Turun kaupunginkirjastosta eikä muistakaan yleisistä kirjastoista löydy näitä vuosikertoja. Jos pääset Turkuun katsomaan, Eeva-lehti 1967-1968 löytyy sekä Turun yliopiston kirjastosta että Åbo Akademin kirjastosta.
https://finna.fi/Record/utu.993074015405971
https://finna.fi/Record/abo.9911294523405972
Tarkempaa tietoa, missä numeroissa jatkokertomus on, ei ole löytynyt, mutta voit tilata vuosikerrat etukäteen katsottavaksesi lukusaliin.
Eeva Karvisen pro gradussa "Debytantti pidoissa ja pannassa: Kaari Utrion Eevan tyttäret – teoksen vastaanotto 1984 – 85 naishistorian tutkijoiden yhteisön ja jokapäiväisten historian kuvien maailmassa" sanotaan "Viiteen opiskeluvuoteen oli sisältynyt kaksi pro gradua. Ne oli jo hyödynnetty…
Etsitty kirja saattaisi olla Tony Hutchingsin Meneviä esineitä (Artko, 1977).
Richard Scarryn tuotannosta lähimmäs menee Iloinen ilmakirja (Tammi, 1973). Tässä tosin yhdellä aukeamalla on yleensä useita kuvia, mutta muut tuntomerkit täsmäävät.
Nykysuomen sanakirja, osa 4 (WSOY, 1996), kertoo palkka-sanan eri merkityksistä mm. seuraavaa sivulla 189: "Paha saa aina palkkansa 'rangaistuksensa'". Eli pahan palkka on rangaistus pahantekijälle.
Suuressa sitaattisanakirjassa, osassa 3 (Otava 1982) s. 267, mainitaan seuraavanlainen sitaatti: "Tää opetus nyt mielees paina:/ On paha pahan palkka aina" Wilhelm Busch (1832-1908). Busch on kirjoittanut mm. tunnetun lastenkirjan "Maks ja Morits - kertomus kahden pojan seitsemästä kepposesta"
Kirjan kustantajan Tammen mukaan Christopher Paolinin kirja Brisingr ilmestyy suomeksi maaliskuussa 2009. Kirja on kolmas osa sarjassa Perillinen. http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513132231/
Matilda (Tilly) Soldan oli syntynyt 16.2.1873 ja hän kuoli 6.9.1931. Tiedot ovat peräisin Tuula Levon todellisuuspohjaisesta romaanista ”Neiti Soldan” (Otava, v. 2000) ja Järvenpään taide-museosta.
Nils Björn (Nisse) Soldan oli syntynyt 6.10.1902 ja hän kuoli 9.9.1953. Lisätietoja hänestä löytyy Suomen Kansallisbiografian osasta 9 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, v. 2007) ja Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Bj%C3%B6rn_Soldan .
Matti Yrjänä Joensuun kirjassa ”Harjunpää ja rakkauden nälkä” tapahtuu pankkiryöstö Museokatu 18:ssa Helsingissä. Helsinki-aiheisia kirjoja voi etsiä Tarinoiden Helsinki –sivustolta esim. kadunnimen perusteella: ’selaa paikkoja’ – ’kirjoita osoite’. http://www.tarinoidenhelsinki.fi/ .
Jatkossa kannattaa…
Punahilkasta on tehty paljon erilaisia mukaelmia. Näistä lähimmäs kysymyksessä kuvailtua mennee Tomi Ungererin kirjasta Petronella ja muita satuja (Weilin+Göös, 1975) löytyvä versio. Siinä Punahilkka lähtee viemään viikoittaista ruoka-avustusta läpikotaisin pahalle isoäidilleen. Matkallaan tyttö kohtaa ystävällisen suden, joka tahtoo viedä hänet palatsiinsa. He lähtevät, menevät naimisiin, saavat paljon lapsia ja elävät onnellisina ikänsä kaiken. Sen sijaan ilman ruokaa jäänyt isoäiti kutistui, kunnes oli enää vaaksan mittainen. Viimeksi hänet nähtiin tyhjentämässä muuatta ruokakomeroa erään sopulin seurassa. Sadun lopussa on kuva isoäidistä reikäjuuston ääressä enemmän rottaa tai hiirtä kuin sopulia muistuttavan jyrsijän kanssa.
