Aulikki Miettisen kuvakirjassa "Kaisa-mummin yövieraat" (Otava, 1988) Siiri-Sofia Pykäläinen ja hänen kaverinsa Viljami Kettunen menevät Viljamin Kaisa-mummille yökylään. Miettinen on tehnyt Kettusista muitakin kuvakirjoja.
Aulikki Miettisen esittely Kirjasammossa (https://www.kirjasampo.fi/fi):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc3acf4f3-089f-4493-8489-2…
Aito-Ihkulan pissismin käytäntöihin ja käsitteistöön perehdyttävää opusta on tilattu toukokuun alussa useisiin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin. Teoksen saatavuutta kannattaa siis jatkossakin seurata HelMetistä.
Carl von Linnén 1700-luvun puolessa välissä kehittämä luokittelu on kylläkin toiminut merkittävänä pohjana myös nykyaikaiselle tieteellisille nimistölle, mutta se on sen jälkeen käynyt läpi muutoksia ennen kuin nykyisiin nimiin on päädytty. Myös eri maissa kehitetyt nimistöt ovat historiallisesti jonkin verran poikenneet toisistaan. Ensimmäinen kansainvälinen koodisto eläinlajeille hyväksyttiin 1892 ja kasveille vasta 1935. Nykyisin kasvi- ja eläinkunnan nimistöistä päätetään kahdessa eri nimistösäännöstössä: kasvinkunnan nimistä vastaa International Code of Nomenclature for algae, fungi, and plants (mukaan lukien myös levät ja sienet) ja eläinten puolestaan International Code of Zoological…
Tällainen kommentti löytyy ainakin Ernest Hemingwayn kirjasta Jäähyväiset aseille (3. kirja, 25):"Mitä varten syöt lihaa?" Rinaldi kääntyi pappiin päin. "Etkö tiedä että on perjantai." "On torstai, pappi sanoi." "Se on vale. On perjantai. Syöt meidän Herramme ruumista. Se on jumalallista lihaa. Minä tiedän. Se on kuollutta itävaltalaista. Sitä sinä syöt." "Valkoinen liha on upseereista", sanoin täydentäen vanhan vitsin. Rinaldi nauroi. Hän täytti lasinsa. (s. 202; 5. p., 2011)
Taidemaalari Carl Bengtsin (1876-1934) maalauksien kuvia löytyy mustavalkoisena ainakin teoksesta Suomen taiteilijoita Juha Rissasesta Jussi Mäntyseen (1950). Tämä teos on saatavana Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Myös Tampereen jugend -nimisessä näyttelyjulkaisussa on yhtenä kohdehenkilönä taidemaalari Carl Bengts. Tämä julkaisu ei ole Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta on löydettävissä mm. Tampereen kaupunginkirjastosta.
Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitoksen kokoelmista löytyy Seija Tuomaalan vuonna 1990 tekemä Pro gradu -työ Carl Bengtsin maalaustaiteesta. Tämä opinnäytetyö ei todennäköisesti sisällä juurikaan kuvia, mutta sen avulla voisi löytyä muita lähteitä.
Kyseessä voisi olla "Pupujussi pulassa" (Lasten parhaat kirjat, 1994). Kirjaa löytyy tällä hetkellä vain harvoista Suomen kirjastoista. Kirjaa on kuitenkin helppo löytää käytettynä verkon huutokaupoista ja antikvariaateista.
Finnan kautta voit selata Suomen kirjastojen saatavuustietoja:
https://www.finna.fi/Record/eepos.2272914
Liitteenä on kirjasta napattu kuva, jossa pupujussi sylkee kakkuun.
Lastenkirjallisuun eri lajit ovat moninaiset ja niiden rajat monesti hyvin häilyvät.
Saturomaani on satua pidempi yhtenäinen teos jossa voi olla myös seikkailuromaanin piirteitä.
Lisää tietoa lastenkirjallisuuden lajeista esimerkiksi täältä: https://www.researchgate.net/publication/261785661_Lastenkirjallisuuden…
Suomennos löytyy Marx ja Engelsin Valitusssa teoksissa seuraavasti:
Valitut teokset / Karl Marx, Friedrich Engels, 1978
osa II sisältää 35 sivua
osa IV sisältää suomennoksen esipuheesta.
Valitut teokset löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston varastosta ja ovat tilattavissa sieltä.
Teosta on ruotsinnettu ja löytyy myös englanninkielisenä HelMet-kirjastoista.
Korkeiden kokinhattujen (la toque blanche) alkuperästä on esitetty useita teorioita, joista mitään ei voida ehdottoman varmasti osoittaa muita oikeammaksi. Yhden teorian mukaan malli on peräisin kreikkalaisten ortodoksipappien päähineistä. Luostarit tarjosivat turvapaikkoja barbaareilta ja niihin paenneiden joukossa oli keisarillisen perheen palveluksessa olleita kokkeja, jotka luostarien keittiöihin sijoituttuaan ottivat eräänlaisina valepukuina käyttöön isäntiensä asuja muistuttavat kaavut ja päähineet sulautuakseen joukkoon paremmin - valkoiset mustan asemesta. Maltillisempien tulkintojen mukaan nykymallinen kokinhattu on vähittäisen kehityksen tulosta. Tavallisimmin ansio mallin kehittämisestä suodaan ranskalaisille - samoin sen…
Romaniassa ja Balkanin alueella on hyvin suosittua mustalaisten soittama puhallinmusiikki (Gipsy brass band music), joka on rytmikästä, menevää ja iloista. Kysymyksessä saattaisi olla juuri tällainen musiikki. Fanfare Ciocarlia on romanialainen orkesteri, joka soittaa juuri tätä tyyliä, samoin serbialainen Boban & Marko Markovic Orkestar ja makedonialainen Kocani Orkestar. World music network on myös julkaissut 2008 cd:n The rough guide to the music of Romanian Gypsies. Lisäksi Youtubesta löytyy paljon muitakin, kun kirjoittaa hakukenttään "Gipsy brass bands".
