runotar: Dorothy Wordsworth Ja Hänen Vaikutuksensa William Wordsworthiin Ja S. T. Coleridgeen. WSOY, 1946.)
Näin yksityiskohtaista tietoa amerikkalaisesta käytännöstä ei löytynyt. Vuonna 1903 sormenjäljet otettiin USA:ssa käyttöön henkilöllisyydentoteamiskeinona ja vuonna 1905 perustettiin Washingtoniin sormenjälkikorttien keskitetty kokoelma (Bureau of Criminal Identification). Yhä useammat lainvalvontaviranomaiset perustivat omia sormenjälkien tunnistamisjärjestelmiä. Poliisiviranomaisten kasvava tarve saada valtakunnallinen sormenjälkien säilytyspaikka johti siihen, että vuonna 1924 Yhdysvaltain keskusrikospoliisi FBI:hin perustettiin sormenjälkien tunnistusosasto, joka toimi keskitetysti liittovaltion tasolla. Vuoteen 1946 mennessä sen kokoelmissa oli 100 miljoonaa sormenjälkikorttia käsin pidetyssä kortistossa ja vuoteen 1971 200 miljoonaa…
Giovanni Boccaccion Decameronen kertomuksilla ei ole suomennoksessa nimiä, kuten ei ole alkuteoksessakaan. Kertomukset on "nimetty" päivän ja kertomuksen järjestyksen mukaan: Ensimmäinen päivä - Ensimmäinen kertomus jne.
Viidennen päivän kahdeksannen kertomuksen päähenkilö on Nastagio degli Onesti. Kertomuksen esittelevä johdanto alkaa: "Nastagio degli Onesti rakastaa Traversaron sukuun kuuluvaa naista ja tuhlaa omaisuutensa saamatta vastarakkautta."
http://www.letteraturaitaliana.net/pdf/Volume_2/t318.pdf
http://www.liberliber.it/mediateca/libri/b/boccaccio/decameron_branca/p…
Boccaccio, Giovanni: Decamerone (suom. Ilmari Lahti, Vilho Hokkanen, Tammi, 1983)
Jos sisällissotaa ja sen jälkiselvittelyjä ei huomioida, rauhan aikana ei suoritettu teloituksia. Pääsääntöisesti sotaväen rikoslain vakoilua koskeva säännös 67 § koski ulkomaalaisia, ja vakoiluun syyllistyneet suomalaiset tuomittiin maanpetoksesta (siviilit) tai sotapetoksesta (sotilaat). Käytäntö oli hieman horjuva pitkään Neuvostoliitossa oleskelleiden Suomen kansalaisten kohdalla.
Vuosina 1939-1946 tuomittiin yhteensä 681 kuolemanrangaistusta, joista ainakin 528 pantiin täytäntöön. Valtaosa tuomituista (522) ja teloitetuista (443) oli Neuvostoliiton kansalaisia. Tuomituista Suomen kansalaisia oli 157, joista 85 teloitettiin. Heistä 67 oli sotilaita, 15 siviilejä ja kolme kuului Neuvostoliiton armeijaan. Maanpetoksesta ja Suomen…
Silmäilin läpi Suomen pääministereinä toimineiden henkilöiden tiedot Wikipediasta ja kirjastossa sähköisenä käytettävissä olevasta Kansallisbiografiasta. Neljän pääministerin kohdalla ei ollut mainintaa lapsista:
Rafael Erich
Johannes Virolainen
Kalevi Sorsa
Anneli Jäätteenmäki
Suomalaisen spekulatiivisen fiktion joukosta löytyy runsaasti dystopia-kirjallisuutta, mutta hyvin vähän kirjallisuutta mikä olisi samanlaista kuin Orwellin 1984. 1984 sijoittuu totalitaristiseen valvonta-yhteiskuntaan, jossa valtio kontrolloi ihmisten elämää ja määrittää tarkasti heidän asemansa. Suomessa dystopiakirjallisuutta on alettu kirjoittamaan verraten myöhemmin ja sen vuoksi myös pohdiskeltavat aiheet ovat muuttuneet. Eniten esiintyy esim. ilmastonmuutosta käsittelevää dystopiaa.
Lähinnä tätä teosta on kenties Maarit Verrosen "Karsintavaihe" kirja, jonka kuvaamassa yhteiskunnassa työnteko on pakollista ja pitkälle kontrolloitua. Työ määrittelee asuinpaikan ja aseman yhteiskunnassa, minkä vuoksi monet käyttävät psyykenlääkkeitä…
Kyseessä voisi olla Muriel Denisonin Susanna-sarjaan kuuluva Susanna ja kullankaivajat (Tammi, 1953). 1800-luvun loppuvuosiin sijoittuvassa kirjassa Susanna seikkailee Kanadan kullankaivajien parissa Yukonissa ja osallistuu muun muassa koiravaljakkoajoihin.