Italialainen sarja Käskijän merkki (Il segno del comando, 1971) nähtiin Suomessa vuonna 1973 MTV:n ohjelmistossa.
http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/k%C3%A4skij%C3%A4n-merkki.htm
https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4skij%C3%A4n_merkki
Monissa maissa on käytössä jonkinlainen henkilötunnus- tai sosiaaliturvatunnusjärjestelmä, mutta niiden käyttötarkoitukset ja muodot voivat luonnollisesti olla erilaisia kuin Suomessa. Englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/National_identification_number tarjoaa aika hyvän katsauksen asiasta. Siitä käy hyvin ilmi, miten erilaisia käytännöt voivat olla. Jotkut saattavat myös suhtautua epäluuloisesti siihen, että valtio numeroi ihmisiä ja kerää heistä rekisteriä.
Koska tunnuksen käyttö voi olla maailmalla hyvin erilaista kuin Suomessa eikä monessakaan maassa henkilötunnus ole samanlainen kuin Suomessa, ei liene ihme, jos suomalainen henkilötunnus herättää maailmalla hämmennystä. Kansallisilla…
Johanna Tuomolan jännitystrilogian kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt. Ilmestymisen ajankohdasta ei ole ennakkotietoa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Tässä Yleisradion jutussa kerrotaan, että Itämereen arvioidaan upotetun noin 50 000 tonnia kemiallisia aseita ja ainakin 200 000 tonnia tavallisia ammuksia. Osa näistä on vaurioitunut ja vuotaa, toiset taas syöpyvät hitaasti. Lähes kaikista näistä katsotaan voivan lähteä ympäristölle ja eliöstölle haitallisia kemikaaleja tulevan vuosisadan aikana.
https://yle.fi/uutiset/3-12272316
Tiede-lehden artikkelissa kertoo tarkemmin, mitä vaarallisia kemikaaleja mereen päätyi toisen maailmansodan jälkeen sekä mihin paikoin kemiallisia aseita erityisesti upotettiin. Upotuksien tarkkoja määriä, koostumuksia ja sijainteja ei tunneta, minkä takia on epäselvää, kuinka paljon potentiaalisesti ongelmallisia aineita Itämeressä voi olla…
Kiitokset kirjoista tai äänikirjoista voi lähettää helposti suoraan kustantajalle. Aku Laitisen lukemat kirjat on pääosin kustantanut Karisto.
https://www.karisto.fi/
Ponia täytyy mm. ruokkia, harjata, sen karsina pitää puhtaana ja huolehtia että se saa tarpeeksi liikuntaa.
Ponien hoidosta löytyy kirjastosta useita kirjoja. Esimerkiksi David Taylorin Ponit:käsikirja, Sandy Ransfordin Hevosharrastajan käsikirja : Hevoset ja ponit ja Emma Rostin Nuoren hevosenhoitajan opas. Myös hakemalla HelMet-haussa sanalla ponit saat paljon ehdotuksia kiinnostaviksi luettaviksi. Suosittelemme myös Norman Thelwellin hauskoja Heppahöperö-sarjan kirjoja.
Zacharias Topeliuksen runon Ljungblommor suomennos Kanervankukkia sisältyy Topeliuksen koottujen teosten osaan XI. Runon on suomentanut Otto Manninen.
