Lausahdus "pinkki on Intian laivastonsininen" on peräisin toimittaja Diana Vreelandin suusta. Vuonna 1956 valokuvaaja Norman Parkinson kuvasi Intiassa Voguelle kohahduttavan muotikuvien sarjan, jossa länsimaista muotia yhdistettiin Intian värikkääseen ja runsaaseen ympäristöön. Harpers Bazaarin päätoimittaja Diana Vreeland kommentoi kuvia näin: "How clever of you, Mr Parkinson, also to know that pink is the navy blue of India." Kommentin voi tulkita viittaavan kulttuurisidonnaisiin tapoihin käyttää kirkkaita värejä ja siihen, miten kyseisissä kuvissa pinkki näyttää tavalliselta, perinteiseltä ja arvokkaalta väriltä, joka sopii kaiken kanssa - eli hieman samaan tapaan kuin laivastonsinistä pidetään länsimaissa konservatiivisena, neutraalina…
Perinteinen merkitys on juuri ja vain tämä itsestään selvän asian toteaminen. Wikipediassa ilmaisu on otettu vielä vakavammin eli ilmaisua voi käyttää myös kertomaan, että jonkun mielestä artikkelin tietosisältö on olematon. Ilmaisun alkuperää ei kukaan varmaan enää muista.
Heikki Poroila
Tuoreen tutkimuksen mukaan pientalojen puulämmitys tuottaa pääkaupunkiseudulla enemmän pienhiukkaspäästöjä kuin autoliikenteen pakokaasut.
https://julkaisu.hsy.fi/tulisijojen-kaytto-ja-paastot-paakaupunkiseudulla-vuonna-2018.html
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmansaasteet/puunpoltto
Nykyisin Keskustorina tunnetun torin hahmotteli vuonna 1775 maanmittari Daniel Hall. Hänen tekemäänsä suunnitelmaan perustui Tampereen kaupungin ensimmäinen asemakaava ja nykyinen torimiljöö. Vanhan kirkon valmistuttua vuonna 1824 torista tuli kansan suussa Kirkkotori. Arkkitehti C. L. Engelin 1838 laatimassa asemakaavassa virallisesti Toriksi nimetylle alueelle annettiin nimi Suurtori. Suuren tulipalon jälkeen 1865 laaditussa uudessa asemakaavassa toria kutsuttiin Salutorget-nimellä. Kauppatorina alue tunnettiin aina vuoteen 1936 saakka, jolloin se sai nykyisen nimensä.
Nimenmuutoksen taustalla oli yhtäältä se, että kaupunkiin oli perustettu monia muita toreja (Tammelan, Pyynikin, Heinä- ja Laukontori), toisaalta se, että jo vuonna 1930…
Presidentinvaaleissa voi äänestää ennakkoon monissa Helmet-alueen kirjastoissa ennakkoäänestysaikana 17.-23.1.2024. Helmet-sivuilta löytyy tämä tiedote, johon on listattu kaikki ennakkoäänestyspaikkana toimivat Helmet-kirjastot. Sivulla on myös linkki Vaalit.fi -sivun luetteloon kaikista ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista.
Helmet: Äänestä ennakkoon kirjastossa
Etymologiset sanakirjat eivät selitä kaskelotti-sanan alkuperää. Kaskelotin voitaneen päätellä tulleen suomen kieleen ruotsista. Ruotsin kaskelot on peräisin ranskan kielen sanasta cachalot, joka puolestaan on tullut portugalin kielen sanasta cachol 'iso pää'.
