Sukunimeä Loisa on esiintynyt Karjalassa, Antreassa, Luumäellä, Lemillä, Savitaipaleella ja Valkealassa. Nimen alkuperä on kuitenkin epäselvä. Luultavasti nimi tulee Ludvig-nimen muodoista, esimerkiksi nimestä Louis. Naisen nimi Louisa on muuntunut kansan suussa muotoon Loisa tai Luisa.
Asutusnimissä Loisela, Loisila ja Loisio ovat tulleet todennäköisesti sanasta loinen. Tämä selitys ei kuitenkaan sovi sukunimeen Loisa.
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Kun sekä hankinnat että poistot tehdään tapauskohtaisesti, todennäköisyyttä yksittäisen hankintaehdotuksen läpimenoon kysyjän hahmottelemassa tilanteessa on oikeastaan vaikea arvioida. Joitain suuntaviivoja voi kuitenkin yrittää hahmotella. Jos kirja/elokuva on poistettu vähäisen menekin vuoksi, uutta kappaletta ei ehkä olla kovin halukkaita hankkimaan yhden ehdotuksen perusteella. Tilanne on sama, jos kirjan/elokuvan on poistettaessa ajateltu jo eläneen aikansa kokoelman osana. Poistoihin on aina olemassa syyt ja perusteet, ja aineistokokoelmaa kokonaisuutena ajateltaessa on luonnollista ja väistämätöntä, että kokoelma elää ja sen koostumus muuttuu; ei ole tarkoituksenmukaista tarjota vuodesta toiseen täsmälleen samana pysyvää…
Zona BeDé -sarjakuvablogin mukaan Corsaire du Roy -tarina alkoi La Libre Junior -lehdessä 30.04.1953 (http://zona-bede.blogspot.com/2020/04/non-solo-asterix.html).
Suomen kirjallisuuden ensimmäiset ruotsinkieliset alkuperäisromaanit ilmestyivät 1840-luvulla, ensimmäiset suomenkieliset kolme vuosikymmentä myöhemmin.
Romantiikka oli protestiliike klassismin sääntöjä vastaan. Romantiikka korostikin yksilöllisyyttä. Teos oli ennen muuta tekijänsä persoonallisuuden, varsinkin hänen tunne-elämänsä ilmaus. Kun aikaisemman käsityksen mukaan kirjallisuus oli peili, joka heijastiu toidellisuuden useimmiten toivotun kaltaisena, nyt kirjallisuus oli lamppu, joka säteili omaa valoaan ympäristöön. – Koska romantiikalla oli "ohjelmaton ohjelma", se kehittyi hyvin monimuotoiseksi. Joka maassa koettiin tunteita, mutta mitään yleismaailmallista makutuomaria ei enää ollut. Tyylisuunnan tärkeimmäksi kaavoittajiksi…
Laulajan muotokuva (1984) -kokoelmalla oleva kappale Tänä yönä on ilmestynyt alun perin vuonna 1981 samannimisellä levyllä. Suomen kansallisdiskografian ja Discogsin mukaan kappaleen on sanoittanut ja säveltänyt esittäjä Harri Saksala itse.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4620437?_=1682052795278…
https://www.discogs.com/release/5151111-Harri-Saksala-T%C3%A4n%C3%A4-Y%…
Taatelipaketin merkkiä ei nyt ole tiedossa, mutta lähetin kysymyksen Mauste-Sallinen Oy:hyn. Heillä ei kuitenkaan ollut tarkkaa tietoa 70-luvun taatelipaketista, sillä Sallinen on aloittanut pähkinöiden sekä kuivattujen hedelmien tuonnin vasta 80-luvun alussa. Silloin Sallisen maahantuoman taatelipaketin koko on ollut tuo 250g. Vastaaja oli kuitenkin netin reseptiikkaa selailessaan huomannut joissain ohjeissa olevan 200g taatelia. Esimerkiksi Marttojen taatelikakkuohjeessa lukee "1 pkt taateleja (noin 200 g)".
Lähteet:
Martat.fi. Reseptit.Taatelikakku. https://www.martat.fi/reseptit/taatelikakku/
Mauste-Sallinen.fi. https://mauste-sallinen.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston valikoimiin kuuluvat myös nuotit. Suurimmissa kirjastoissa on oma musiikkiosasto, josta saa tarvittaessa apua ja neuvoja sopivien nuottien valintaan.
Myös muissa kirjaston toimipisteissä on nuotteja, mutta valikoimat ovat pienemmät. Halutessasi voit toki tilata tarvitsemasi nuotit toisesta kirjastosta omaan lähikirjastoosi.
Voit myös etsiä haluamiasi nuotteja itse Internetissä olevasta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteistietokanta Plussasta, jonka osoite on http://www.libplussa.fi
Pianonuotteja voit etsiä esim. valitsemalla asiasanaksi "piano" + valitsemalla vaihtoehdon "näytä vain nuottijulkaisuja". Jos etsit hieman helpompia nuotteja tai pianokoulunuotteja kannattaa hakukenttään kirjoittaa "piano…
Kyseessä lienee ranskalaisen Régine Deforgesin trilogia, johon kuuluvat kirjat Sininen polkupyörä, Viettelysten Pariisi ja Rakkauden riemukaari.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10401
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aube2247c8-bf31-4606-8d3f-e3ef83f33145
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6797
Helmet-kirjastoissa on alettu periä maksu noutamattomista varauksista tänä kesänä 2021, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Monikielinen_kirjasto…
1955 tehdyssä Edvin Laineen Tuntematon sotilas- elokuvassa on dvd:ssä tekstitys ruotsiksi ja englanniksi. Aku Louhiniemen versiossa 2017 tekstitys löytyy tanskaksi, suomeksi, ruotsiksi ja norjaksi. Louhiniemen elokuvasta tehdyssä 5-osaisessa sarjassa on myös tekstitys englanniksi.