Hei,Voisiko kyseessä olla nämä:Yllätysmatkat: Seikkaile Ja Ratkaise / Dolby, Karen, Martin Oliver, ja Gaby Waters. (Hki: Tammi, 1989)Sisältää tarinat: "Dinosaurusten jalanjäljillä", "Bussilla halki avaruuden" sekä "Aikajunalla antiikin Roomaan"sekä toinen: Kummitusmatkat / Karen Dolby, Sarah Dixon, Susannah Leigh, ja Brenda Haw. Helsinki: Tammi, 1991.tässä tarinat: "Aavelinna", "Katoava kylä" ja "Kummituspeili".
Jonkinlaisen suuntaa-antavan käsityksen eduskuntatalon painosta saanee siitä, että sen graniittikuoreen, pilareihin ja portaisiin käytettiin 6,5 miljoonaa kiloa graniittia.
(Suomen kuvalehti 10/1931, s. 454)
Sitaatti on Johann Wolfgang von Goethen romaanista Wilhelm Meisters Lehrjahre (1796). Teos julkaistiin vuonna 1923 J. A. Hollon suomentamana ja se sai nimekseen Wilhelm Meisterin oppivuodet (Otava).
Katkelma löytyy teoksen seitsemännen kirjan viidennestä luvusta ja kuuluu saksaksi näin:
”(Die Welt ist so leer, wenn man nur Berge, Flüsse und Städte darin denkt), aber hie und da jemand zu wissen, der mit uns übereinstimmt, mit dem wir auch stillschweigend fortleben, das macht uns dieses Erdenrund erst zu einem bewohnten Garten."
Ja tässä sama kohta suomennoksesta:
”(Maailma on kovin tyhjä, jos vain ajattelemme siinä olevan vuoria, jokia ja kaupunkeja, mutta) tieto siitä, että siellä ja täällä on joku, joka on…
Kysyimme asiaa eräältä Hugleikur Dagssonin tuotantoa paljon lukeneelta kulttuurintutkijalta. Hänen oletuksensa on, että stripin huumori perustuu vanhaan oivallukseen lapsia/nuorisoa paheksuvista aikuisista. Sattumalta paikalle tupsahtanut aikuinen alkaa lasta/nuorta tuntematta paheksua stereotyyppisesti mahdollisesta ruudun liikakatselusta ja lapsen hölmistynyt vastaus paljastaa (ehkä) aikuisen paheksunnan älyttömyyden. Nauru rakentuu ikiaikaisen ja lähes aina katteettoman nuorten paheksunnan kuvaukseen. Ehkä hauskaa on se, että usein selän takana tai yleisellä tasolla harrastettava paheksunta osoitetaankin tässä stripissä suoraan jollekin, kenelle tahansa nuorelle, josta tämä paheksuva aikuinen ei todellisuudessa tiedä mitään.
Espoon Marttojen sivuilta löytyy esiliinan historiaa. Aiemmin esiliinasta on mm.voinut päätellä käyttäjänsä ammatin tai aseman. Historia löytyy alla olevasta linkistä:
https://espoonmartat.marttayhdistys.fi/esiliinan-historiaa/
Esiliinasta on tehty myös väitöskirja: Esiliina aikansa kehyksissä: moniaikaista tekstiilikulttuuria ja representaatioita kodista, perheestä, puhtaudesta ja käsityöstä 1900-luvun alkupuolen Suomessa / Outi Sipilä (University of Eastern Finland, 2012). Alla linkki verkkoversioon:
https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0985-5/urn_isbn_978-952-61-0985-5.pdf
Verkkoportaali Arjen historia -sivustolta löytyy kuvia vanhoista esiliinoista:
http://arjenhistoria.fi/actions/search.php?s_class=2…
Tietoa löytyy Helsingin kaupungin Ajankohtaista koronasta -sivulta, https://www.hel.fi/helsinki/korona-fi/koronaneuvonta/voimassa-olevat-su…
Juuri nyt, kun luen sitä, siinä kerrotaan, että kaupungin halleista Itäkeskuksen ja Pirkkolan uimahallit ja Urheiluhallit Oy:n halleista Mäkelänrinteen ja Vuosaaren uimahallit ovat auki erityisuimakorttilaisille ja 17.5.2021 alkaen myös vuonna 1955 syntyneille ja tätä vanhemmille.
Suomen kansallisbibliografia Fennicaan on luetteloitu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus. Voit etsiä Fennicasta alkuteoksen nimellä tietoa, onko jokin teos suomennettu.
Näistä viidestä mainitsemastasi Stephen Boothin rikosromaanista ei löydy viitetietoja Fennicasta, toisin sanoen niitä ei ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Kyseessä saattaisi olla Paavo Haavikon runo kokoelmassa Tiet etäisyyksiin (1951). Se alkaa seuraavasti: "Joskus on lähdettävä ja oltava valmis / ja sidottava paperinsa yhteen / vietäviksi ullakolle tilikirjojen joukkoon, / joskus on lähdettävä ja jätettävä askeleet käytäviin, / ja kuljettava läpi huoneitten muistamatta."