https://www.cnrtl.fr/etymologie/cachalot
http://www.saob.se/artikel/?unik=K_0653-0054.PYLk
https://sv.wikipedia.org/wiki/Kaskelot
Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan helteen määritelmästä seuraavasti: "Kun päivän ylin lämpötila on yli 25 celsiusastetta, voidaan Suomessa puhua helteestä. Käytäntö on voimassa myös useassa Pohjoismaassa. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa puhutaan tällöin "kesäpäivästä" ja Norjassa on käytössä lisäksi epävirallisempi termi "pohjoismainen kesäpäivä", jolloin päivän ylin lämpötila kohoaa yli 20,0 °C:een. Muista Euroopan maista myös Saksassa on ennen virallisesti käytetty helteeseen verrattavaa termiä, jolloin päivän ylimmän lämpötilan tuli kohota yli +25.0 celsiusasteen. Nykyäänkin tätä määritelmää käytetään kansankielessä puhuttaessa hellepäivistä. Etelä-Euroopassa helteelle ei yleensä ole annettu tarkempaa määritelmää. Usein…
Ilmiön taustalla on tuuli, joka puhaltaa väreitä vedenpinnan yli. Kuun valopylväs on silloin epäsymetrinen, ja sen suunta riippuu siitä, missä katsoja on. Ilmiöstä kerrotaan mm. M. Minnaertin kirjassa maiseman valot ja värit.
Tähtitieteen yhdistys Ursan viestiarkiston kautta aiheesta löytyy kuva:
http://marjis.kuvat.fi/kuvat/2010/Puumala%252520082010/kuunsilta.jpg
Tähän palveluun vastaavat ovat kaikki ihmisiä, joille voi myös sattua virheitä. Olemme kirjastoalan ammattilaisia, emme voi olla kaikkien mahdollisten alojen syvällisiä asiantuntijoita, vaikka suuren vastaajajoukon sisältä saattaakin löytyä yksittäiseen kysymykseen tavanomaista enemmän tietoa.
Tavoitteena on jättää vastausarkistoon mahdollisimman totuudenmukainen vastaus ja jos ensimmäistä vastausta joudutaan korjaamaan, siitä pyritään aina ilmoittamaan myös alkuperäiselle kysyjälle.
Useimmiten "muokkaukset" ovat lisäyksiä, tarkennuksia ja muita sellaisia, jotka eivät sinänsä muuta alkuperäistä vastausta. Jos alkuperäiseen kuitenkin on jäänyt virhe, pyritään sellainen aina korjaamaan, yhteiseksi hyväksi. Huvin vuoksi vastauksia ei muuteta…
Asiakasrekisteristämme poistetaan tiedot, jos korttia ei käytetä kolmeen vuoteen eikä sillä ole maksuja tai palauttamattomia lainoja.
Uuden kortin saa rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9 ja käymällä kirjastossa ja esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, jossa on myös henkilötunnus. Vanhaa korttia ei oteta enää käyttöön.
Kirjassa Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1 mainitaan, että tieteiskirjailijana tunnettu Sladek on kirjoittanut myös kolme dekkaria, joista yksi on tuo Invisible Green. Valitettavasti sitä ei ole kuitenkaan suomennettu. John Sladekilta on suomennettu ainoastaan kaksi teosta: Tik-Tok (1983, suomennos 1988) ja Virheisku (1989, suomennos 1990). Sladekin ensimmäinen rikoskertomus, Tuntemattoman käden kautta (1972, suomennos 1975) on kuitenkin suomennettu teoksessa Syntipukki: kymmenen rikoskertomusta. Kyseinen kirja löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1104793 . Tuntemattoman käden kautta -…
"Suuren toivelaulukirjan" 1. osassa on "Äidin sydän", mutta siinä on laulusta vain kaksi ensimmäistä säkeistöä, ei viidettä säkeistöä, johon etsimäsi säe kuuluu. "Pienen toivelaulukirjan" osassa 2 (F-Kustannus, 2013) ovat kaikki viisi säkeistöä, ja siinä säe on kirjoitettu näin:"Muun korvas aika, minkä vei -sydäntä äidin konsaan ei." Monessa julkaisussa sanan 'minkä' tilalla onkin sana 'mitkä'. Esimerkiksi nuotissa "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika mitkä vei,sydäntä äidin konsaan ei." Kirjassa "Äiti : runoja äidinrakkauden ylistykseksi" (koonnut Elsa-Kirsti Kostiainen; 2. painos; WSOY, 1933) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika…
Näin vanhan aineiston ollessa kyseessä en lähtisi kopioimaan sitä tavallisella kopiokoneella tai skannerilla, vaan kysyisin tarjouksia digitointia tekeviltä yrityksiltä. Lämpö voi vahingoittaa paperia ja haalistaa mustetta.