Koska Hitlerillä ei ollut perillisiä, hänen tekijänoikeutensa siirtyivät muun omaisuuden ohessa Baijerin osavaltiolle. Tekijänoikeudellinen suoja-aika 70 vuotta kuolemasta päättyi Hitlerin osalta vuoden 2016 alussa ja siitä lähtien kaikki Adolf Hitlerin kirjoitukset ovat olleet vapaasti kenen tahansa julkaistavissa eikä niistä tarvitse maksaa tekijänoikeudellisia korvauksia kenellekään. Saksassa on julkaistu vuoden 2016 alussa ns. kriittinen editio, joka sisältää taustatietoja ja selityksiä. Saksassa on myös tehty poliittinen päätös estää muiden kuin kriittisten editioiden julkaiseminen. Lisätietoja aiheesta löytyy Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila
Säähistoriamme vahvin ehdokas etsityksi vuodeksi lienee 1867. Talvi oli sinä vuonna poikkeuksellisen ankara: vielä maaliskuussa eteläisimmässäkin Suomessa mitattiin alle –30°C:n lämpötiloja ja huhtikuussakin oli vielä parinkymmenen asteen pakkasia. Toukokuu oli kylmä, joten lumi väheni hitaasti. Vielä kesäkuun puolella oli metsissä ja soilla suuret määrät lunta sekä monet järvet jäässä.
Touko-kesäkuun vaihteesta löytyy useita mainintoja hevoskyydeistä järvien jäillä. 28.5. matkattiin hevosella Impilahdesta suoraan Laatokan yli Käkisalmeen. Lahden seudulla ajettiin Vesijärven yli reellä ja hevosella vielä 29.5. Parikkalassa ajettiin hevosella kirkon läheisellä järven selällä 2.6. Tohmajärvellä taivallettiin hevospelillä jäätä pitkin 4.6.…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan krossi on kappalemitta, joka tarkoittaa 12 tusinaa, eli 144 kappaletta. Otavan isossa tietosanakirjassa mainitaan, että sana tulee ranskan kielestä (grosse).
Vaskin etusivulla (https://vaski.finna.fi/) olevan hakukentän alapuolelta löytyy harmaa palkki, josta pääset tarkennettuun hakuun. Kirjoita Hakuryhmä-kohdassa olevaan ensimmäiseen hakukenttään hakusanaksi 65.43 ja valitse sitten oikealla puolella olevasta alavalikosta "Luokitus". Jos haluat hakea nimenomaan kirjoja valitse vielä Rajaukset-kohdasta aineistotyypiksi Kirja. Muita kenttiä ei tarvitse täyttää, vaan haun tehtyäsi pääset käsiksi kaikkiin kyseisellä luokkanumerolla löytyviin kirjoihin.
Psykologi Pirjo Latvanen on pohdiskellut samaa kysymystä artikkelissa IS 15.7.2019
Hän päätyy samaan tulokseen kuin sinäkin Jos-sanan käytöstä. Se voi vähätellä toisen tunteita.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy artikkeli anteeksipyynnöstä somessa. Kotus
Siinäkin varoitetaan Jos-sanan käytöstä.
Toisaalta hieman kömpelökin anteeksipyyntö voi olla "oikea". Anteeksipyytäminen vaatii kovasti harjoitusta.
Heikki Kuutin kirja Journalistiikan sanasto kertoo sanasta neekeri näin: "Painomusteen värjäämistä sanomalehden toimittajista käytetty vanha kutsumanimi. Nimitys elää yhä lehtimiesten julkaisemien vappujulkaisujen nimissä." Samoin kertoo myös Kuutin ja Puron uudempi Mediasanasto.
Useimmissa Raamatun käännöksissä näytetään käyttävän sinuttelumuotoa, esimerkiksi
Lutherin käännöksen tekstissä Du/Dein, jota Mikael Agricola käytti kreikankielisen ja latinankielisen Raamatun tekstin ohessa, https://www.biblegateway.com/passage/?search=Matthaeus%206&version=LUTH…. Latinan kielessä teitittelyä ei ole.
Käännöksiä eri kielillä voi tutkia esimerkiksi Biblegatewayssa, https://www.biblegateway.com/
Aivan kaikki kielet eivät kuitenkaan ole päätyneet sinutteluun, esimerkiksi hollanninkielinen rukous teitittelee, https://www.cgkrijnsburg.nl/sites/default/files/kerkdienst/2021-03/VERK…
Valitettavasti en löytänyt syvällistä tutkimusta aiheesta, verkossa suurin osa asiaan liittyvistä löydöistä ovat…
Hei! Sirkusmusiikkia voitte hakea tietokannastamme kirjoittamalla hakusivustomme asiasanakenttään 'sirkus' tai 'sirkukset' ja valitsemalla aineistolajiksi cd-levyn (jos cd-levyä toivotte). Myös kirjasto kannattaa valita ruksimalla vaihtoehto Jyväskylän kaupunginkirjasto, jos asioitte nimenomaan täällä. Lisäksi voitte hakea asiasanoilla 'automaattisoittimet' ja 'soittorasiat', koska myös näiltä levyiltä voi löytää sirkustunnelmaa. Internetin kautta pääsette tekemään hakuja tietokantaamme osoitteessa http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/ > HAKU
