Erityyppisiä dekkareita on valtavan paljon. Tässä on pieni lista työyhteisömme suosikkeja:
Marko Kilpi on palkittu kirjailija, jonka kirjoissa on yhteiskunnallista otetta. Oman poliisitaustansa takia hän tuntee hyvin ammatin eri puolet.
Vera Vala: Kuolema sypressien varjossa ja muut dekkarit. Näissä etsivätoimiston osakas, italialais-suomalainen Arianna de Bellis tutkii rikoksia Italiassa ja Seychelleilla. Vaikka kyseessä on sarja, kirjat voi lukea aivan itsenäisinä teoksina.
Virpi Hämeen-Anttila: Yön sydän on jäätä ja muut Karl Axel Björk -kirjat. Björk on taitava amatöörisalapoliisi, joka tutkii rikoksia 1920-luvun Helsingissä. Jos tuo aikakausi kiehtoo, kannattaa totta kai ottaa luettavaksi myös Mika Waltarin…
Kysyjä ei kerro, mihin tarkoitukseen preppaus tulisi. Onko kyseessä ylipäätään kielen kertaus ja opiskelu, vai valmennus jotakin koetta varten? Mahdollisen kokeen taso ei myöskään käy kysymyksestä ilmi muuten kuin että alkeista ei ole kysymys.
Suomen ylioppilaskirjoituksiin valmentavia kursseja:
Blåfield, Mari
Practice makes perfect 1 : ylioppilaskoetehtäviä lukioon. Otava, 1985. Paketti sisältää kirjan sekä äänikasetit. Kurssin toisessa osassa opiskeluopas ja vastausavain.
Pylkki, Lasse
Our world. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21386-1
Sinclair, Stephanie
Yo-englannin valmennusopas. Yo Kustannus, 2005. Paketti sisältää sekä oppikirjan että CD-äänitteet.
Englantilaiseen First Certificate –tutkintoon valmentaa mm. seuraava kurssi:
O'Connell, Sue…
"Suuren toivelaulukirjan" 1. osassa on "Äidin sydän", mutta siinä on laulusta vain kaksi ensimmäistä säkeistöä, ei viidettä säkeistöä, johon etsimäsi säe kuuluu. "Pienen toivelaulukirjan" osassa 2 (F-Kustannus, 2013) ovat kaikki viisi säkeistöä, ja siinä säe on kirjoitettu näin:"Muun korvas aika, minkä vei -sydäntä äidin konsaan ei." Monessa julkaisussa sanan 'minkä' tilalla onkin sana 'mitkä'. Esimerkiksi nuotissa "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika mitkä vei,sydäntä äidin konsaan ei." Kirjassa "Äiti : runoja äidinrakkauden ylistykseksi" (koonnut Elsa-Kirsti Kostiainen; 2. painos; WSOY, 1933) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika…
Kyselin asiaa tutulta suomen kielen maisterilta ja hän kertoi että oikeastaan kaikki kielet ovat kehittyneet toisesta kielestä, niin sanotusta kantakielestä. Pidgin-kieleksi taas sanotaan yksinkertaista sekoitekieltä, joka on syntynyt äkillisestä tarpeesta kommunikoida toisen kielen puhujien kanssa. Esimerkiksi kolonialismin aikana siirtomaissa syntyi paljon pidgin-kieliä. Mikäli pidgin-kielestä tulee sen verran tärkeä, että sen käyttäjät alkavat puhua sitä äidinkielenään, siirtämällä sen seuraavalle sukupolvelle, siitä tulee kreolikieli.
Verkkolähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pidgin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreolikieli
https://semanttinenryhma5.wordpress.com/2014/11/16/mika-on-pidgin-ja-kreolikielen-keskeinen-ero…
1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa on paljonkin käännetty irlantilaista kaunokirjallisuutta suomeksi. Niistä katolilaisuutta käsittelevät asiasanojen mukaan ainakin
Binchy, Maeve: Italian illat
Doyle, Evelyn: Evelyn
McCabe, Patrick: Pikku teurastaja
Thoene, Bodie: Irlanti-kronikka (4 osaa: Vain joki virtaa vapaana, Enkelten kielin, Tuhkasta toivo nousee, Kaikki joet mereen)
Näiden lisäksi voi mainita myös Wilson, Robert McLiam: Eureka Street, Belfast ja Ripley Bogle, joka tosin sijoittuu Lontooseen, mutta mukana on kuvausta päähenkilön lapsuudesta Irlannissa. Myös Roddy Doylelta on käännetty useita romaaneja, jotka sijoittuvat Irlantiin.