Kirjoja siheesta ei valitettavasti löytynyt. Tässä kuitenkin muutama artikkeliviite koskien kirjastoja Iso-Britanniassa.
Monk, Des: The delivery of IT skills: a tale of two countries. Julkaisussa: Hallinnon tutkimus. Tampere : Hallinnon tutkimuksen seura. ISSN 0359-6680. 19 (2000) : 3 , s. 312-319
Monk, Des: Avointen ja etäkäyttöisten opintomateriaalien kehittäminen: menettelytapoihin liittyviä kysymyksiä Englannissa ja Suomessa. Julkaisussa: Informaatiotutkimus. Tampere : Kirjastotieteen ja informatiikan yhdistys. ISSN 1239-3614. 21 (2002) : 2 , s. 51-56
Kononen, Leena: Croydon Clocktower : tietohuoltoa englantilaisittain. Julkaisussa Tietopalvelu. Helsinki : Tietopalveluseura. ISSN 0782-825X. 14 (1999) : 3 , s. 26-27
e-Government…
MTV-uutiset uutisoi (8.4.2016) "jauhomakkaroiksi" kutsutuista makkaroista. Uutisen mukaan kutsumanimi johtaa harhaan. Kotimaiset grilli- ja lenkkimakkarat eivät sisällä vehnäjauhoja, vaan niissä käytettävä jauho on aina ollut ja edelleen on perunatärkkelystä eli perunajauhoa. Siksi ne myös yleensä ovat gluteenittomia:
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/jauhomakkaroihin-liittyy-sitkea-uskomus-tama-on-totuus-makkaroissa-kaytettavista-jauhoista/5832704#gs.kggk7k
Pikaisella silmäyksellä Finelin (eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankin) sivuilta löytyvien makkaroiden ravintoainekoostumustietojen mukaan lähes kaikki makkarat ovat gluteenittomia
https://…
Hei,
Kyseessä on kappale "El Cóndor Pasa (If I Could)". Kyseessä on alun perin perulaisen Daniel Alomía Roblesin 1913 säveltämä kappale, josta Simon & Garfunkel teki cover-version 1970 levylle "Bridge over troubled water".
Hei!
Ilman lukitusta varattu aineisto nimenomaan saapuu valitsemaasi kirjastoon, lukitus taas estää sen. HelMet-ohjeissa kerrotaan varauksen lukitsemisesta seuraavasti:
Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä".
Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä".
Hallitus päätti 30.3. jatkaa koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi aiemmin päätettyjä rajoitustoimia 13. toukokuuta 2020 saakka.
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-jatkaa-poikkeusoloihin-liittyvia-toimia-13-toukokuuta-saakka
Kyseessä voisi olla Eva Ibbotsonin tarina "Pelastakaa kummitukset". Siinä Rick-niminen koulupoika koettaa auttaa kodittomaksi joutuvaa kummitusperhettä, ja muun avun lisäksi hän antaa myös pienen, sairaan vampyyrin imeä verta ranteestaan.
Tarina löytyy Helsingin kirjastoista kolmen kasetin äänikirjana (http://www.helmet.fi/record=b1308796~S9*fin) ja kirjana Espoon, Helsingin ja Kauniaisten kirjastoista (http://www.helmet.fi/record=b1308795~S9*fin).
"manspread" on suomeksi "äijähaara", viittaa miesten tapaan istua julkisessa liikennevälineessä jalat levällään tilaa vieden. Sen vastapari on "shebagging", naisten tapa viedä tilaa kantamuksillaan ja laukuillaan, jotka asetetaan viereiselle istuimelle, jotta siihen ei istuisi kukaan muu. Sille ei liene suomenkielistä vastinetta.
"mansplain" tarkoittaa alentuvaa, kaikkitietävää tapaa selittää asioita. Alkuosa "man" (mies) perustuu ajatukselle, että tällainen käytös hyväksytään helposti miehiltä. Suomeksi se on "miesselittäminen".
Kuvailemasi hypoteettinen tilanne koskisi varmasti myös muita tuotantoeläimiä eikä pelkästään lehmiä. Vegaaniliiton sivuilla Usein kysytyt kysymykset -osiossa kysymykseen "mitä eläimille tehdään/tehtäisiin jos niitä ei syötäisi?" on vastattu näin: "Tuotannossa olevia eläimiä on paljon, koska niitä lisäännytetään jatkuvasti suuria määriä vastaamaan eläinkunnan tuotteiden kysyntään. Eläinten määrää voitaisiin vähentää lopettamalla eläinten pakotettu lisääntyminen." Vastauksessa ei kuitenkaan pohdita asiaa tämän tarkemmin. Vegaaniliitto kehottaa ottamaan yhteyttä, jos jokin asia askarruttaa.Vegaaniasiaa on käsitelty Suomen mittakaavassa, vaikkakaan ei kovin syvällisesti, Ylen nettiartikkelissa Tervetuloa vegaani-Suomeen. Luonnonvarakeskuksen…