Kotikonstina vihkon sivut voi myös kuvata älypuhelimella tai tabletilla. Halutessaan voi asentaa jonkin skannausohjelman.
Digitoidusta aineistosta voi sitten tulostaa haluamansa määrän kopioita.
Paavo Rintalan Pojat-kirjasta voit löytää tietoa lehtiartikkeleista ja kirja-arvosteluista. Kirja-arvosteluista löydät luettelon teoksesta 'Suomen kirjailijat 1945-1980'. Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on kokoelma Rintalaa ja hänen teoksiaan käsitteleviä lehtileikkeitä. Niiden joukossa on pari Pojat-teoksesta kertovaa. Lisäksi Oulun kaupunginkirjaston Ostrobotnia-aluetietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html löytyy viitteitä Pojat-kirjan elokuva- ja näytelmäversioista sekä Rintalan haastattelusta, jossa hän kertoo niistä lapsuuskokemuksistaan Oulussa, joihin kirja pohjautuu (Suomen kuvalehti 1990; 4, s. 20-25).
Kirjallisuuden hakuteoksissa on Pojat-kirjasta vain lyhyitä mainintoja (esim. Kotimaisia…
Ainakin Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa on oma kansio äänikirjoista. Lisäksi äänikirjoja voi hakea verkkokirjastosta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1069422564
valitsemalla aineistolajiksi "äänikirja", jolloin saa koko kirjaston kokoelman. Hakua voi rajoittaa esim. julkaisuvuoteen tai kohdistamalla haun tiettyyn luokkaan esim. suomenkieliseen kaunokirjallisuuteen (84.2).
Isotekstisiä kirjoja voi hakea asiasanalla "isotekstiset kirjat", jolloin saa koko kirjaston valikoiman esille.
Kyseessä on Sergei Jeseninin jäähyväisruno До свиданья, друг мой, до свиданья eli Näkemiin, ystäväni, näkemiin. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.Runon suomennos sisältyy esimerkiksi teokseen Neuvostolyriikkaa 2.https://finna.fi/Record/anders.53401?sid=4795366691https://allpoetry.com/-Goodbye,-my-friend,-goodbye-
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämällä Maailma-info sivulla on joitakin linkkejä. Internet-osoite on: http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm . Eilen julkistetun linkkikirjaston (http://linkkikirjasto.kirjastot.fi/) kautta löytyvät taas osoitteet http://www.mapquest.com/, http://www.lib.utexas.edu/Libs/PCL/Map_collection/Map_collection.html ja http://geography.miningco.com/library/maps/blindex.htm .
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sana nuttura on mahdollisesti skandinaavinen laina. Taustalla voisi olla muinaisnorjan sana knúrt (’solmu, sykerö’), jota vastaa nykyruotsin ja -norjan vastaava sana knut. Alkuperä mainitaan kuitenkin epävarmaksi.
Sanaa nuttu puolestaan ”Suomen sanojen alkuperä” arvelee omaperäiseksi dekriptiivisanaksi, joka esiintyy esimerkiksi karjalan kielessä merkityksessä ’huono vaatekappale, nuttu, rääsy’. Toisaalta Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY, 2004) esittää mahdollisuuden, että myös nuttu olisi samaa skandinaavista alkuperää kuin nuttura ja saattaisi viitata yhteen solmittuihin vaatekappaleisiin…