Tietokirjallisuudessa ei ole samanlaista runsautta. Suomenkielisiä Irlantia ja/tai katolisuutta…
Kyse on luultavasti Tammen kultaiset kirjat -sarjan kuvakirjasta Pikkuveikko, jonka suomenkieliset tekstit on kirjoittanut Marjatta Kureniemi. Kirja on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran 1964 ja siitä on otettu uusia painoksia ainakin vuosina 1975 ja 1993.
Alkuperäistekstissä runon kolmas säe kuuluu "...Nyt minä lähden ajelulle ..."
Kirja on lainattavissa HelMet-kirjastosta:
Wilkin, Esther
Pikkuveikko
Tammi, 1993
Ainoa pisaran putoamisesta kertova runo, joka löytyi, on Eino Leinon runo Hiljaa- pisara putoaa.
Ei siis naisrunoilijan runo, ei susia eikä kuutamoa.
Runoa haettiin paisti googlesta niin Lahden kaupungnkirjaston runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ohje/ .
Eino Leinon runo kuuluu:
Hiljaa - pisara putoaa.
Kuuletko kaislan taipuvan...
Ja kaislojen vieno kahahdus,
kuin kuiskaus, kuin rakkaus...
Olisikohan kyseessä voinut olla Jari Nenosen kirjoittama ja Jarmo Koivusen kuvittama Iita-lehmän kaupunkikuume? Siinä Iita-lehmä pääsee haikailemalleen kaupunkiretkelle herra Pöllön kehittelemän nerokkaan suunnitelman avulla: Iita teeskentelee sairasta, ja kun eläinlääkäristäkään ei näytä olevan apua, tilataan karja-auto viemään Iitaa teurastamolle. Kun auton ovet kaupungissa avataan, Iita ottaa jalat alleen.
Pyynikin haulitornin oli vuonna 1859 pystyttänyt kaupunginnotaari H. J. Bergman, ja eri vaiheiden kautta se vuonna 1895 joutui Rudolf Winterin ja Karl Hjorthin perustamalle osakeyhtiölle.
Pispalan haulitorni pystytettiin 1908. Sen teräsrakenteet oli Saksasta tuottanut Oy K. Hjorth Ab. Samaan aikaan sai Hjorthin hallussa oleva vanha haulitehdas Pyynikin eteläisellä rinteellä väistyä uudenaikaisemman Pispalan tehtaan tieltä.
Lähde:
Pentti Keskinen, Tamperelaisten kolme haulitornia. – Tammerkoski 10/1981
Kyseessä on Sergei Jeseninin jäähyväisruno До свиданья, друг мой, до свиданья eli Näkemiin, ystäväni, näkemiin. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.Runon suomennos sisältyy esimerkiksi teokseen Neuvostolyriikkaa 2.https://finna.fi/Record/anders.53401?sid=4795366691https://allpoetry.com/-Goodbye,-my-friend,-goodbye-
Tässä pari kirjaa, joissa on ohjeita mollamaijan tekemiseen:
Myntti, Raili: Pehmeitä leluja (sis. kaavat)
Dean, Audrey: Veikeät nuket
Koponen, Eila: Miten nukke pukeutuu -kirja sisältää nukenvaateohjeita
Lisää kirjoja aiheesta voit hakea pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi kirjoittamalla asiasanakohtaan "nuket käsityöohjeet"
Nuotti Paavo Sarkkaman lauluun Nukkeprinsessa sisältyy nuottijulkaisuun Pienet sydämet : 21 sävelmää 3-osaiseen lasten laulunäytelmään (1999). Nuottijulkaisu on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Helmet-luettelosta ja tilata nuotin omaan lähikirjastoosi.