Topelius, Zacharias: Kootut teokset : XI : Runoja (WSOY, 1931)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kappaleen on laulanut suomeksi useampikin laulaja, ja myös suomennoksia on useita. Kuulut mulle vain -nimisenä sen ovat esittäneet Leena Lintula, Tamara Hramova ja Ingmar Englundin yhtye, Reijo Ahola ja Bohemes ja Yari & Se. Tarkempia tietoja hakupalvelu Finnasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+king+pee+wee+%22kuulut+mul…
Olet mun sä vain -nimisenä kappaleen on esittänyt Jorma Kääriäinen & Agents:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+king+pee+wee+%22olet+mun+s…
Olet yksin mun -nimisenä sen on esittänyt Jussi & The Boys:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+king+pee+wee+%22olet+yksin…
Tilinpidollinen termi saldo on lainaa italiasta ja merkitsee jäännöstä eli tulojen ja menojen erotusta, käytännssä esimerkiksi pankkitilillä olevaa rahasummaa. Italian saldo on substantiivijohdos verbistä saldare 'täydentää, tehdä kokonaiseksi', ja tämä juontuu puolestaan latinan verbistä solidāre, joka on johdos adjektiivista solidus 'luja, kiinteä, kokonainen'. Suomeen saldo on epäilemättä lainattu ruotsista, jossa sana on ollut käytössä 1600-luvulta alkaen. Suomen kirjakielessä saldo-sanaa on alettu suomalaisena sanana käyttää 1800-luvun jälkipuoliskolla; se mainitaan ainakin jo Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1865.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Akseli, Suomen almanakassa 23.3.vuodesta 1900, sitä ennen vuodesta 1858 Aksel, joka on suomalainen asu almanakassa vuodesta 1739 olleesta Axelista. Nimi on tanskalaisperäinen uudelleenmuodostelma heprean nimestä Absalom "rauhan isä".
Justus (lat.oikeamielinen, rehellinen, vanhurskas), Uudessa testamentissa mies, jota ehdotettiin apostolksi. Katolisessa kirkossa Justus on neljäntoista pyhimyksen nimi. Suomen almanakassa 1708-1917 nimi oli 2.9. Päivä viittaa ranskaliseen v.350 virkaansa tulleeseen Lyonin piispaan, jonka kerrotaan 380-luvun alussa luopuneen virka-asemastaan ja eläneen erakkona kuolemaansa asti vuoteen 390.
Lähteet:Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa: Uusi suomalainen nimikirja
Vuonna 1917 Haukiputaalla toimivat Asemakylän, Pohjois-Kellon, Putaan, Kirkonniemen, Jokikylän koulu, Keski-Kellon, Etelä-Kellon ja Sahankylän koulut.
Kansakoulun alkaessa ensimmäistä kertaa 1875 oppilaita oli 50, joiden joukossa jopa 17-vuotiaita. Kevätlukukaudella oppilaita oli jo 73. Kyseisenä vuonna opetettiin uskontoa, kirjoitusta, laskentoa, maantietoa, suomea (lukemista), laulua ja käsitöitä. Kuitenkin ainakin lukemistunteja on käytetty läksyjen kirjoittamiseen, sillä muita oppikirjoja kuin raamatunhistoria ja katkismus ei ollut.
Tietoja kouluoloista 1900-luvun alussa löytyy seuraavista julkaisuista:
- Jaakko Jussila: Silmäys Haukiputaan kunnan kansakoulujen vaiheisiin vuosina 1875-1925 (1925)
- Koulutaival: Haukiputaan kunnan…
Osaa kirjaston aineistosta ei voi varata. Tällaista aineistoa ovat Bestseller-kirjat, lainattavat esineet ja joissakin kirjastoissa olevien ns. pokkarihyllyjen aineisto. Aineisto, jossa on merkintä "ei varata", on lainattavaa aineistoa, tosin sen laina-aika on yleensä lyhyempi eikä aineistojen lainoja myöskään voi uusia.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tarkoittanet Mikael Nybergin säveltämää laulua Immi Hellénin runoon Pieni Paavo.
Runo alkaa näin:
Paavopoika aivan yksin
suureen metsään juoksi,
saapui siellä järven rantaan,
suuren harmaan hongan luoksi.
Voit lukea koko runon täältä.
https://fi.wikisource.org/wiki/Pieni_Paavo
Laulu sisältyy esimerkiksi Hilja Karttusen alakansakoulun laulukirjaan Mitä me laulaisimme? (1927)