Pienet sydämet : 21 sävelmää 3-osaiseen lasten laulunäytelmään http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1497022__Snukkeprinsessa__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=841ce8eb-25f7-47df-b045-5cc723172e29
Pienet sydämet Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Pienet_syd%C3%A4met_(n%C3%A4ytelm%C3%A4)
Soita heti johonkin Helmet kirjastoon. Kirjastojen ollessa suljettuna voit soittaa numeroon 09 3108 5309. Kerro vastaajan nauhalle, miksi soitat, nimesi ja henkilötunnuksesi.
Uuden kortin saat kirjastosta samaan tapaan kuin ensimmäisenkin kortin. Varaa siis mukaan kuvalliset henkkarit ja lapsen kelakortti. Uusi kortti maksaa lapsilla 2€ ja aikuislla 3€.
Kirjassa Oulu ja oululaiset sodissa, 1918 ja 1939-1945, Oulun veteraanikirja /toimittaneet Janne Kankainen, Panu-Pekka Rauhala, Jouko Vahtola (2. p. 2003) kerrotaan, että Oulun veteraanijärjestöjen yhteistyötoimikunnan tavoitteena oli tehdä veteraanikirja, mutta johtuen suuresta määrästä sotaan osallistuneita tehtävä osoittautui mahdottomaksi.
Em. hieman toisentyyppinen veteraanikirja koostuu asiantuntija-artikkeleista ja veteraanien muistelmista kirjeistä, kuvista sekä päiväkirjamerkinnöistä.
ATV:n tuottamaa Father Brownia on lähetetty Suomessa 1970-luvulla Isä Brownin salaisuudet –nimellä.
Yle esitti sarjasta seitsemän jaksoa Televisio-ohjelma 1 -kanavalla (eli TV 1:ssä) lauantaisin kahteen kertaan: ensimmäisen kerran jaksot lähetettiin keväällä 1975, ja ne uusittiin kesällä 1978.
Tässä tarkemmat tiedot jaksoista:
La 29.3.1975 klo 19:35 Isä Brownin salaisuudet: Keisarin pää (Father Brown: The Head of Caesar) (uusinta la 1.7.1978 klo 19:35).
La 5.4.1975 klo 19:30 Isä Brownin salaisuudet: Näyttelijän alibi (Father Brown: The Actor and the Alibi) (uusinta la 8.7.1978 klo 19:35).
La 12.4.1975 klo 19:15 Isä Brownin salaisuudet: Apollon silmä (Father Brown: The Eye of Apollo) (uusinta la 15.7.1978 klo 19:35).
La 26.4.1975 klo 19:25…
Ensio Itkonen meni mukaan isänsä 20-luvulla perustaman autokoulun toimintaan vuonna 1952. Onni Itkonen kehotti poikaansa suorittamaan ajo-opettajan tutkinnon. Ennen kuin meni varsinaiselle autokoulun opettajakurssille, Enska aloitti valmistavan kurssin kirjeopistossa. Hän ei kuitenkaan ehtinyt saada opettajan papereita käteensä, kun isä-Itkonen kuoli ja Enska joutui suoraan autokoulun johtajaksi. Tampereen yliopistossa hän suoritti vuonna 1972 aikuisopetuksen approbaturin.
Lähde:
Veli-Matti Kunnari, Ensio Itkonen : ajoneuvoksen albumi
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan sana hanslankari tulee ruotsin kielestä, kuten arvelitkin. Ruotsiksi sana on handlangare. Tarkempaa etymologiaa löytyy sanakirjan hakutuloksesta osoitteesta https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ab32821f92105206e6ed3dc8b0aa0bac&word=hanslankari&list_id=1&keyword=hanslankari (viitattu 19.11.2025).Suomen etymologisen sanakirjan osoite on https://kaino.kotus.fi/ses/.
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön (L.T.O.) koodi 41 viittaa "taittovirheistä aiheutuvaan huonoon näköön" ja sen alaluokka 41c on "pitkänäköisyys".
Palveluskelpoisuusluokkaan A II on määrätty tässä yhteydessä kun "näkö korjattuna toisessa silmässä <0,3 ja toisessa 0,7-1,0. Lasien vahvuus < +4,0 D, lasien käyttö välttämätön".
Kyseinen Lääkärintarkastusohje on lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta: https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.112402
